torstai 8. lokakuuta 2009

Makea tomaattikastike pastalle



Nyyh, tuoreiden kotimaisten vihannesten juhlat ovat kohta ohi. Lähikaupassa tomaatit olivat jo kelmeitä ja muovisen oloisia. Kausi on ollut lyhyt mutta kiihkeä. Vähän surettaa, kun ajattelen, että pian taas yritetään epätoivoisesti fotailla tuontivihanneksia kelmeässä keinovalossa.

No, vielä ei ole aika surra tulevia. Ihanassa Kampin K-marketissa oli laari kukkuroillaan meheviä ja makeita luomutomaatteja. Kyseinen puoti on tällä hetkellä oma suosikki-perus-ruokakauppani. Se kunnostautuu erityisesti vihannes-, hedelmä sekä luomu-tuotteiden osalta. Missään muussa Helsingin marketissa en ole nähnyt samaa tarjontaa esim. kotimaisten omenalajikkeiden määrässä, nimet selvästi näkyvillä. Kaikesta muusta puhumattakaan. Kyseisestä liikkeestä voisi tehdä ihan oman postauksenkin, mutta tämä tällä erää.

Halusin ottaa tomskuista kaiken irti, ja hurautin niistä sakean kastikkeen. Tätä soossia ei ole kypsennetty mitenkään, vaan se on hyvää ihan sellaisenaan, siis raakana. Toisaalta mikään ei estä lämmittämästä sitä ennen tarjoilua, mikäli pitää kypsemmän oloisesta ruoasta.

Muutama pikku juttu kastikkeeseen kätkeytyy. Halusin siitä ekstra makean ja hedelmäisen, joten laiton sekaan liotettuja aprikooseja sekä tuoreita luumuja. Sakeutta ja kermaisuutta toivat cashew-pähkinät. Lopputulos muistutti hämmästyttävän paljon esim. parmesanilla tai pecorinolla maustettuja tomaattikastikkeita. Paitsi että oli parempaa tietysti. Olen huomannut, että tuoreista tomaateista tehdyt jutut uppoavat myös perheen herkempiin yksilöihin, jotka eivät tomaattiruoista yleensä pidä.

Hedelmäinen tuoretomaattikastike
  • 1/2 kp cashew-pähkinöitä
  • 1 kp aurinkokuivattuja tomaatteja
  • 5 kuivattua aprikoosia (nämä ehdottomasti rikittömiä ja luomua)

Liota n. 8 tuntia tai yön yli 2,5 dl vettä. Jauha liotusvedessä monitoimikoneen leikkuriterällä tasaiseksi massaksi.

Lisää seokseen:
  • 750 g tuoreita kypsiä tomaatteja
  • 4 kypsää tuoretta luumua (President)
  • 3 valkosipulin kynttä puristettuna
  • nippu basilikaa
  • kuivattua oreganoa ja timjamia
  • mustapippuria
  • paprikajauhetta
  • 1/2 - 1 rkl misoa
  • 1/2 tl sipulijauhetta
  • 1/4 tl jauhettua korianteria
  • pari tippaa tabascoa
  • 2 tl balsamiviinietikkaa
  • 1/2 sitruunan raastettu kuori
  • jotain laadukasta suolaa riipuen mison määrästä
Jatka kastikkeen sekoittamista monitoimikoneessa. Maista ennen suolan lisäämistä ja tarkista muutenkin mausteet. Seos saa jäädä karkeaksi.

Siinä se, helppoa ja yksinkertaista.Tarjoa sellaisenaan pastan kyytipoikana. Voit myös lämmittää kastikken kevyesti ennen tarjoilua. Jos nyt kuitenkin pidät enemmän todella kypsästä ruoasta, voit keitellä kastiketta kokoon n. 5 min, jolloin siitä tulee paksuhko normitomaattikastike. Ei pahaa sekään.


Ohjeen annos on suuri ja siitä riitti puolen kilon pastapaketin* lisäksi seuraavaksikin päiväksi. Hiukan laimennettuna siitä tuli herkullista tomaattikeittoa, joka oli suorastaan tuhtia ja piti nälän poissa koko iltapäivän.

Tässä päällä idätettyä hamppua, joka uusi suosikkilisäni vähän kaikkialle.

.....................................................
* Okei, kuvan pasta on todellisuudessa spagettikurpitsaa, joka kypsennettäessä muuttuu nuudelimaiseksi. Ensimmäinen versio kastikkeesta syötiin ihan oikean durum-pastan kanssa, mutta se tapahtui nopeasti ja iltahämärissä, enkä saanut ikuistettua. Spagettikurpitsa on kuitenkin myös todella hyvää, ja suosittelen kokeilemaan, jos vain jostain saatte käsiinne.





7 kommenttia:

  1. Vaikuttaa ihanalta :P Kuinka idätät hampunsiemeniä? Ja pakko kommentoida, kun olen aina inhonnut kuivattuja aprikooseja, että yllätyin todella kun aikuisiällä maistoin rikittömiä luomu kuivattuja aprikooseja ja ne olivatkin mielettömän hyviä!!

    VastaaPoista
  2. Ai hitto, tämä näyttää ja kuulostaa nannalta. Tästä saisi varmaan hyvää twistiä perinteiseen pastasalaattiinkin, kun korvaisi majoneesin tällä :)

    VastaaPoista
  3. Kuulostaa namilta;mäkin olen tehnyt raw tomaattikastiketta cashewpähkinöiden kanssa, mutten ole keksinyt laittaa hedelmiä joukkoon,täytyypi kokeilla.
    Kampin K-Marketti on tosiaankin hyvä marketti,tulee siellä aina käytyä Hesassa ollessani.

    VastaaPoista
  4. Utelen myös vinkkejäsi hampun idättämiseen. Itse kokeilin sitä kerran ja sain tulokseksi todella pahalle haisevan keon hamppua jonka päädyin heittämään biojätteeseen...

    VastaaPoista
  5. Lisko & Paivi, mulla myös eka hamppuidätys meni aikoinaan biojätteeseen. Kokeilujen kautta totesin, että hamppua ei kannata idättää kovin pitkään. Se myös itää nopeasti. Liotus yön yli, vesi pois ja idätystä puoli vuorokautta, korkeinaan vuorokausi. Tässä vaiheessa siemenissä on pienet hännät ja ne on valmiita käytettäviksi. Ne kannattaa siirtää jääkaappiin ja käyttää aika nopeasti. Hampunsiemeniä pitää myös huuhdella tosi ahkerasti idätyksen aikana. Idätyksen hyöty on fytiinihapon poistuminen, jolloin siemenen ravintoaineet on paremmin käytettävissä. Fytiinihappo häipyy jo idätyksen alkuvaiheessa, joten pitkään ei tarvitsekaan idätellä. Lisäksi maku paranee ja kuoretkin pehmenevät hiukan.

    Mari, salaatinkastikkeena varmaan toimis myös aika kivasti. Ehkä lisäisi siinä tapauksessa myös vähän oliiviöljyä tai vastaavaa.

    Yaelian, raw-tomaattikastikkeet ja -keitot on kyllä yleensäkin tosi hyviä, mutta ne hedelmät nosti tän toiseen potenssiin. Varsinkin kun pidän hapanimelistä mauista...

    VastaaPoista
  6. Kiitos hampunidätys ohjeesta! Itse olen saanut hampunsiemenet käyttöön, kun keksin tehdä niistä hiutaleita (kotoa löytyy pieni sähkökäyttöinen viljamylly, jossa toisella puolella hiutalekone). Hiutaleita taas voi laittaa melkein minne vaan, leivontaan, mysliin, myös ohrattoihin ja kasviskeittojen päälle, mutta idut kuullostavat kyllä tietyissä yhteyksissä vielä paremmilta. Ja parasta kaikessa on tietysti tuo ravintoaineien parempi sulavuus. Itsekin olen hyvin innostunut elävästä ravinnosta. Tosin kuulemma ihmiskunnan alkumetreillä juuri ruuan kypsentäminen antoi ihmisille ison etulyöntiaseman moniin muihin lajeihin nähden, liittyi siihen aikaan siihen, että kypsä ruoka oli energiatehokkaammin sulavaa kuin raaka (vitamiineista viis, koska tuossa vaiheessa ihmiset eivät kuolleet vitamiinien vaan energia puutteeseen..)

    VastaaPoista
  7. Syömäri Jantunen, mistä olet hankkinut hiutalemyllysi? Sellainen olisi todella hyvä hankinta. Ajattelen myös, että tietyssä mielessä nykyihmisellä on taas "varaa" olla raakaravinnolla. Energiankulutus on pientä ja on tarjolla valtava kirjo eri ruoka-aineita, joista rakentaa monipuolinen ruokavalio, niin että raakailu onnistuu täällä peräpohjolassakin ympäri vuoden.

    VastaaPoista