Iisejä ituja ja vähän muutakin

Postasin jo taannoin hampun idätyksestä, mutta nyt minulla on uusi suosikki: Tattari.

Parasta on se, että tattari on todella helppoa ja nopeaa idätettävää. Tattari on myös superruokaa, joka kasvaa luontaisesti meidänkin leveyspiireillämme. Sitä on Suomessa viljelty aikoinaan laajaltikin, mutta nykyisin viljely on hämmästyttävänä vähäistä. Tattarin viljely ei kuormita ympäristöä samalla tavoin kuin monien muiden viljelykasvien, ja se menestyy vähäravinteisillakin mailla. Tattari ei siis ole vilja, vaan kuuluu tatarkasveihin. Se myös kukkii kauniisti, ja tarjoaa mettä useille pölytäjille. Tattarihunaja on tummaa ja voimakasaromista.

Tattari tunnetaan perinteisemmin gluteenittomana "viljana", joka sopii keliaakikoille. Mutta tattarilla on myös paljon muita hyviä ominaisuuksia. Tiestikö, että tattari sisältää kaikkia kahdeksaa olennaista aminohappoa, ja on täydellinen proteiinin lähde (kuten hamppukin)? Minä en. Mutta nyt tiedän myös, että tattarin sisältämät valkuaiset ja hiilihydraatit imeytyvä hitaasti, mikä auttaa vähentämään veren kolesterolia, ja säätelemään insuliinitasapainoa, molemmat tärkeitä juttuja ylipainon ja aikuistyypin diabeteksen hallinnassa. Tattarissa on myös paljon tiettyjä flavonoideja, jotka auttavat mm. vahvistamaan verisuonten seinämiä (suonikohjut varokaa!). Lisäksi siinä on lesitiiniä, joka on olennaista erityisesti maksan ja keskushermoston toiminnan kannalta. Tattarin käytöllä voi ajatella siis olevan elimistöä puhdistava vaikutus, mutta se on yhdistety myös ajattelutoimintojen ja mielialojen hallintaan. Eikä tässä vielä kaikki, tattarissa on paljon mm. rautaa ja kalsiumia sekä muita elimistölle tärkeitä hivenaineita. Tarkempaa tietoa tattarin terveysvaikutuksista ja ravintosisällöstä esim. täältä ja täältä.

Idättäminen nostaa entisestään tattarin ravitsemuksellisia arvoja, ja tekee siitä käyttökelmpoisen myös kypsentämättömänä. Itse pidän idätetystä tattarista erityisesti, koska sen maku on huomattavasti miellyttävämpi verrattuna idättämättömiin jyviin, hiutaleisiin tms. Aiemmin tattaripuuro oli mielestäni aika tympeää ja maku pistävä. Idätetystä tattarista tehty raakapuuro kuitenkin on herkkua, ja jyvät ihanan pähkinäisen makuisia.

Idätettyä tattaria käytetään jauhettuna esim. elävän/raakaravinnon leivissä, burgereissa jne. Raakapuuron ja smoothien lisäksi olen kokeillut tattaria raaka-kräkkereissä (en vaan suostu sanomaan niitä kuivia levyjä leiväksi), mutta myös makeissa herkuissa. Alla oleva kräkkeri-ohje on alunperin Russel Jamesin The Raw Chef -blogista. (Jos et ole vielä sitä tehnyt, kannattaa käydä sivuilla tsekkaamassa, millaista on raw gourmet. Aika huikeita, mutta kylläkin monimutkaisia ohjeita.) Muuntelin sitä hiukan, ja ikävää tunnustaa, kuivattelin ihan tavallisen uunin alaosassa monta tuntia. En vaan malttanut odottaa enää, että joulupukki tois sen kuivurin... En ole raaka-leipiä ennen tehnyt, joten suhtauduin hommaan mielenkiinnolla. Lopputulos kuitenkin yllätti, koska kräkkerit ovat tosi maukkaita (Miehen kommentit "kuivista sillinnahoista" kannattaa tässä yhteydessä jättää huomiotta...).

Tattarin idätys:

Liota kokonaisia tattarin jyviä n. 10 min. Olen lukennut eri ohjeita tälle liottamiselle, ja useimmissa neuvotaan liottamaan vaan lyhyen ajan, ettei tattari pehmene itämättömäksi. Näin olen sitten myös tehnyt ja tattari on lähtenyt itämään hyvin. Valuta tattari lävikössä ja siirrä pieneen kulhoon. Laita lämpimään paikkaan itämään. Olen peittänyt kulhon tässä vaiheessa talouspaperilla. Sekoittele jyviä silloin tällöin itämisen aikana tai ainakin kerran. Vuorokauden kuluttua näkyvissä ovat jo pienet idut ja olen alkanut käyttää jyviä jo nyt. Vaikka siirtäisitkin tattarit tässä vaiheessa jääkaappiin, ne jatkavat edelleen itämistä, vaikkakin hitaammin.

Tattari-kräkkerit:

0,5 dl oliiviöljyä

2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja

3,5 dl idätettyä tattaria

0,5 dl jauhettuja pellavansiemeniä

0,5 dl jauhettuja kurpitsansiemeniä

2,5 kesäkurpitsakuutioita

1 omena kuorittuna ja kuutioituna

1,5 rkl sitruunanmehua

1 avokado

1/2 sipulia

1/4 tl ruususuolaa

nippu tuoretta persiljaa

Hienonna muut ainekset pellava- ja kurpitsasiemenjauhoja lukuunottamatta monitoimikoneessa. Lisää lopuksi jauhetut pellavan ja kurpitsansiemenet ja jatka sekoittamista, kunnes taikina on kuohkeaa. Levitä kahdelle uunipellille leivinpaperin päälle ohueksi kerrokseksi ja kuivaa uunin alaosassa, 45 asteen lämmössä (uuni pienimmälle mahdolliselle lämmölle, uuninluukku hiukan raolleen) n. 8 tuntia. Kuivurin onnelliset omistajat toimivat kuivurinsa ohjeiden mukaan. Itselläni on kiertoilmauuni, joten käytin sitä toimintoa kahden pellillisen kuivaamiseen. Kahdeksan tunnin jälkeen käännä levyt ja kuivaa vielä tunti tai pari, kunnes kräkkerit ovat sopivan kuivia.

Näissä "leivissä" on hauskaa se, että vaikka kuivattuja, ne ovat kuitenkin meheviä ja erittäin maukkaita. Tässä täytettynä samassa kuivatuksessa valmistuneilla munakoisosiivuilla, punaisella tuorepestolla, mantelijuustolla ja kasviksilla. Taustalla chili-inkiväärikaakao. - Oli aika kiva lounas.