Hyviä asioita: Silmusalaatteja ja spelttinäkkäriä

Pari viime aikoijen lempparituotetta: silmusalaatit ja speltti-mustikkanäkkäri. Molemmat ovat omassa luokittelussani uutuustuotteiden joukossa, vaikka kyllä niitä on kauppojen hyllyltä löytynyt jo jonkin aikaa.

Idätän useimmiten itse mutta aina ei ehdi eikä jaksa. Valmis-itujen ja versojen valikoima on ollut aika suppea mutta nyt markkinoille on ratsastanut Silmusalaatti. Olen katsellut runsaan ja jännän näköisiä boxeja mm. Ruohonjuuren ja Stockan salaattitiskeillä, mutta hieman tyyrin puoleinen hinta on estänyt niitä siirtymästä ostoskoriin. Sain kuitenkin maisteltavaksi näytteet ja sen jälkeen hinta on tuntunut aivan kohtuulliselta. Laadusta nimittäin maksaa mielellään, varsinkin kun yhdestä rasiasta riittää... ja riittää vielä seuraavallekin aterialle. 

Toisin kuin monissa valmisiduissa, silmusalataatit on idätetty suoraan myyntipakkauksessa ja viherrytetty kunnolla. (Siis ne sirkkalehtiä tekevät versiot). Ituset jatkavat kasvuaan pikku yksiössään  ostopäivän jälkeenkin säilyvät raikkaina ja rapeina jääkaapissa.

Erityisen ilahduttavaa on se, että Silmusalaatilla on valikoimassaan omat suosikkini parsakaali ja retiisi ja näiden lisäksi herne ja vehnä. Tuottaja Heidi Jungarin mukaan valikoimiin etsitään myös jatkuvasti kiinnostavia uusia vaihtoehtoja. - Sipuli ja punajuuri olisivat ainakin omissa toiveissani. Tuotteet ovat myös luomua ja pääkaupunkiseutulaisille lähiruokaa.

Viime päivien fast food -lounas onkin koostunut mahtikourallisesta ituja avokadopedillä, ohuen ohuen spelttinäkkärin päällä. Mausteeksi riittää ripaus suolaa ja pari tippaa sitruunan mehua.

Rouskuleivän ystävänä hapanjuureen valmistettu spelttinäkkileipä on maistunut, kun en ole jaksanut kuivatella itselleni kräkkereitä. Ja mustikka ja lempeästi hapan speltti ovat tyylikäs yhdistelmä.

Sekä silmusalde että näkkärit ovat mielestäni hyvä esimerkkejä aidoista ja ajatuksella tehdyistä asioista, joita ilahduttavasti alkaa ujuttautua isojen ruokatalojen hallitsemille markkinoille. Siksi nostan mielelläni esiin tällaisia pientuottajien juttuja, joiden taustalla on ehkä vähän idealismia, mutta ennen kaikkea uskoa aidosti hyviin asioihin.