Tammikuun ruokahaasteen voittaja...

on Moments-blogin Endiiviveneet kukkasilla. Onnea Katja!

Katjan loihtima annos souti kärjessä koko kilpailun ajan ja pääsi maaliviivoille selvällä veneen mitalla eli 58 äänellä. Toiseksi tuli Yaelianin (Appelsiineja ja hunajaa) Dulce de batata 41 äänellä ja kärkikolmikkoon pääsi myös Kaisun (Peikkojen maailmasta) Brasilialaiset brigadeirot, 27 ääntä. Onnittelut vielä muullekin kärkikolmikolle ja kiitokset kaikille osallistujille sekä tietysti teille äänestäjille!

Ja nyt sitten jännätään, mitä Katja keksii helmikuun haasteaiheeksi.

Surviving San Diego

Mennyt viikko kului San Diegossa, mutta lähinnä työn merkeissä. Palmut, aurinko ja jet lag muistuttivat siitä, että jossain kaukana ollaan, mutta muuten maisemiin tutustuminen jäi lähinnä ruokatuntien varaan.  Siitä näkökulmasta San Diego vaikutti yllättävän tylsältä jenkkikaupungilta moottoriteiden puristuksessa. Vähän paremmalla ajalla ja paikallistietämyksellä sieltä olisi kyllä löytynyt hienojakin kohteita.

Suvi (Villivihanneksia) postaili äskettäin hienon katsauksen Pohjois-Kaliforniasta, lähinnä Bay Arean luomu- raaka- ja muusta ruokatarjonnasta. Kun omatkin kokemukseni Kaliforniasta ovat tuolta alueelta, San Diegon tarjonta vaikutti huomattavasti niukemmalta. (Noo... Suomeen verrattuna kaikkea oli kyllä ylenpalttisesti.) Kävelymatkan päässä oli sentään Whole Foods ja Trader Joe's, joissa on paljon luomua, vege- ja vegaaniruokaa ja vaikka mitä raakaherkkuja. Myös maatilatoreja (Farmers Market) on San Diegon alueella useita, mutta en harmikseni päässyt niitä ihmettelemään. - Viereinen kuva WF:n raakaosastolta ja raw-tuotteita löytyi muidenkin tuoteryhmien joukosta, hedelmä- ja vihannespaljoudesta puhumattakaan.

Tässä vielä ekan illan hamstrauksia. - Olisihan se kiva, jos S-marketistakin saisi pahimpaan nälkäänsä ostaa valmiin quinoa-pinaattisalaatin, parsakaalin ituja, pizza-maustettuja raw pellavansiemenkräkkereitä ja kerta-annoksen raw macadamia- tai saksanpähkinävoita. Sivussa muutama energiapatukka seraavan päivän lounastaukoa varten. Jostain syystä Raw Revolution oli paras ;)

Edellinen kokemus Kalifornian ruoka-skenestä minulla on reilun viiden vuoden takaa, jolloin asuin Berkeleyssä, San Franciscon lähellä. Superfoodit tai raw food eivät vielä olleet tapetilla vaan luomu ja lähiruoka olivat hip. Sai silloinkin smoothiebaarista juomaansa vehnänoras-shotteja, mutta nyt erilaisia viherpirtelöitä oli tarjolla lähes jokaisella mehu-/smoothie -valmistajalla. Sämpläsin tietty kaikkia mahdollisia, joista suosikkini alla oleva Evolutionin Super Green sekä Nakedin Green Machine: Spirulinaa, chlorellaa, vehnänorasta, ohranorasta, parsakaalia, pinaattia, inkivääriä, persiljaa, valkosipulia ja hedelmäpuolelta omenaa, kiviä, mangoa ja ananasta. Osa valmiista vihermehuista oli aika rajun makuisia, mutta nämä olivat oikeasti hyviä, varsinkin blenderin tai juicerin puutteessa.

Kuvassa myös Kaia Foodsin lehtikaali-sipsit. Eli vihreää sain tankattua. Työkaverit eivät edes uskaltaneet kysyä, mitä rouskuttelin lounastauolla. En ainakaan ilmaiseksi tarjottuja poppareita ja pepsiä ;)

Acai-marja oli vihreän lisäksi kova juttu. Myös ihan taviskahviloissa mainostettiin acai-kulhollisia ja smootheja. Karkkihyllyssä näin jopa acai-hedelmänalleja - no okei, Whole Foodsin karkkihyllyssä. Mutta acaita löytyi myslistä, puurosta, patukoista ja mehuista myös normimarketissa. Myös stevia oli lyönyt läpi isossa mitassa ja brändätty diettituotteeksi.

Luomupensasmustikoita

Nämä tässä oikealla ovat kuitenkin vain pensasmustikoita, joita nautiskelin aamupalaksi hotelin continental breakfastin, eli kahvin ja skonssin sijaan.

Vaikka tarjontaa siis on, luomu- ja aito ruoka tuntuivat kuitenkin olevan aika kaukana perusamerikkalaisen elämästä. Työkuvioissa oli tarjolla perusbulkkia, eli lisäainelimuja, siirappista jääteetä, sipsejä, omeletteja ja muffineita. Iltaisin ihmiset suuntasivat syömään ribsejä, pizzaa, pastaa tai burritoja. Lähistöllä oli ketjuravintoloita ja pikaruokapaikkoja, joista sai kyllä salaatteja, mutta ei ihan sellaisia, joilla tällainen hard core salaattifriikki on tottunut syömään. Eli perustarjonta oli aika standard american diet, kalifonialaisittain hedelmillä höystettynä. Tosin kyllä San Diegon alueella olisi ollut myös kiinnostavia, kunnon vegeruokaa tarjoavia paikkoja, mutta niihin en päässyt työaikataulun puitteissa ottamaan tuntumaa.

Rasiallinen miniperinnetomaatteja

Myös raakasuklaaherkkuja olisi tietenkin ollut vaikka mitä, mutta koska kaakao ei tunnu olevan minun juttuni, testailin muita nameja. Nämä vaahterasiirapilla ja mesquitella kuorrutetut saksanpähkinät olivat aivan tai-vaal-li-si-a. Eli tuotenimi oli varsin osuva. Niitä on ihan helppoa tehdä itsekin, joten arvatkaapa, mikä tulee olemaan seuraava kuivuriherkku :) 

Mielestäni reissuilla on kuitenkin tärkeintä nauttia paikallisesta meiningistä, joten toki, kun Meksikon rajalla oltiin, kävin syömässä myös home made burriton (tuoreessa korianterissa ja chilissä ei oltu säästelty!) ja ei se kokojyväbageli soijalatten kanssakaan pahaa ollut. Sen sijaan lennoille suosittelen ottamaan eväitä. Finnairin vegaaniateria oli lähinnä vitsi (aasiailainen kasvisruoka lienee suositeltavampi vaihtoehto) ja Yhdysvaltojen sisäisillä lennoilla ei aterioita tarjotakaan (kärrystä sai ostaa sandwicheja, sipsejä ja caesar-salaattia). Omat energiapatukat, hedelmät ja hedelmä-pähkinäseokset toimivat ihan hyvin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Yhdysvaltoihin ei saa tuoda mitään tuoretta ruokaa (mukaanlukien siis hedelmät ja vihannekset), mutta sitä kyllä saa viedä maasta. Eli mennessä rouskuttelin omppuni ennen New Yorkiin laskeutumista, mutta paluulennolla niillä ei ollut kiirettä. JFK:n kentältä voi myös ostaa lentokoneeseen mukaan (ylihintaisia) fruit cupea (tuoreita meloneja, ananasta, viinirypäleitä) sekä Odwallan smootheja ja food bareja.

Tammikuun ruokahaasteen äänestys

Vuoden 2011 ensimmäinen ruokahaaste houkutteli kokeilemaan Latinalaisen Amerikan herkkuja. Kisaan uskaltautui yhdeksän rohkeaa kokkia. Omaa suosikkiasi voit äänestää 30.1.2011 saakka.

1. Kaisu (Peikkojen maailmassa) avasi kisan brasilialaisilla brigadeiroilla.

2. Yaelian (Appelsiineja ja hunajaa) ihastutti makealla bataattiherkulla: Dulce de batata.

3. Hayley (Hayley's cuisine) tarjoili vaaleaa, mutta tulista: Hamburguesas de pollo.

4. Tepi (Paahtaja) heitti vastineen Melkein meksikolaisilla jauhelihapihveillä.

5. Nanna (Kaikki äitini reseptit) kokkaili vähän erilaista aamiaista: Meksikolainen aamiainen eli Chilaquiles

6. Katja (Moments) souteli kohti Etelä-Amerikkaa endiiviveneillä: Endiiviveneet kukkasilla.

7. Ahmija (Ahmija) lautasmatkaili tipun kanssa: Vihreä mantelikana.

8. Jaana (Kulinaarimuruja) säväytti vihreällä drinkillä: Kurkku-korianterijuoma.

9. Rosmariini (Pastan jauhantaa) kutitteli makuhermoja Karibian tahtiin: Karibialainen lammascurry ja joku roti.

Pieniä iloja

Muutama reseptikin jonottaa jo pääsyä sivuille, mutta ennen mm. herkkukräkkereitä ja helppoja mutta hyviä raakakeittoja muita viime aikojen ilonaiheita. Niistähän se paras arki syntyy.

Glorian Ruoka ja Viini ryhtyi tiedostavaksi ja tempaisi luomu-teemanumerolla. Tuli pitkästä aikaa luettua koko lehti.





Keksin, että himputti, voihan niitä tavallisia herneitäkin idättää. Parempia kuin kikherneidut!

Goodbye Valio! Greensmoothiet ovat tulleet lasten aamujugen tilalle. Menestyksen salaisuus on, että ne eivät näytä vihreiltä!

Ensimmäisessä banaania, avokadoa, pinaattia, mustikkaa, raakakaakaojauhetta, hunajaa ja luomuomenamehua. Toisessa mantelimaitoa, mansikkaa, banaani, cashewtahnaa ja lehtisalaattia.






Mamin välipalasmoothie: Banaani, hurrrrjasti pinaattia, luomuomenamehua ja kookosöljyä, tujaus sitruunaa.
















Jee, ostin uutta luomukookosmaitoa! Mutta pöh, siinä on lisäaineena guargumia (E412) :-(
Luonnonaine periaatteessa, mutta yleensä käyttämäni Santa Marian Extra Creamy Coconut Milk sisältää vain kookospähkinäuutetta ja vettä. Eli valitsenko jatkossa lisäaineluomua vai lisäaineetonta tavallista...?






Uusin koukutukseni oli Isola Bio Jolie-hasselpähkinämaito. Kuten edellä mainittu purkkikookos, ei tämäkään ole mitään raakaa tai elävää ravintoa, mutta rakastan sitä silti sekä sunnuntaiaamun lattessa että Yogi-teessä. Isola Bion maidot ovat kuitenkin aitoa tavaraa moniin muihin kasvismaitoihin verrattuna. Riisipohjaisissa maidoissa on lisänä kylmäpuristettua auringonkukkaöljyä ja merisuolaa. Täysjyväluomuriisi on kasvatettu Italiassa.









Tämä tässä taas oli paras parmesanin korvike, joka syntyi kuorituista hampunsiemenistä ja hiivahiutaleista.

Idea on alun perin täältä, jossa sitä kutsuttiin nimellä Hemp-esan. Vähän outo nimitys, mutta tein siitä oman versioni. Hempesani tai feikkiparmesani - miten ikinä sitä haluakaan nimittää - sopii mitä moninaisimpiin juttuihin: Ripottelin sitä salaatteihin, raakapastan päälle (tietysti), dippasin bataatti- ja porkkanatikkuja, kuorrutin täytettyjä herkkusieniä, tomaatteja ja muita kasviksia. Sillä voisi luonnollisesti korvata parmesanin myös kypsennetyissä ruoissa.
- Yksi resepti pääsi sittenkin mukaan :)

Hempesani

1 dl kuorittuja hampunsiemeniä

1 dl ravintohiivahiutaleita

1/4 tl savupaprikajauhetta

1/2 tl sinappijauhetta

1 rkl oliiviöljyä

1 tl sitruunanmehua

2 tl laatusuolaa

(ripaus palmusokeria)

Nypi kaikki ainekset sekaisin. Säilytä kannellisessa lasipurkissa, viileässä. Joukkoon voisi lisätä pari teelusikkaa norihiutaleita, mikä toimii myös hyvin.

Porkkanapyörykät ja parsakaalihöystö

Välillä vähän arkisempaa meininkä. Tämä on ollut yksi suosikkiaterioistani kylminä talvikuukausina. Raakaruokaa, jossa on lämmin fiilis. Molemmat lajit vaativat pientä kuivattelua, mutta se onnistuu ihan normiuunin alaosassakin.

Porkkanapallerot ovat yksi ensimmäisistä kehittelemistäni raw-pyöryköistä, enkä ole kyllästynyt niihin vieläkään. Erittäinkin lapsiystävällisiä jo tällaisenaan, mutta joskus olen kypsentänyt osan paistinpannulla kookosöljyssä, miedolla lämmöllä. Silloin ovat maistuneet jälkikasvulle vieläkin paremmin. Kestävät hyvin myös pakastamista.

Porkkanapallerot

3 kp porkkanakuitua mehustamisesta tai kuivaksi puristettua hienoksi raastettua porkkanaa

2,5 dl jauhettuja hasselpähkinöitä

1 paprika

7 aurinkotomaattia (öljyyn säilöttyjä)

50 g juuriselleriä raastettuna

2 valkosipulinkynttä

1/2 dl kuivattuja sipulihiutaleita tai 1-2 kevätsipulia

mustapippuria

1 rkl tamaria

1 tl ruususuolaa tai tarpeen mukaan

2 tl juoksevaa hunajaa tms.

1 rkl balsamicoa

1 tl savupaparikajauhetta

1 rkl psylliuminsiemeniä jauhettuna

Yhdistä kaikkia ainekset psylliumia lukuunottamatta ja jauha sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Lisää psyllium ja sekoita hyvin. Taikinan tulisi olla kohtuu kiinteää. Pyörittele pienehköjä pyöryköitä. Voit tarjota hetikin, mutta parempia tulee, kun kuivattelet uunin alaosassa tai kuivurissa pari tuntia.

Tämä on kaaliruokien aatelia. En ole mikään erityinen raa'an kaalin ystävä, mutta oikein valmistettuna siitä saa todella hyvää. Salaisuus on marinointi ja kevyt kuivatus sekä hyvä kastike. Parsakaalin lisäksi olen laittanut toisinaan myös ohueksi viipaloitua ruusukaalia. Ihan mieletön combo syntyi, kun sekoitin valmiin höystön sekaan papaijansiemenkastiketta. Sen tilalla voi kuitenkin käyttää ihan vain oliiviöljyä ja balsamicoa. 

Parsakaalihöystö (papaijansiemenkastikkeella)

1 parsakaali

1 fenkoli

1/2 (makeaa) sipulia

2 valkosipulinkynttä

mustapippuria

1/2 sitruunan mehu

1/2 sitruunan kuori raastettuna

1/2 dl hiivahiutaleita

1/2 dl kuorittuja hampunsiemeniä

1 tl luomusinappia

1 tl juoksevaa luomuhunajaa

1/2 tl laatusuolaa

(papaijansiemenkastiketta)

Höylää kasvikset mahdollisimman ohuiksi, mieluiten mandoliinilla. Näin myös parsakaalin varret saa käytettyä. Sekoita kasvisten joukkoon muut ainekset ja jätä joko marinoitumaan n. 2 tunniksi tai levittele uunipellille ja kuivattele uunin alaosassa 50 asteessa uuniluukku raollaan. Kuivattaminen parantaa ehdottomasti makua ja rakennetta.

Lisää lopuksi sekaan joko kylmäpuristettua 2 dl papaijansiemenkastiketta tai reilu loraus kylmäpuristettua oliiviöljyä ja hiukan balsamiviinietikkaa . 

Ps. Ensi viikon Hesarissa ihmetellään torstain ruokasivuilla sitä, että jotkut syövät kaiken ruokansa raakana. Juttuun saattaa kätkeytyä myös yksi Kameleontti ;)

Kastanjakääretorttu ja papaijasalaattia

Matkoilla tärkeimpiä ovat tietenkin ruokatuliaiset ja tällä kertaa matkalaukusta löytyi hyvin pakattuna mm. papaija.

Saahan papaijaa toki meiltäkin, mutta tuore, juuri puusta poimittu hedelmä on toki aivan muuta. Pakkohan sellainen beibe oli saada mukaan, varsinkin kun haikailin koko loman papaijansiemenkastikkeen perään. Jos käytössä olisi ollut tehosekoitin, olisin surauttanut ihanaa kastiketta kerran jos toisenkin. Olen aivan koukuttunut Kaisun taannoin blogissaan (Peikkojen Maailmassa) postaamaan reseptiin. Koska olen huomannut kaivelevani reseptiä blogien uumenistä tämän tästä, laitan sen nyt tännekin.

Papaijalle on listattu useita terveysvaikutuksia mm. ruoansulatuksen parantamisesta, sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn ja ikääntymisen hidastamiseen. En kuitenkaan erityisemmin pidä itse hedelmästä, mutta siementen sinappinen maku miellyttää. Reissullamme söin niitä ihan sellaisenaankin, salaatin joukossa. Jos pidät rucolasta tai vesikrassista, kannattaa kokeilla myös papaijansiemeniä.

Papaijansiemenkastike sopii dipiksi tai kastikkeeksi erityisesti vihreälle salaatille. Perjantaisalaatissamme oli monenlaisten vihreiden lehtien lisäksi mm. marinoitua appelsiinia, aurinkokuivattuja oliiveja, inkamarjoja, auringonkukansiemeniä ja vihersipulia. Osan papaijanlihasta viipaloin ja marinoin myös. - Ei siis todellakaan mitään lähiruokaa, mutta teki hetkeksi mieli unohtaa, että edessä on vielä monta talvista kuukautta...

Papaijansiemenkastike:

3 dl vettä

1,25 dl cashewpähkinöitä 

1,25 dl kuutioitua papaijanlihaa (n. 1/2 papaija)

2 rkl papaijansiemeniä (olen yleensä laittanut kaikki puolikkaan siemenet)

1 rkl sitruunamehua

1 rkl omenaviinietikkaa

1 tl soijakastiketta

1 hienonnettua valkosipulin kynsi

1/4 tl cayennepippuria

1/2 tl laadukasta suolaa

mustapippuria myllystä

Laita kaikki tehosekoittimeen ja blendaa kermaiseksi kastikkeeksi. Lisää vettä, jos tuntuu liian paksulta. Tarjoa heti tai säilytä kannellisessa lasipurkissa. Säilyy jääkaapissa pari päivää.

Papaija on hapoton hedelmä, joten esim. salaattiin se kannattaa terästää sitruunan tai limemehulla. Tällä kertaa marinoin viipaleita limemehussa ja maustoin raastetulla appelsiininkuorella, mustapippurilla, ruususuolalla ja valkosipulilla. Tämä papaijacarpaccio olisi maistunut ihan sellaisenaankin.



Mutta sitten asiaan.
Kehuskelin jo viime postauksessa kastanjakääretortulla ja tässä sen resepti. Kastanjoita saa nyt kaupoista hyvin ja tähän käytetään niitä kuorittuina. Itse tosin käytin kuivattuja kastanjoita joita liotin ensin vuorokauden. Kuorellisille "tuoreille" kastanjoille ei siis kuitenkaan tarvitse tehdä mitään.

Kuivattuja kastanjoita.

Kastanjakääretorttu

Pohja:
reilu 3 dl liotettuja kuivattuja kastanjoita tai tuoreita kuorittuina
reilu 3 dl kivettömiä taateleita
2,5 dl liotettuja cashew-pähkinöitä (mitta liotetuista pähkinöistä)
1 pieni banaani tai puolikas
1 tl anista
1/4 tl kanelia
1 tl raastettua appelsiininkuorta
hyppysellinen ruususuolaa
1 tl psylliumjauhetta
vettä tarpeen mukaan, riippuen taateleiden kosteudesta

Sekoita monitoimikoneessa huipputeholla, ensin kastanjat ja taatelit tasaiseksi tahnaksi. Lisää vettä tarpeen mukaan. Lisää joukkoon muut ainekset luetellussa järjestyksessä ja sekoita huipputeholla, kunnes saat mahdollisimman tasaisen taikinan. Laita sivuun odottamaa.

Täyte:
1 kp liotettuja cashew-pähkinöitä
1/2 sharon-hedelmää tai 1 pieni
n. 1/2 kp vettä tai sen verran, että saat paksun kreemin
hyppysellinen ruususuolaa
1 tl vaniljauutetta
30 g kaakaovoita sulatettuna

Sekoita blenderissä ensin cashewit rouheeksi, lisää sharon, mausteet ja sen verran vettä, että saat kermaisen kreemin. Lisää lopuksi kaakaovoi sulatettuna.

Painele pohjataikina muovikelmulla vuorattuun matalaan suorakaiteen muotoiseen vuokaa (kooltaan n. 1/2 leivinpeltiä). Käytin folio-paistoalustaa. Kostuta käsiä välillä, taikina on tahmeaa. Levitä päälle täyte lastalla. Laita n. 1/2 tunniksi pakastimeen jähmettymään. Kääri tämän jälkeen rullaksi pituussuunnassa muovikelmua apuna käyttäen. Jos pohjataikina repeilee, silottele halkeamat kostutetuin sormin. Viipaloi terävällä veitsellä ja tarjoa heti tai säilytä pakastimessa.

Tässä viimeistely appelsiiniviipaleilla, kastanjanpuolikkailla ja kanelilla.

- Mies, joka on siis jo hyvin koulutettu raakailija, kysyi ensimmäisen lusikallisen kohdalla aidosti hämmästyneenä, onko tämä muka raw ja vastauksen kuultuaan aloitti välittömästi oodin kastanjatortun ihanuudelle. Oli tämä minunkin mielestäni ihan hyvää.

Loppiaisen viettoa

Joulu ei meillä sujunut perisuomalaisissa merkeissä, eikä loppiainen poikennut linjasta. Olemme usein viettäneet loppiaista yhdessä ystäviemme kanssa, jotka ovat itsekin loistavia  kokkeja ja ruokaharrastajia. Mietiskelin loppiaismenyytä pitkään ja päädyin tällä kertaa Aasia-fuusioon. Raakailu ei nyt ollut tärkein kriteeri, mutta kokonaisuudesta tuli lopulta varsin raakavoittoinen. Tärkein inspiraation lähteeni oli kuitenkin Katjan blogissa (Moments) ollut postaus kevätkääryleistä, joka kolahti pahaan aasia-puutokseen viime aikaisessa ruokavaliossani.

Alkuun tarjosin thai-tyylisen kookoskeiton (raw). Pääruokana kasvistäytteisiä kevätkääryleitä ja dippejä, kookoskukkakaali"riisiä" (raw) sekä thai-marinoituja kasviksia (raw). Jälkiruoakana oli sitten vähän kaikenlaista. Lapset saivat mango-kookosjäätelöä (raw), aikuiset herkuttelivat mm. kastanja-valkosuklaakääretortulla (raw). 

Kasviksia kookosliemessä (4:lle alkupalana, tein kaksinkertaisen annoksen)

Tämä on yksi suosikkiraakakeitoistani, joka on näin talvellakin lämmittävä. Se syntyy arki-iltaisinkin nopeasti ja siitä saa helposti myös täyttävän pääruoka, mikäli joukkoon lisää esim. tofua tai liotettua wakame- tai arame-levää. Kevyemmällä setillä siitä tulee maukas alkukeitto, joka tällä aterialla herätti eniten tyytyväistä hyminää. Tein kaksinkertaisen annoksen. Keiton on tarkoitus olla hieman lämmintä. Omalla tehokkaalla blenderilläni tämän saa aikaan ihan vain blendaamalla riittävän pitkään. Toinen vaihtoehto on käyttää liemeen 40 asteiseksi lämmitettyä vettä.

Keittoliemi:

• 1 kp raw kookoshiutaleita (Punnitse&Säästä)
• 3 kp vettä
• 2 rkl (vaaleaa riisi-) misoa

- Laita tehosekoittimeen ja blendaa mahdollisimman hienojakoiseksi. Lisää liemeen

• reilu pätkä inkivääriä tai galangalang-juurta
• 3 valkosipulinkynttä
• 1 sitruunaruoho

- Kuori inkivääri ja pilko hieman, samoin valkosipulinkynnet. Poista sitruunaruohosta kova kanta ja kuivat lehdenpäät ja paloittele ennen blenderiin laittoa. Jatka liemen blendaamista sillä aikaa, kun käsittelet chilin ja limen:

• 1 keskivahva chili, siemenet poistettuna
• 3 kafferilimen lehteä
• 1/2 lime kuorittuna

Lisää keittopohjaan ja jatka blendaamista niin kauan, että keitto lämpenee. Huipputehoisella blenderillä keiton saa jopa kiehuvaksi, kun riittävän kauan jauhaa, mutta jos haluat säilyttää ravintoaineet, tätä kannattaa välttää. Lisää lopuksi

• 1 rkl juoksevaa hunajaa tai 1 1/2 rkl palmusokeria
•  1/2 tl laatusuolaa

ja surauta blenderillä vielä kertaalleen ainekset sekaisin. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa.

Ennen liemen valmistamista olin jo valmistanut liemen kanssa tarjottavat kasvikset. Liemeen voi periaatteessa lisätä, mitä sattuu tekemään mieli tai mitä kaapista löytyy. Omia suosikkejani ovat
porkkana, varsisellerin pätkä, 1/2 paprikaa, fenkoli suikaloituna, 1 kevätsipuli hienonnettuna. Eilen mukana oli myös 2 siitakesientä sekä babypinaatin lehtiä. Olennaista on tehdä mahdollisimman ohuita suikaleita joko terävällä veitsellä tai mandoliinileikkurilla. Lisäsin joukkoon myös tuoretta korianteria ja thai-basilikaa.

Laita kasvisseosta pienten keittokulhojen pohjalle ja kaada päälle liemi. Tarjoa heti.

Kevätkääryleet:

Innostuin siis pitkästä aikaa tekemään kevätkääryleitä luettuani Katjan postauksen aiheesta. Omani olivat täysin vegeversioita (tietty). Kevätkääryleiden täytteessä on yleensä myös keitettyjä riisinuudeleita, joita minäkin käytin osassa. Osasta tein kuitenkin raaempaa kamaa ja käytin nuudeleiden tilalla nuoren kookospähkinän lihasta leikattuja suikaleita. Tiedän, että nämä nuoret (Thai-) kookokset eivät Suomessa kuulu edes ison normimarketin hevi-valikoimaan, mutta jos satut saamaan herkkua käsiisi, suosittelen kyllä kokeilemaan. Pehmeästä sisustasta saa (muiden herkkujen lisäksi) ihanan vaihtoehdon nuudeleille. Hankin oman pähkinäni tällä kertaa Vii Voanista, mutta Ruohonjuurestakin niitä on viime aikoina saanut.

Mutta muussa tapauksessa siis riisinuudeleita. Olin jo ennättänyt löytää King Soba luomunuudelit, joita on useita erilaisia (suosikkejani mustasta riisistä tehdyt) ja käytin niitä tähänkin. Ostin omani Kampin K:sta mutta siis ainakin Stocka ja Ruohis niitä myyvät myös.

Kasvistäyte:

1/2 pienestä kiinankaalista

1 paprika

1 varsiselleri

2 kevätsipulin vartta

n. 2 dl mung-pavun ituja

1 limen mehu

2 rkl palmusokeria

1-2 rkl tamaria

2 valkosipulinkynttä puristettuna

1/2 sitruunaruohon vartta  hienonnettuna

pätkä tuoretta inkivääriä raastettuna

1 keskivahva chili, siemenet poistettuna ja hienonnettuna

nippu tuoretta korianteria

nippu tuoretta thai-basilikaa

2 rkl kylmäpuristettua sesamöljyä

1 pkt marinoitua tofua

250 g riisinuudeleita

TAI 1 nuoren kookospähkinän lihaa nuudeleiksi suikaloituna

Riisipaperiarkkeja

Aloitin viipaloimalla kasvikset mahdollisimman ohuiksi suikaleiksi. Joululahjaksi saamallani uudella kokkiveitsellä tämä oli silkkaa nautintoa. Eli satsatkaa, hyvät ihmiset, kunnon veitseen! Sekoitin kasviksiin loput ainekset ja jätin maustumaan siksi aikaa, kun keitin nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan ja pätkin lyhyemmiksi (n. 5 cm suikaleiksi). Sekoitin 2/3 täytteestä riisinuudeleihin ja säästin loput kookostäytettä varten.

Kookosnuudelit valmistin kovertamalla varovasti sisusta irti pähkinästä. Käytin siihen lusikkaa ja autoin varovasti sormilla niin, että sain sisustan mahdollisimman yhteinäisenä könttinä ulos. (Suomesta ostamani pähkinät ovat kaikki olleet sen verran kypsiä, että sisuta on jo kiinteämpää, mikä kuitenkin sopii tähän tarkoitukseen hyvin.). Sitten vainsuikaloin kookoslihan ohuiksi stripeiksi ja sekoitin varovasti jäljellä olevaan kasvisseokseen.

Tämän jälkeen alkoi valmistuksen haastavin vaihe, eli varsinainen kääryleiden näprääminen. Homma on kuitenkin asennekysymys. Käärin hihat, laitoin taustalle hyvää musaa ja lopulta tein kääryleitä täyden satsin, eli käytin koko 400 g:n paketin riisipaperikuoria. (en laskenut, mutta kuoria on pakkauksessa paljon!). Hyvät käärimisohjeet löytyvät jälleen Katjalta, joten en niitä tässä toista. Koska tein kääryleet jo edellisenä iltana, sipaisin niiden päälle kevyesti sesamöljyä, jolloin eivät takertuneet toisiinsa ja kestivät kylmäsäilytyksen hyvin.

Tarjosin kääryleiden kanssa Chili-lime -kastiketta, jonka tei Katjan ohjeen mukaan, tosin kalakastikkeen tilalla käytini tamaria, johon sekoitin ripauksen kanelia ja 1 tl kelp-hiutaleita. Toisen oli maapähkinädippi, joka kuitenkin lähti alkuperäisestä ohjeesta ihan omaan suuntaansa. Siitä tuli jotain, joka muistutti indonesialaisia kastikkeita. Aika tuhtia kamaa, mutta that's the way I like it.

Maapähkinädippi:

2 rkl maapähkinävoita (Urtekram)

1/2 pienestä banaanista

2 rkl tamaria

2 rkl hunajaa

2 valkosipulinkynttä

1 tl limen raastettua limen kuorta

1/2 limen mehu

1 tl riisiviinietikkaa

3 rkl kylmäpuristettua sesamöljyä

1 dl luomuomenamehua

1,5 dl vettä

1/2 keskivahvaa chiliä hienoksi kuutioituna

Myöhemmin, iltapalalla, dippailin jäljelle jääneeseen kastikkeeseen ihan vaan suikaloitua porkkanaa, paprikaa ja kurkkua. Parasta.

Kevätkääryleet olivat hukea suksee (tietysti). Pidin itse enemmän kookostäytteisistä, mutta nuudelitäytteiset olivat erityisesti lapsivieraiden mieleen. Kääryleiden lisukkeena tarjosin thai-tyyliin maustettua kookoskukkakaaliriisiä sekä samoja kasviksia marinoituna, joita olin lisännyt alkukeittoon.

Kookoskukkakaaliriisi:

1/2 tuoretta kookospähkinää + 1,25 dl vettä kookoskermaksi sekoitettuna

2  kukkakaalia

1 limen mehu

2 tl raastettua limen kuorta

1 valkosipulinkynttä puristetuna

1 cm pätkä tuoretta inkivääriä puristettuna tai raastettuna

mustapippuria

1/2 - 1 tl suolaa
2 tl juoksevaa luomuhunajaa

Jälkkäriksi oli siis kookosmango-jädeä ja kastanjavalkosuklaakääretorttua jonka joudun (jälleen kerran...) julistamaan parhaaksi raakajälkkäriksi, jota olen tehnyt. Ohjetta sitten myöhemmin. 

Ps. Muistakaa osallistua tammikuun ruokahaasteeseen... tico tico!

Tammikuun Ruokahaaste: Latinalainen Amerikka

Kotiuduin juuri lomareissulta, ja iloisena yllätyksenä täällä olikin joulukuun ruokahaasteen voitto odottamassa. Kiitos teille, jotka äänestitte mantelipannacottaa ja tyrnikastiketta!
Pari viikkoa hurahti elämäniloisessa latinokulttuurissa, ja laskeutuminen tänne kovin hiljaiseen ja lumiseen Suomeen tuntuu hieman karulta. Onneksi voi kuitenkin ruokamatkailla! Niinpä vuoden 2011 ensimmäinen ruokahaaste on Latinalainen Amerikka. Eli käytännössä tässä yhteydessä kaikki Yhdysvaltojen eteläpuoleiset maat.
Latinoruoka ei ole pelkkää salsaa, papuja ja maissilättyä, jotka kylläkin eri muodoissaan ovat tyypillinen osa ateriaa eri puolilla aluetta. (Postauksen kuvat täältä.)

Bandeja Paisa, Kolumbia

Alkuperäiskansojen perinteiset tavat ja eurooppalaisten valloittajien vaikutteet muodostavat pohjan latinokeittiölle.

Pupusas, El Salvador

Chevitze-lajitelma, Peru

Lisäksi eri maista tulleet siirtolaiset ovat lisänneet oman lisämausteensa tähän cocktailiin.

Inspiroidutko karibialaisesta keittiöstä, meksikomeiningistä, Amazonin eksoottisista raaka-aineista,

Inkojen viisaudesta vai kenties Argentiinalaisesta pihvistä? Haasteruoka voi luonnollisesti olla mikä tahansa osa ateriaa, suolaista, makeaa, pikkunaposteltavaa, juoma, makeinen tms.

Säännöt:
Tammikuun 2011 ruokahaasteeseen voivat osallistua kaikki blogia pitävät henkilöt (blogin ei siis tarvitse olla ruokablogi). Jos haasteruoan resepti ei ole osallistujan oma, on hyvän blogikäytännön mukaista ilmoittaa postauksessa ohjeen alkuperä.


Huom! Haasteen aikataulu on tällä kertaa tavallista tiukempi, koska olen tammikuun viimeisen viikon työmatkalla. Eli haasteruoka tulee kokata ja blogata 2.1.-21.1.2011 välisenä aikana. Haasteeseen osallistutaan ilmoittamalla haastepostauksen osoite tai vielä lukijaystävällisemmin laittamalla linkki (ohje täällä) tämän postauksen kommenttiosioon.

Ilmoittautuminen päättyy siis pe 21.1.2011 klo 23:59, jolloin haastepostausten osoitteiden on oltava tiedossani. Osallistuessasi annat luvan myös kyseisen linkin takaa mahdollisesti löytyvien kuvien käyttöön haasteruokien koosteessa ja siihen, että kuvien kokoa saa muuttaa äänestysblogauksessa. Ja mikäli voitat haasteen, suostut luonnollisesti myös keksimään ja järjestämään helmikuun 2011 ruokahaasteen :)

Tammikuun ruokahaasteen järjestäjänä jäävään itseni sekä kilpailusta, että varsinaisesta äänestyksestä.


Äänestäminen:
Haasteeseen määräaikaan mennessä ilmoitetut postaukset julkistan 22.1.2011, jolloin alkaa myös äänestys. Äänestystavan ilmoitan haastepostausten julkistamisen yhteydessä.
Äänestysaikaa on sitten hieman tavallista enemmän, eli äänestys päättyy 30.1.2011 klo 23:59. Jos äänestyksen päättyessä useammalla postauksella on yhtä paljon ääniä, arvon voittajan näiden postausten joukosta. Tammikuun ruokahaasteen voittajan julkistan 31.1.2011.


Helmikuun 2011 ruokahaaste:
Tammikuun 2011 ruokahaasteen voittaja järjestää helmikuun 2011 ruokahaasteen. Aiheen valinta, säännöt ja aikataulu ovat hänen päätettävissään. Jos voittaja ei tee uutta haastetta 5.2.2010 23:59 mennessä haastevastaus siirtyy toiseksi tulleelle. Jos toiseksi tullut ei vastaa haaste siirtyy kolmannelle jne.