Torstain Hesarissa (4. maaliskuuta) Sami Simola kirjoitti, miten sujui neljän viikon vegaaniruokailukokeilu. Sinänsä kiinnostava ja tärkeä aihe, mutta... hohhoijjaa, miten siitä ei edelleenkään saada tämän enempää irti? Aivan saman tapaisia artikkeleita on aiheesta julkaistu jo ties kuinka monessa lehdessä ja Hesarissakin aiemmin, ja kaikissa keskitytään pähkäilemään sitä, miten vaikeaa ja kieltäymysten täyttämää vegaanielämä onkaan. Eläinperäisiä tuotteita on lähes mahdotonta vältellä ja himoja vastaan vaikea taistella. Sosiaalisestikin leimautuu hihhuliksi tai vähintään pahemman luokan nipoksi. Hyviä puolia tuntuu olevan kokeilijoiden vaikeampi löytää, ellei sellaiseksi laske tämänkin kirjoittajan mainitsemaa keventynyttä oloa (kasvissyönti = laihdutuskuuri) ja ettisesti puhdasta omatuntoa (Siitäs saatte, sikafarmarit!). - Huh! Ei kyllä kuullosta kovin houkuttelevalta! Ja kuitenkin jopa Suomessa vegaaninen ruokavalio ja elämäntyyli on helpompaa kuin koskaan. Kaikki tässäkin jutussa kaipaillut eläinperäiset tuotteet, kuten kerman ja juuston korvikkeet löytää nykyää suoraan kaupan hyllyltä (Ja jopa sen toimittajan rakastaman grillikyljen voi värkätä vegaanisena.) No, oli artkkkelilla ansionsakin. Lopussa oli ihan asiallinen, joskin aika suppea faktaruutu, joka sisälsi vinkkejä vegaaniksi aikovalle.
No, itsellä parin kymmenen vuoden vegeilyn jälkeen käsitys kasvisruoan mahdollisuuksista, iloista ja hyödyistä on toki hiukan toinen. Silti jaksan hämmästyä yhä uudelleen yleistä mielipidettä ja tietämyksen tasoa, joka pulpahtelee pintaan julkisessa keskustelussa (työpaikan kahvihuoneesta puhumattakaan...). Kovin syntyy askeettinen kuva kasvissyönnistä. Mutta eivätpä ole tainneet julkiset keskustelijat vierailla esim. blogeissa, joissa eri kasvissyönnin ja eettisen kuluttamisen lajit elävät varsin värikästä ja herkullista elämää. Eli joidenkin mukaan jopa aika ekstreemin kasvissyöntini myötä koen itse vaihtoehtojen jopa lisääntyneen. Olen kai myös jo sen verran kovaksi keitetty, etten edes koe mitään erityisisä "kiellettyjen" ruokien himoja, joiden edessä joutuisin kamppailemaan vakaumukseni puolesta. Tai ehkä se johtuu siitä, ettei minulla ole varsinaisia kiellettyjä ruoka-aineita. Pikemminkin sellaisia, joiden tilalle valitsen mieluummin jotain muuta. (On tässä tullut sen verran lasten lautasilta luomunakkeja joskus maisteltua, että tiedän mistä puhun.)
No, miten pähkinävoi liittyy tähän aiheeseen? Ei suoraan mitenkään, paitsi että jos minulla joitain himoja on, niin ne ovat pähkinät. Ja varsinkin itse tehtyihin pähkinätahnohin olen auttamatta koukussa. Ja sikäli tämä liityy mainittuun lehtijuttuunkin, että kyllä se vegaaninen leivänpäällysvalikoima on huomattavasti laajempi, kuin toimittajan mainitsemat tapenade ja hummus.
Pienellä treenillä pähkinävoi on melko vaivatonta valmistaa ja säilyy hyvin jääkaapissa. Tahnapähkinöistä parapähkinät ovat omalla listallani tällä hetkellä The Number One. Ne muodostavat ihan perus-blenderilläkin helposti "voita" ilman ylimääräisiä öljyjä ja tietysti myös maistuvat hyviltä. Parapähkinävoi onkin niitä perusjuttuja, joita meillä on aina jääkaapissa.
Pähkinävoi käy suolaisille ja makeille pohjille. Tässä yksi suosikkini, päärynäsandwich.
Parapähkinävoi on hyvää ihan sellaisenaan, mutta kokeilunhaluisena olen sekoitellut joukkoon myös muita pähkinöitä/ siemeniä. Lopputulos on yleensä ollut aika epäkiinnostava. Tai siis pelkistä parapähkinöistä on tullut ihan yhtä hyvää. Nyt löysin kuitenkin sellaiset lisukkeet, joka toivat selvää lisäarvoa tahnalle, ennen kaikkea maun puolesta mutta myös ravitsemuksellisesti. Hampunsiemenet (proteiinia, hyvä rasvahappoja) antoivat vähän karkeampaa suutuntumaa, mistä pidän sekä ekstrapähkinäistä makua. Raakakaakao (valtava määrä antioksidantteja ja muita tärkeitä hivenaineita) ei varsinaisesti maistunut, mutta syvensi juuri oikealla tavalla makua ja toi tahnalle kauniin värin. Tämä superpähkinävoi on täysin raw, mutta maistuu yhtä täyteläiselle, kuin monet paahdetuista pähkinöistä valmistetut levitteet.
Super-Parapähkinävoi
- 150 g parapähkinöitä
- n. 1 rkl kaakaomassaa
- 2 rkl hampunsiemeniä
- 1/2 tl ruususuolaa
- 1 tl agavesiirappia tai vastaavaa makeutusta
Jauha ensin hampunsimenet jauheeksi. Teen itse tämän erikseen pienessä sähkökäyttöisesssä kahvimyllyssä. Jauha tämän jälkeen tehosekoittimessa parapähkinöitä ja kaakaomassaa (joka siis on tässä vaiheessa kiinteää), kunnes ne muodostavat tahnaa. Oma, vähän heikkotehoisempi blenderini heittää aluksi pähkinäseoksen sekoitinkannun seinille ja vaatii, että sen kaapii aika ajoin reunoilta keskelle. Parapäkinät ovat kuitenkin niin rasvaisia, että vähemmilläkin tehoilla syntyy pikkuhiljaa kunnon tahnaa, kun vaan muistaa antaa tehosekoittimen levätä välillä (nimimerkillä: Parin ylikuumentuneen ex-blenderin omistaja). Sekoita pähkinätahnaan hampunsiemenjauhe, suola ja agave (tai vastaava). Jos haluat oikein hifistellä, jauha myös suola kahvimyllyssä hienoksi jauheeksi, jolloin vältyt pieniltä suolapommeilta valmiissa tahnassa. Sekoita vielä hetki blenderillä. Siirrä valmis tahna kannelliseen lasipurkkiin ja säilytä jääkaapissa.
He-hei, huippua, parapähkinävoiresepti! Lähden hommaamaan pähkinöitä, kuulostaa niin herkulta. Kiva uusi bloginimi!
VastaaPoistaParapähkinät on mun suosikkeja macadamioiden lisäksi, omia siementahnoja ja pähkinävoita kuluu kyllä hurjasti :D pitääpä kokeilla tätä. Käytit vissiin kuorellisia hampunsiemeniä?
VastaaPoistahandepande, parat on parhaita. Ja siis ihan ilman mitään lisävääntöjäkin.
VastaaPoistaVale, käytin kuorellisia hampunsiemeniä, mutta tosiaan mun tavisblenderini ei jaksa jauhaa niitä kovin hienoiksi, joten jauhoin ensin sillä kahvimyllyllä.
Olen maapähkinänvoin suurkuluttaja, ehkä vois kokeilla toisillakin vaihtoehdoilla, cashewpähkinävoita olen maistanut ja se oli taivaallista.
VastaaPoistaParapähkinöitä voi kokeilla myös joku kerta, melko hintavia ovat mutta vois edes. kerran panostaa
Samantyylisiä ajatuksia itsellenikin heräsi, kun tuota Hesarin artikkelia luin. Kyllä tuli kovin askeettinen ja kielteinen kuva veganismista! Joskus tuntuu siltä, että toimittajat saavat kirjoitella lehtiin ihan mitä vain, ilman että viitsivät ottaa asioista ensin kunnolla selvää. Ärsyttää.
VastaaPoistaMutta jos ihan totta puhutaan, niin tuskin minunkaan veganismitietoisuus olisi sen parempi, ellen olisi lukenut vegaaniblogeja. Suorastaan hämmästelen sitä, miten monipuolinen - ja ennen kaikkea, herkullinen, vegaaninkin ruokavalio voi olla!
Parapähkinävoi kuulostaa tosi hyvältä ja monikäyttöiseltä!
mustikkapöperö, entinen maapähkinävoiaddikti tunnustaa täälläkin. Nykyisin sitä kuluu vähemmän, kun olen alkanut tehdä pähkinävoit itse ja aivan hullaannuin erilaisiin mahdollisuuksiin. Ovathan parapähkinät aika tyyriitä, mutta eivät onneksi sieltä kalleimmasta päästä. Itse asiassa löysin K-supermarketista Makrobioksen luomu-parapähkinöitä alle 15 €:n kilohintaan. Se on jo kilpailukykyinen kaupan maapähkinävoinkin kanssa!
VastaaPoistaHippu, niin se taitaa olla monessa asiassa, että aika ohuella asiantuntemuksella niitä lehtijuttuja kirjoitellaan. Oma periaatteeni on se, että herkullisuus on ensisijaista, vegaanius tulee siinä sitten plussana :)
Tuon samaisen jutun nähtyäni päätin taas vaihteeksi laittaa itseni Hesarinlukukieltoon ja käyttää aikani johonkin hyödyllisempään kuin aivopurkkaan. Toimittajan hommia itsekin paiskoneena tiedän ikävän hyvin, paljonko aiheisiin ehtii kaupallisissa medioissa perehtyä.
VastaaPoistaJuuri tuollainen juttuhan väistämättä syntyy, jos laitetaan lihansyöjä kylmiltään jollekin kumman vegaanikuurille, mutta olisi ne loput pari sivua voinut sitten koostaa edes kunnon resepteistä. Niinkun vaikka näitä ihania siemenlevitteitä. :)
Malitsu, kieltämättä tuli mieleen, että oliko sivun kääntöpuolella oleva sisäelinjuttu jotenkin siinä tarkoituksella...
VastaaPoistaOlisi mielenkiintoista lukea tuo Hesarin artikkeli.Itse koin veganismin myötä (tosin en enään ole veganisti) ruokavalion vain tulleen herkullisemmaksi,ja edelleenkin syön enimmäkseen vegaanisen ruokavalion mukaan.Parapähkinöitä on mullakin jääkaapissa,hyvältä kuulostava tahna!
VastaaPoistaIhna blogi sinulla!
VastaaPoistaOlen kiinnostunut idätyksestä ja mietin, että osaisitko neuvoa mistä voisi ostaa siemeniä mm. parsakaalin ja punajuuren idätykseen? Käykö ne siemenet mitä myydään avopenkkiin laitettavaksi vai pitäisikö jotain erityistä ottaa huomioon?
Yritän syödä säännöllisesti parapähkinöitä, kun niissä on paljon seleeniä (1-2 parapähkinää sisältää jo saman verran seleeniä, kuin mitä suomalainen yleensä saa ruoasta päivässä!), vaikka eivät olekaan mitään ykkösherkkuani. Tätä pitää kokeilla.
VastaaPoistaOlen yrittänyt tehdä kuorellisista hampunsiemenistä tahnaa, mutta siitä ei ole koskaan tullut sileää, ei vaikka yritin liottaakin siemeniä... ja sauvasekoittimeni on kuitenkin aika hyvä. Ehkä pitäisi joskus kokeilla monitoimikoneella (tai sitten vaan tyytyä kuorittuihin hampunsiemeniin, jotka kyllä maksavat maltaita). Itse tykkään kuitenkin pähkinä/siementahnoista sileinä.
Anonyymi, kiitos kovasti! Aduki Oy:lta (www.aduki.fi) pitäisi saada molempia mainitsemiasi siemeniä idätykseen. Myös hyötykasviyhdistykseltä voi ostaa ainakin parsakaalin, retiisin ja punamangoldin siemeniä versotusta varten. Olettaisin, että silloin ne käyvät myös idätettäväksi, mutta tämä minun pitää vielä varmistaa. Parhaillaan nimittäin minulla on versotuksesta yli jääneitä parsakaalin ituja purkillinen. Olen niitä nyt syönyt (ja ovat todella hyviä!), mutta en uskalla virallisesti suositella, ennenkuin varmistan, että nevarmasti ovat syötäviä myös ituina. Avomaan siemenissä sen sijaan saattaa olla kasvinsuojeluaineita tms. eli en uskaltaisi niitä käyttää idätykseen. Jos joku puutarhaihminen tietää asiasta vielä tarkemmin, niin olisin kiitollinen tiedosta!
VastaaPoistaMaija Haavisto, kyllä niistä hampun siemenistä tahtoo jäädä hampaan koloon yhtä ja toista, ellei ole kuorittu. Parapähkinöiden seleenipitoisuus on kyllä huippuluokkaa. Ainakin on sen saanti taattu, kun tätä tahnaa vetelee päivittän :)
Parat ovat parasta mita tiedan! Niiden kotimaassa Brasiliassa tuli asuttua kolme vuotta ja sen jlakeen en ole kohtuuhintaisia paroja loytanyt mistaan. Tiesitko etta Parapahkina palaa kauniisti? Ystavani naytti kuinka parapahkina sytytetaana ja sita voidaan kayttaa kuin kynttilaa ikaan. Tietenkin ihanan pahkinaisen tuoksun leijuessa!
VastaaPoistaSatu, ovat pähkinöiden hinnat täällä meillä varmaan aivan eri luokkaa, kuin niiden kotiseuduilla! Mutta ihania ne ovat. On ihan pakko mennä heti testaamaa tuota pähkinänn polttamista :D
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaLidlissä myydään parapähkinöitä aivan kohtuuhintaan. Käykääpä kattoon. Kaupasta löytyy myös muita pähkinöitä.
Anonyymi, en tiennytkään että LIdlistä saa nykyään myös parapähkinöitä. Sieltä olen kyllä hankkinut mm. saksanpähkinöitä edullisesti. Kiitos vinkistä!
VastaaPoista