Sivut

torstai 29. elokuuta 2013

Mr. Big ja kesäkurre-sänkkärit

Olen hieman kade kaikille onnekkaille kasvimaanomistajille ja omppufarmareille, jotka ähkyvät parhaillaan ylituotantoa. Meidän maalla ei tullut satoa kummastakaan. Ilmoittaudunkin täten loppusijoituskohteeksi ongelma-omenoille, kesäkurpitsoille ja kaikelle muullekin freesille syötävälle!

Mr. Big
No, onneksi olen sentään vähän päässyt nauttimaan ylijäämätuotannosta, kun sain tuliaisiksi jättimäisen kesäkurpitsan. Mr. Big oli niin kerrassaan mehevän oloinen kaveri, etten raaskinut kohdella sitä kovin ronskilla kädellä ja ensin vain viipaloin siitä hartaana ohuen ohuita siivuja leivän päälle.

Meitsin lauantaimakkara.
Pintaan vain vähän ruususuolaa ja mustapippuria, ripaus savupaprikajauhetta ja hiivahiutaleita ja makkaravoileipä on valmis :)

Lounasleipä no. 1:
Tattari-revittyä, avokado-majoneesia ja päällä sinappista lehtikaalisalaattia ja basilika-tomaatteja. Ja ne kesäkurret.

Loput kurpitsasta muuttuivat lounaaksi ja iltapalaksi hieman monimutkaisemmin menoin. En osannut ensin päättää, teenkö kiekoista pihvejä vai "leipiä" ja oikeastaan niistä tuli hyviä molempiin tarkoituksiin. 

Viipaloin kurpitsan sentin paksuisiksi viipaleiksi ja ladoin pellille.

 

Päälle sama setti suolaa ja pippuria kuinedellä sekä laadukasta oliiviöljyä ja reilusti hiivahiutaleita. Korppujauhon omaisesti ripottelin päälle myös jauhettuja pellavansiemeniä, jotka sitovat ylimääräistä kosteutta ja tekevät pinnasta rapsakan oloisen. - Usein minulta kysytään, mistä hiivahiutaleita voi hankkia. Jos hyvin varusteltu elintarvikeliike tai terveyskauppa ei ole ulottuvilta, oluthiivahiutaleita voi hankkia kätevästi vaikkapa Hyvinvoinnin Tavaratalosta. 



Osa kurreista meni kuivuriin, osa uuniin 100 asteeseen, kun oli kiire saada palaa iltanälkään. Uunipaahto kesti tunnin, kuivurissa huristeltiin yön yli.

Strait from the dehydrator.
Molemmilla tavoilla tulee herkullisia kiekkoja, joista syntyi Sandwich no. 2. Surautin väliin avokado-majoneesin chilistä, avokadosta ja kookosmaidosta sekä ananaskirsikoista, jotka tuovat mukavasti hapokkuutta ja makua soosiin.


Kesäkurre-leipien väliin voi sujauttaa mieleisensä kasvispihvin, tällä kertaa se oli tähteistä syntynyt quinoa-parsakaaliburgeri. Quinoa on kerrassaan mainio pihviaines.


Luomutomaatteja, viipaloitua punasipulia ja pari salaatinlehteä ja herkkulounas on valmis.


Kesäkurpitsa-sandwich


  • Isokokoinen kesäkurpitsa
  • kylmäpuristettua oliiviöljyä
  • laadukasta suolaa
  • mustapippuria
  • oluthiivahiutaleita
  • valkosipulijauhetta
  • jauhettuja pellavansiemeniä
  • (sesamin siemeniä)


Leikkaa kesäkurpitsa sentin viipaleiksi. Voitele oliiviöljyllä molemmin puolin ja ripottele pintaan loput ainekset. Asettele kuivurin tasolle tai uunipellille ja kuivattele 40 asteessa tai paahda uunissa 100 asteessa, kunnes pinta kuivahtaa ja kurpitsaviipaleet hieman pehmenevät. 

Avokado-inkamarjamajoneesi

  • 1/2 avokado
  • 1/2 keskivahvaa chiliä
  • 1/2 tl laadukasta suolaa
  • 1 rkl omenaviinietikkaa
  • 1 rkl agavesiirappia tai hunajaa
  • valkosipulinkynsi
  • 1 tl sinappijauhetta
  • 1/2 dl inkamarjoja tai 1/2 rasiaa tuoreita ananaskirsikoita
  • 2 dl kookosmaitoa

Surauta kaikki sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa majoneesiksi.







sunnuntai 25. elokuuta 2013

Punajuuritartar ja tillijuustoa


Uuden kodin keittiössä syntyy edelleen vain luvattoman myöhäisiä pika-aterioita niistä aineksista, joita jaksan hätäisesti kauhoa ostoskärryyni lähimarketista. Ja koska ketään tuskin kiinnostaa, missä seurassa avokado, quinoa ja tomaatit tänään päätyivät lautaselle, kaivelin vähän arkistojen aarteita.

Heinäkuussa ensimmäisistä uusista punajuurista syntynyt tartar oli jäänyt odottelemaan vuoroaan ikuisuusjonoon. Onneksi löysin kuvat ja muistin kerrassaan herkullisen reseptin, jonka bongasin Choosing Raw -blogista. Seurasin ohjetta väljästi ja varsinkin cashew-juuston pikaversiossa otin vapauksia. Nippu uutta tilliä sopi mielestäni erityisen hyvin kesäisen pähkinäjuuston mausteeksi varsinkin kun tarjosin sitä myös uusien perunoiden seurassa. - Ja kyllä, lautsena kuvassa tuoreita viininlehtiä kasvihuoneesta maalta. Niiden satoa odotellaan vielä.


Punajuuri-tartar ja tillillä maustettua cashewjuustoa

  • 4 reilua punajuurta
  • 3 rkl oliiviöljyä
  • 1 tl sinappijauhetta
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 1 tl vaahterasiirappia
  • 1/2 - 1 tl laadukasta suolaa
  • reilusti rouhittua mustapippuria
  • 1 valkosipulinkynsi murskattuna
Lämmitä uuni 200 asteeseen. Kuori punajuuret ja leikkaa jokainen neljään osaan. Sekoita lohkoihin 1 rkl oliiviöljyä ja laita uuniin n. 1/2 tunniksi. Anna jäähtyä ja valmista sillä aikaa cashew-juusto:

Nopea cashew-juusto:

  • 2,5 dl väh. 1/2 tuntia liotettuja cashew-pähkinöitä
  • 1 tl vaaleaa misoa
  • 2 tl hiivahiutaleita
  • 2 rkl sitruunan mehua
  • 1 tl raastettua sitruunan kuorta
  • 1 tl agavesiirappia (tai hunajaa)
  • 1/2 tl laadukasta suolaa
  • reilusti mustapippuria
  • n. 1 dl vettä
  • 1 rkl neitsytkookosöljyä 
  • nippu tuoretta tilliä

Huuhtele cashewit ja valuta hyvin. Laita tehosekoittimeen yhdessä sitruunanmehun ja mison kanssa ja sekoita murumaiseksi. Lisää vettä vain sen verran, että saat aikaiseksi paksun massan ja tehosekoita kookosöljyä ja tilliä lukuunottamatta kaikki tasaiseksi. Sulata kookosöljy ja tehosekoita joukkoon. Silppua tuore tilli ja lisää lopuksi käsin sekoittaen. Siirrä juusto laakeaan kulhoon ja laita jääkaappiin siksi aikaa, kun valmistat loppuun punajuuri-tartaren.


Hienonna punajuuret monitoimikoneen kulhossa s-terällä murumaiseksi. Lisää käsin sekoittaen loput tartar-ainekset ja tarkista maku.

Muotoile cashew-juustosta pieniä kiekkoja suoraan lautasille tai esim. salaatin tai pinaatinlehden päälle. Levitä päälle kerros punajuuritartaria. Viimeistele halutessasi tuoreella oreganolla tai timjamilla.




tiistai 20. elokuuta 2013

Päärynä Rosmariini White Pizza (gluteeniton)


Pieni blogi-hiljaisuus kätkee taakseen mylläkän privaattipuolella. Elämme keskellä muuttokaaosta! Kokkiveitset, Vitamix ja muut elämän välttämättömyydet käärittiin pakettiin ja kärrättiin ihan uuteen osoitteeseen. Parinkymmenen vuoden elo Helsingin Töölössä on nyt vaihtunut esikaupunkielämään, omaan pikku pihaan, yläkertaan ja alakertaan ja mikä tärkeintä: huomattavasti isompaan keittiöön! Testasin sen tänään in full action, kun kokkailin lounastarjoiluja erääseen tilaisuuteen. Toimii, vaikka edelleen kyllä tuntuu, kuin olisi kylässä omassa kodissaan ja osa kamoistakin leikkii vielä kuurupiiloa. 


Onneksi on ihania ystäviä, jotka ovat olleet suureksi avuksi. Varsinaiseen muuttopäivään olin varautunut tuhdilla purtavalla koko talkooväelle, ja viimeisenä iltana vanha keittiö muuttui pizza-tehtaaksi. Uuni hehkui ja taikinat kohosivat. Liedellä kupli tomaattisoosi. Normi-pizzan lisäksi tein gluteenitonta ja vegaanista päärynä-rosmariini -pizzaa, alunperin lähinnä itselleni, mutta palat hupenivat nopeaan tahtiin myös muiden lautasille. Pohja onnistui aivan loistavasti, siitä tuli juuri oikealla tavalla sitkeä ja rapea. Harmi kyllä en ennättänyt laittaa ohjetta kovin tarkasti muistiin ja se tulee nyt vähän sinne päin -versiona. Kokeilu tapahtukoon siis omalla vastuulla. 


Päärynä Rosmariini Pizza (gluteeniton, vegaaninen) 

1 pyöreä pizza

Pohja:

  • 3 dl vettä
  • 1/2 pss kuivahiivaa
  • 1 tl laadukasta suolaa
  • 1 tl omenaviinietikkaa
  • 2 tl kookossokeria tai vastaavaa makeutusta
  • 2 dl teff-jauhoja
  • 1 dl tapioca-tärkkelystä
  • 1/2 dl psylliumin siemeniä jauhettuna
  • 1/2 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

Kuumenna vesi n. 40 asteiseksi. Sekoita suuressa kulhossa vesi ja kuivahiiva ja anna seistä hetki. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa keskenään. Vatkaa taikinanesteen joukkoon ensin lankavispilällä ja lopuksi puukapustalla. Taikinan tulisi olla paksuhkoa puuroa. Lisää tarvittaessa nestettä tai teff-jauhoja. Vatkaa lopuksi joukkoon öljy voimakkasti sekoittaen. Jätä kohoamaan peitettynä n. 1/2 tunniksi. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Valmista sillä aikaa täyte:

Täyte:

  • 1 napakka päärynä
  • 1 pieni punasipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 1 dl hasselpähkinöitä
  • 1 rkl balsamiviinietikkaa
  • 1/2 tl laadukasta suolaa
  • mustapippuria
  • 1 rkl oliiviöljyä
  • kuivattua tai tuoretta rosmariinia ja timjamia 1 - 2 tl kumpaakin
  • 2 rkl kookoskermaa
  • 1 dl raastettua tuoretta kookosta tai kookoslastuja hieman murskattuna
  • 1/4 tl laadukasta suolaa


Leikkaa päärynä ohuiksi viipaleiksi. Sukaloi sipuli ja murskaa valkosipuli. Rouhi hasselpähkinöitä hieman. Sekoita kaikki ainekset suuressa kulhossa kookoskermaa- ja raastetta/lastuja lukuunotttamatta. Sekoita pienemmässä kulhossa kookokset keskenään ja mausta suolalla.

Sekoita kohonnut pizza-taikina tasaiseksi ja kaada leivinpaperilla päälystetylle pellille. Muotoile öljytyin käsin taikinasta ohut pyöreä pohja. Ripottele sille tasaisesti kookos-seos ja levitä sen päälle päärynäseos.
Laita pizza 250 asteiseen uuniin ja paista n. 5 min. Alenna lämpöä 225 asteeseen ja jatka paistamista, kunnes pohja on saanut väriä. Tarjoa lämpimänä.



Ihana kesä jatkuu vielä ja nyt etelän puoleisella takapihalla, jossa aamun viileys vaihtuu puolen päivän aikoihin paahtavaan helteeseen. Täydelliset olosuhteet siis nauttia kesästä viimeiseen pisaraan. Ruokakuvaaminenkin on suorastaan naurettavan helppoa, kun lääniä ja valoa riittää. 



maanantai 12. elokuuta 2013

Kuohuva aaloe-kurkkujuoma


Tämä kesä on suosinut kylmien drinkkien lipittelyä. Oma outo lempparini on ollut aalomehu blandattuna kivennäisvedellä ja seljankukkamehulla, lisänä reilusti jäitä. Joskus sujautan lasiin myös kurkkusuikaleita tai minttua ja limeä. Vähän fiinimpään tilaisuuteen olen valmistanut samaa cocktailia kuohuviinistä. Hienostunutta ja jotenkin kasteen raikasta. Ja koska kesäähän vielä riittää, ei muuta kuin: Kippis ystävät!

Kuohuva aaloe-kurkkujuoma (1 annos)


2-3 ohuen ohutta kurkkusuikalettaa
4 cl aaloe-juomaa
1 rkl laimennettavaa seljankukkamehua (esim. Belvoir tai Brunneby)
2,5 dl kuivaa kuohuviiniä (tai sitruunalla/limellä maustettua kivennäisvettä)
(jääpaloja)
Korkea kuohu- tai valkoviinilasi

Jäähdytä kaikki ainekset mahdollisimman kylmiksi. Leikkaa kurkusta ohuita suikaleita pitkittäin esim. perunankuorimaveitsellä. Kiepauta kurkkusuikaleet lasin pohjalle. Annostele päälle seljankukkamehu ja aaloe-juoma. Kaada lopuksi kuohuviini lasiin. Lisää halutessasi jäitä ja tarjoa heti.


perjantai 9. elokuuta 2013

Solar Kitchen - Loistava idea, hämärä toteutus

Solar Kitchen on taas täällä ja Kellohallin pihassa kokataan aurinkoenergialla. Sain kutsun bloggaajatilaisuuteen, ja kun kyse on ympäristö-taide-gourmetprojektista, niin suunnistin innolla, jopa kohtalaisin odotuksin paikalle.

Antto Melasniemen isännöimässä ja Hartwallin järjestämässä tilaisuudessa pääsi ottamaan tuntumaa omin pikku kätösin, miten kokkailu sujuu aurinkopanelien hehkussa. Ihan koko menua emme kokanneet itse, mutta alkukeittoa kylläkin: kukkakaalia, fenkolia, selleriä, sipulia, yrttejä, suolaa ja pippuria. Ja sitten kattilat kohti aurinkoa. Hetken kulutta kannen alta alkoikin nousta lupaava tuoksu. Kokkasimme ryhmissä, mutta vähän hassusti kaikkien sopat kaadettiin lopuksi yhteen pataan ja annosteltiin siitä alkupalakippoihin.
Valitettavasti tuoksun lisäksi muuta herkullista keitossa ei sitten ollutkaan (gourmeesta puhumattakaan). Vedessä lilluneet puoliraa'at kasvikset eivät hivelleet ruokabloggarien vaativia makuhermoja ja pöytäkuntamme palautti annokset armottomasti keittiöön. Ehkä aika ei vain riittänyt, sillä meille kerrottiin, että paras hetki aurinkokokkaukseen on klo 9 ja 13 välillä. Me pääsimme puikkoihin vasta iltapäivällä. Kuulemma kaikelle kansalle avoin lounas oli ollut herkullinen.

Pääruoat valitsimme päivän lounaslistalta ja ne valmistettiin normaalin tapaan Kellohallin keittiössä. Kaikki halusivat heppaa (köntti tuossa yllä). Kuulemma maistui. Veget saivat täytettyä kesäkurpitsaa.

Niin loistava, monipuolinen ja iisipiisi raaka-aine kuin kesäkurre onkin omassa keittiössäni, en koskaan tilaa sitä ravintolassa. En nimittäin ole vielä saanut hyvää. Tämäkin surullinen annos oli sitä itseään: Mauton pötkäle, joka ei osannut päättää ollako raaka vai kypsä, täytteenä peruna-leipämuhjua, jota eivät edes kantarellit pelastaneet. Into ja inspiraatio suorastaan huusivat poissaolollaan.

- I know, tosi tylsää valittaa, mutta valitanpa kuitenkin. Niin kauan kunnes suomalaisista ravintoloista alkaa ihan normisti saada asiallista kasvisruokaa. Sitä ennen käyn säännöllisesti kuolaamassa lempiravintolani sivuilla, jonka menusta täällä hyvä kuvaus. - Tästä mallia pojat!


Nirson jälkkäri: Lohtupallo ja mantelimaito-capu omassa köökissä.

Lapinkulta Solar Kitchen Restaurant 7. - 20.8, Teurastamo, Kellohalli. Auki auringon paistaessa.

tiistai 6. elokuuta 2013

Karamelli-kookospallot



Kookoshiutaleet tuntuvat mielestäni hitusen kulahtaneilta raw herkkujen raaka-aineena. Törmäsin kuitenkin Nouveau Raw -blogissa suolakaramelli-macaroonien ohjeeseen. Amie Suen keittiössä peruspalleroihin oli saatu uutta kierrettä ja vaikuttivat sen verran kielen mennessään vieviltä, että pakkohan niitä oli testata.

Macaroons tuo tällä hetkellä ensimmäisenä mieleen ne söpöt ranskalaiset pikkuleivokset. Raw food -ohjeissa esikuvana ovat kuitenkin kookos-macaroonit, jotka ovat amerikkalaisissa ohjeissa tavallisempia manteli-marenkitaikinaan verrattuna. Itsekin maistelin ensimmäiset macaroonit kookosversioina Amsterdamissa jo vuosia ennen kuin olin kuullutkaan karamellin kepeistä ranskalaisserkuista.

Alkuperäisessä reseptissä taikina suorastaan tihkuu agavesiirappia. Karamellin himoissani korvasin agaven vaahterasiirapilla ja vähensin samalla makeutuksen määrää roimasti. Karkkihampaani on nykyisin melko vähään tyytyväinen. Toffeista meininkiä tuomaan lisäsin mulpereita, jotka yhdessä lucuman kanssa tuovat myös pehmeää ja luonnollista makeutta. Ohjeen pekaanit vaihtuivat saksanpähkinöihin ja palleroiden kuivattelut unohdin kokonaan. Kookosvoin ansiosta pikku leivonnaiset pysyvät hyvin kasassa muutenkin. Sen sijaan lisäsin pintaan pari raitaa pehmeän suklaista kuorrutetta. Kreditit silti Amie Suelle herkullisesta ohjeesta, jota tulen varmasti tekemään myös jatkossa.


Karamelli-kookospallot


  • 2,5 dl saksanpähkinöitä TAI pekaanipähkinöitä
  • 7,5 dl kookoshiutaleita
  • 0,5 dl lucuma-jauhetta
  • 1,75 dl vaahterasiirappia
  • 2 tl luonnon vaniljajauhetta
  • 0,75 dl kookosvoita (ohje alla)
  • 11/4 tl laadukasta suolaa
  • (1,5 dl mulperin marjoja)


Kuorrutus:

  • 3 rkl kaakaovoita
  • 1 rkl carob-jauhetta tai raakakaakaojauhetta
  • 1 rkl vaahterasiirappia

Tehosekoita saksanpähkinät tai pekaanit monitoimikoneessa rouheeksi. Lisää kookoshiutaleet ja lucuma ja tehosekoita hienojakoiseksi seokseksi. Lisää loput ainekset ja aja tasaiseksi taikinaksi. 
Muovaile taikinasta palloja ja laita jääkaappiin jähmettymään. Valmista sillä aikaa kuorrute:
Sulata kaakovoi vesihauteessa ja vatkaa joukkoon carob (tai kaakaojauhe) sekä vaahterasiirappi. Tirauta kuorrutetta pallojen päälle ja siirrä takaisin viileään. Säilytä kannellisessa rasiassa jääkaapissa tai pakasta.

* Kookosvoi:

Tehosekoita 2,5 dl kookoshiutaleita ja jatka niin kauan, että ne muodostavat tahnan. Jos hiutaleet eivät hyvästä yrityksestä huolimatta tahdo muuntua voiksi sellaisenaa, lisää 1 - 2  rkl neitsytkookosöljyä ja jatka sekoittamista tahnaksi.




Tämä pikku vadelma-karamellipallo on matkalla Eko-hiusnäytökseen, joka järjestetään huomenna keskiviikkona klo 18 Hiusgalleriassa Senaatintorin kupeessa. Tsekkaa oheinen mainos ja tule paikalle! Herkkuosastolla tarjolla myös mm. aprikoosi-falafeleja, cashew-dippiä ja raw viininlehtikääryleitä. Lisäksi luomuviiniä, DJ ja tietysti niitä hiuksia ja luomuvärejä.

Hiusgallerian luottokampaajani Mirva on jo vuosia vastannut meikäläisen hiustyylistä ja -väristä ja viime ajat salongin takahuoneesta on värjäyskerroilla leijaillut mausteinen neilikan, santelin, nokkosen, indigon ja ties minkä muiden yrttien tuoksu. Voin vain lämpimästi suositella, sillä itse olen ollut kasviväreihin enemmän kuin tyytyväinen!


perjantai 2. elokuuta 2013

Marjamaitoa ja suklaamaapähkinätahnaa



Lapsiperhearkeani on, että yrityksistä huolimatta jälkikasvu ei aamuisin innostu vihersmootheista, tuorepuuroista tai itse tehdystä supermyslistä. (Maistuvat liian terveellisiltä.) Ja jos saavat itse valita, haluavat leipää, maapähkinävoita tai vielä mieluummin nutellaa. Hedelmät, marjat ja kasvikset ovat tuntematon luonnonvara varsinkin teini-ikäisen kundin lautasella ja nuoremmankin kohdalla joudun syyllistymään niiden suhteen lievään painostukseen. Mutta tässäpä onkin mitä parhain areena harjoitella kompromissien teon jaloa taitoa.

Viimeisimmän nutella-kitinän taitoin sekoittamalla itse suklaa-maapähkinätahnan, jonka esikuvana toimi kauppoihin äskettäin ilmestynty Urtekramin suklaa-maapähkinävoi. Levite huijasi sopivasti herkkiä terveysruokasensoreita ja mustaherukatkin kulautettiin kurkusta mantelimaitoon blendattuna ja hunajalla maustettuna. Näillä mentiin tänään ja visioin jo vähän myös tulevien koulupäivien välipalarumbaa. Molemmat olisivat helppoja myös lasten itse valmistaa...

Suklaa-maapähkinätahna

  • 1,5 dl luomu määpähkinävoita
  • 2 rkl raakakaakaojauhetta
  • 2 rkl agavesiirappia tai juoksevaa hunajaa
  • 3 rkl juoksevaa neitsytkookosöljyä

Sekoita korkeareunaisessa kulhossa tai suoraan lasipurkissa tasaiseksi tahnaksi. Koska kookosöljy jähmettyy viileässä, tahna levittyy parhaiten huoneen lämpöisenä.

Marja-mantelimaito

  • 2,5 dl joko itse valmistettua tai valmista mantelimaitoa
  • 2 rkl kuorittuja hampunsiemeniä
  • 2 dl mustikoita, mustaherukoita, vadelmia tai muita marjoja
  • 2 rkl agavesiirappia tai kookossokeria (tai maun mukaan)
Surautetaan sauvasekoittimella tasaiseksi, pillin röörin mentäväksi juomaksi.