Sivut

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Lähiruoka-gourmeeta

Olen viettänyt it-vapaata lomaa jo lähes kolme viikkoa ja voin kyllä suositella kaikille. Mahtava kesä tapahtuu tuolla ulkona! Nyt kuitenkin nopea piipahdus nettiin ja pientä päivitystä tänne blogiinkin.

Viime viikkojen reissaamisen jälkeen parkkeerasimme hetkeksi maalle ja pääsin tsekkaamaan viljelyksiäni. Superkuuma kesä on tehnyt kummia ja kasvit ovat vaihtelevassa tilassa. Maca siis meni jo alkukesästä, mutta myös mustakaali on maistunut jo jollekin toiselle.


Tästä ei ihan vihersmoothieta enää synny...








Amarantti sen sijaan voi hyvin.
















Ananaskirsikka - Inka-marja siis oli alkanut kukkia kasvihuoneessa. Ei varsinaisesti minun projektini, mutta jos satoa tulee, pääsen toivottavasti osingolle.


Sekä amarantin että ananskirsikan kasvukausi on pitkä, mutta tänä vuonna siihen on ihan hyvät mahdollisuudet.

Mutta katsokaas tätä rehottajaa.

Jauhosavikkahan se siinä. Ihana pappamme oli jättänyt sitä kasvihuoneen nurkkaan ihan minua varten, kun kuuli hehkutuksestani aiemmin :) (Aika super tyyppi!) Käsite ns. rikkaruoho / hyötykasvi on siis suhteellinen.

Eivätkä yllätykset loppuneet tähän.
Kuumuus oli saanut valkosipulit kukkimaan.



Kukat täytyy kuitenkin poistaa, jos haluaa syksymmällä saada sipuleita. Sama koskee myös tavallisia sipuleita.


Kukkia ei kuitenkaan kannata heittää pois, vaan ne voi syödä. Kevyesti kypsennettyinä. Tätä en tosin olisi itse keksinyt, vaan resepti on pappamme käsialaa.

Niinpä tämän päivän lounas oli todellista lähiruokaa: Savikkamuhennoksella täytettyjä tomaatteja ja freesattuja valkosipulin kukkia. Edellinen on täysin raaka, toinen kypsempi tapaus. Ja mikä hauskinta, ateria syntyi kahden sukupolven yhteistyönä! - Savikan tilalla normimpi vaihtoehto muhennokseen on esim. pinaatti, mangoldi tai lehtikaali, tai nokkonen ryöpättynä (luonnollisesti ei enää raw).

Savikka-muhennos (Raw)

  • reilu nippu jauhosavikkaa (pinaattia, mangoldinlehtiä tai lehtikaalia)
  • 2-3 sipulin vartta hienona silppuna
  • 1/2 valkosipulinkynsi puristettuna
  • 2 rkl omenaviinietikkaa
  • ruusuruolaa
  • juoksevaa hunajaa
  • mustapippuria
  • (1/2 tuoretta chiliä)
  • 1 rkl (raaka-)tahinia
  • 1-2 rkl oliiviöljyä
  • tuoretta korianteria silputtuna
  • tuoretta basilikaa


Käytä savikoista vain lehdet, joita pitäisi olla n. pari litraa. Laita lehdet suureen kulhoon ja ripottele päälle n. 1 tl ruususuolaa sekä 1 rkl etikkaa. Sekota lehtiä käsin ja puristele muutaman minuutin ajan, kunnes lehdet pehmenevät. Lisää loput ainekset korianteria ja basilikaa lukuunottamatta ja jatka sekoittamista käsin, kunnes ainekset ovat täysin sekaisin. Silppua joukko korianeteri ja sekoita. Käytin osan muhennoksesta tomaattien täytteenä ja loput tarjosin lisukkeena.



Täytetyt tomaatit
  • 1 tomaatti / ruokailija
  • tuoretta basilikaa
  • (pinjan siemeniä)
  • mustapippuria
  • ruususuolaa
Laita tomaatit kantapuoli alaspäin ja leikkaa toisesta päästä irti "hattu". Koverra sisus pikkulusikalla, kuutioi ja lisää savikkamuhennokseen. Ripottele tomaattien sisään hiukan suolaa ja mustapippuria. Täytä muhennoksella. Koristele halutessasi pinjansiemenillä ja tuoreella basilikalla.

Freesatut valkosipulinkukat:
  • Aukeamattomia tai juuri auenneita valkosipulin tai sipulin kukkia
  • Ruususuolaa
  • Mustapippuria
  • Oliiviöljyä

Höyrytä tai pikapaista kukat oliiviöljyssä kevyesti kypsiksi. Mausta ja tarjoa heti. Nämä eivät muuta kaipaa, mutta jos yrttejä tekee mieli, persiljasilppu ei liene huono lisä.

Jälkkäriksi oli vadelmia, suoraa puskasta. Parasta!






Seuraavaksi suunta on kohti Suomenlahden eteläosaa.  Siitä ja raakailusta veneessä myöhemmin...

tiistai 6. heinäkuuta 2010

H... niinkuin Helle ja Hernekeitto kylmänä

... tai Hiljainen blogielämä.

Pikaisesti tulin vaan sanomaan, että Hillittömän työputken jälkeen olen siirtynyt kesän viettoon ja blogi jää myös kesätauolle. Palailen astialle elokuun lopussa, ellen sitten innostu joitain satunnaisia postauksia lähettämään.

Itselläni kokkailu ei näissä ihanissa helteissä ole se ykkösjuttu. Jos kuitenkin jaksat viettää hetken blenderin seurassa, tässä oma suosikkini hernekauden kunniaksi. - Siis siinä vaiheessa, kun herneen palkojen napsiminen au naturelle kyllästyttää:


Viileä hernekeitto 4:lle
  • 300 g tuoreita herneitä (ilman palkoja siis)  (n. 3-4 l herneenpalkoja riippuen herneiden koosta)
  • keskikokoinen kesäkurpitsa kuorittuna
  • 1 iso sellerinvarsi lehtineen
  • 2 vakosipulinkynttä
  • reilu pala tuoretta inkivääriä
  • 1 dl mantelivoita (joko tätä tai tätä)
  • 1 tl jeeraa
  • 2 tl soijakastiketta
  • suolaa maun mukaan
  • mustapippuria
  • 1-2 sipulin vartta
  • 1/2 sitruunan mehu puristettuna
  • tuoretta korianteria
  • (tuoreita herneenversoja ja kookoslastuja)
  • n. 2,5 dl vettä 


Riivi herneet paloista. Kuori kesäkurpitsa ja paloittele selleri. Laita blenderin kulhoon. Lisää inkivääri raastettuna ja puristetut valkosipulinkynnet sekä sipulinvarret. Lisää vettä sen verran, että saat blenderin pyörimään. Soseuta herneseos. Lisä jeera, soijakastike, suola, mustapippuri ja sitruunanmehu. Jatka sekoittamista ja lisää vettä sen verran, että saat keittomaisen koostumuksen. Lisää mantelivoi ja jatka sekoittamista samettiseksi keitoksi. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Mausta tuoreella silputulla korianterilla tai jos korianteri tökkii, thai-basilikalla. Itse viimeistelin keiton herneenversoilla ja kookospähkinästä höylätyillä lastuilla.


Ihanaa ja rentouttavaa kesää kaikille!