Raakaraparperikiisseli

Käykö teille koskaan niin, että suunnittelette jotain innolla ja kun tulee toteutuksen aika, asia ei enää olekaan kiinnostava?
Olin ajatellut jo viikkoja menväni Brian ja Anna-Marie Clementin luennolle elävän ravinnon parantavasta voimasta, mutta lopulta päädyinkin maalle kitkemään rikkaruohoja. Miten tässä näin kävi? Tuli vain tunne, että sisällä vietetyn toimistopäivän jälkeen kolmen tunnin istuminen luentosalissa olisi liikaa. Olkoonkin, että väliajalla oli luvattu vihermehumaistiaisia... Se, mitä oikeasti tarvitsin oli auringonpaiste, happi ja muheva multa. Tietopuolen voi aina lukea kirjoista, sen sijaan hetki maalla, sireenin tuoksussa oli ainutlaatuinen. Kuunnellessani jonkin kerttusen laulua, oli tyytyväinen, että seurasin intuitiotani tässä(kin) asiassa. Jäin ehkä paitsi kollektiivisesta inspiraatiosta mutta esim. täällä on luettavissa hyvä referaatti luennosta.

Mutta maalle. Istutukseni ja kylvökseni olivat hyvissä voimissa lukuunottamatta macaa, joka oli syöty! Syyllinenkin taisi löytyä. Pieni viheliäinen kirppa, joka ahmii ristikukkaisiin kuuluvia kasveja, kökötti jäljelle jääneellä lehdenrangalla. Peittelin tyngät harsolla, eli vielä en ole luovuttanut, mutta vähän heikolta näyttää. Helkkarin ötökkä!

Mukaan tarttui taas niput villivihreitä, kuten apilaa, jonka lehdet ovat nyt meheviä ja sopivia kerättäväksi salaatteihin, ja smoothieihin. Apila sisältää paljon valkuaista, joten vaikka tulisikin vähän lehmämäinen olo, apilan hyvät ominisuudet kannattaa kyllä hyödyntää!

Myös raparperiaika jatkuu edelleen ja tällä kertaa uuden tulemisen koki vanha lapsuuden klassikko: Raparperikiisseli ja kaurapuuro, raakana totta kai! Kiisseli valmistui vaivatta ja ainakin kameleonttikeittiöön syntyi raikas kesäinen klassikko.









Raakaraparperikiisseli

• 1/2 l paloiteltua, hyvin kuorittua raparperinvartta
• 3 rkl hunajaa
• 2-3 rkl chia-siemeniä
• pieni hyppysellinen Himalaja-suolaa
• 1/2 tl jauhettua kanelia tai kardemummaa
• vettä tai tuorepuristettua omenamehua tarvittaessa

Kuori raparperin varret hyvin (itse käytin 2 vartta). Laita kaikki ainekset chia-siemeniä lukuunottamatta blenderiin ja lisää vain sen verran nestettä, että saat myllyn pyörimään. Jauha raparperiseos karkeaksi soseeksi. Raparpereista irtoaa nestettä varsinkin kun annat seoksen seistä jonkin aikaa. Lisää chia-siemenet ja sekoita hyvin. Sekoittele kiisseliä n. 10 min. välein, n. 1/2 tunnin kuluttua chiat ovat muodostaneet hyytelöä ympärilleen ja kiisseli sakeutuu. Lisää tarvittaessa nestettä, jotta saat oikean koostumuksen. Jos olet makean ystävä, kannattaa hunajan (muun käyttämäsi makeutuksen) määrää ehkä lisätä.

Kiisseli on hyvää sellaisenaan esim. manteli- tai hamppumaidon kanssa. Itse söin sitä aamulla tuorekaurapuuron kanssa, joka syntyi ihan simppelisti mantelimaidosta ja höyryttämättömistä kaurahiutaleista. Kuvassa myös aktivoituja sesaminsiemeniä pinnalla.

Raakakaurapuuro

• 1,25 höyryttämättömiä kaurahiutaleita 
• 2,5 dl manteimaitoa
• 1 rkl hunajaa tai 2 taatelia pieninä paloina
• (1 rkl mulperimarjoja tai rusinoita)

Sekoita kaikki ainekset ja laita likoamaan edellisenä iltana. Tarjoa esim. raakaraparperikiisselin kanssa.