perjantai 4. kesäkuuta 2010

Supereita lautasella

Huomaan alkaneeni käyttää supereita ihan päivittäin, joten ajattelin laittaa tänne joitain kokemuksia aiheesta.

Parapähkinäviiliä gojeja, tattarinituja, mansikkajauhetta ja hunajaa.

Tiedän, että superfoodit jakavat mielipiteitä. Osa ärsyyntyy pelkästä sanasta, osa hifistelee niiden kanssa lähes toisessa ulottuvuudessa. Itse kokeilin alunperin supereita silkasta uteliaisuudesta ajatuksella: Voi olla hömppääkin, mutta täytyyhän sitä tietää, mistä on kyse. - Oikeastaan kaikki lähti siitä, kun halusin tehdä vegaanista valkosuklaata ja hankin kaakaovoita Cocovilta. Siitä lähti sitten mukaan vähän suurempikin satsi kaikenlaista. Kuten monella muullakin, ensimmäiset superini viime syksynä olivat goji, sitten raakakaakao, jonka jälkeen maca ja spirulina. Kotoisempia supereita, kuten hamppua, mustikkaa, nokkosta, ruusunmarjaa jne. olen käyttänyt jo kauan ennenkuin osasin liittää niihin mitään super-määreitä. Sittemmin muitakin on tullut kokeiltua ja osa on jäänyt jatkuvaan käyttöön. En ole jaksanut pohtia sen tarkempia perusteita juuri tiettyjen superien käytölle. Olen aika intuitiivinen syöjä ja luotan siihen, että keho kertoo, mitä se tarvitsee. Niinpä ruokavalintanikin menevät fiilispohjalta. (No, on siinä vähän järkeäkin mukana) Tällä hetkellä päivittäin käyttämäni superit ovat gojit (laadukkaat on ihanan makeita), maca (ihan totta, pidän sen mausta), odottelee muuten taiminakin maalle pääsyä, chiat (en voi lakata ylistämästä näitä ihmesiemeniä), siitepölyrakeet (ei ehkä vegaanisia, mutta olen aivan koukussa) ja tietenkin raakakaakao eri muodoissaan.

Kaapissani on usein myös mulperimarjoja, mesquite- ja lucumajauhetta (eivät kai varsinaisesti mitään superfoodia, mutta hyviä), inca-marjoja ja acai-jauhetta. Näitä käytän satunnaisemmin, lähinnä herkuissa tai lisukkeena (inca-marjat). Lisäksi sieltä löytyy tällä hetkellä msm:ää, guaranaa ja purple cornia, joita en käytä minä, vaan perheen kestävyysurheilija. Kaapistani puuttuu tällä hetkellä spirulina (josta tuli hetkeksi mitta täyteen) ja ohranorasjauhe, jota en vain ole saanut hankituksi. Kotimaisista supereista Numero Uno ovat tällä hetkellä luonnon omat villivihreät, joita käyn metsästämässä aamulenkeillä. Näitä pyrin vaihtelemaan päivittäin, niiden sisältämien alkaloidien vuoksi. (Asiasta tarkemmin esim. täältä.) Lisäksi meillä on aina hampunsiemeniä ja myös hamppuproteiinia (pakko saada smoothiehin), kotimaisia marjajauheita, tattaria ja quinoaa, joita kyllä pidän aika superfoodeina myös.
Että tällaista. Eli aika paljon sitten kaikkea kuitenkin...

Pähkinä-kookosjugea, siitepölyrakeita, chia-siemenniä ja kuivattua banania.

No, ovatko superit sitten välttämättömiä? Alkuperäinen elävän ravinnon dietti ei mainitse eksoottisia supereita, eli raakailla voi ilmankin. Useimmat kypsentämättömät vihannekset ovat jo itsessään superravinteikkaita. Toisaalta koen, että superit tekevät raakailusta helpompaa ja hauskempaa. Helpompaa siinä mielessä, että käyttämällä tiettyjä supereita muun ruokavalion lisänä varmistan helposti riittävän ravintoaineiden saannin. Hauskempaa, koska monet superit ovat kiinnostavia ja tuovat makumaailmaan (pienen totuttelun jälkeen) uusia vivahteita. Superfoodit ovat tämän päivän juttu ja sitä kautta monet ihan tavallisetkin ihmiset ovat kiinnostuneet ravintonsa terveellisyydestä. Yhteisiä keskustelunaiheita on löytynyt aivan yllättävien tyyppien kanssa. Ikävä puoli on tuotteiden hinta, joka on kyllä aika pilvissä välillä. No, toisaalta niin on laadukkaan sisäfileenkin tai laatuviinien...

Ja mitä uteliaalle kokeiljalle on tapahtunut, kun on useamman kuukauden käyttänyt ihmeaineita, joihin liitetään lupauksia huipputerveydestä, -kauneudesta ja - nuoruudesta. Nuortunut en ainakaan ole (hehe) mutta olen pysynyt terveenä ja energiatasoni on ollut selvästi korkeammalla kuin aiemmin. Mikään kausiflunssa tai vatsatauti ei ole päässyt puraisemaan. Sikainfluenssakin pyyhkäisi muun joukkueen kumoon, mutta meikäläinen mennä porskutti eteenpäin. Ja tämä on täysin poikkeuksellista, sillä olen yleensä sairastanut normiflunssat syksyllä ja keväällä ja parit vatsataudit siihen päälle. Tosin, ruokavaliostani yhä suurempi osa on ollut raakaa lähes saman ajan, joten on vaikeaa sanoa, mikä johtuu mistäkin. Muitakin vaikutuksia olen havainnut pikku hiljaa, kuten hiusten, kynsien ja ihon kunnon paranemisen, unentarpeen vähenemisen/unen laadun paranemisen sekä henkisen kestävyyden lisääntymisen. Ajatus kulkee nopeammin ja kirkkaammin, minkä olen huomannut työsuorituksissa. Näistä olen saanut myös myönteistä palautetta täysin asiasta tietämättömiltä ihmisiltä, eli jotain tässä on. Tässä siis joitain esimerkkejä, mutta kuten sanottua, en osaa sanoa, mikä johtuu supereista, mikä runsaasta raakailusta.

Supereita on helppo käyttää smoothieissa, napostella sellaisenaan ja lisätä raakasuklaaseen. Tämähän on ihan perusjuttuja. Uusin villitykseni on kuitenkin ollut lisätä niitä kaikkeen muuhunkin, kuten salaatinkastikkeisiin, keittoihin ja tahnoihin; tuomaan lisää ravinteita mutta myös lisäämään uusia maku-ulottuvuuksia. Monet superit myös parantavat ruoan rakennetta tai ovat jopa olennainen osa sitä, kuten chiat. Supereita saa tähän tarkoitukseen myös valmiina seoksina, joista esim. Quinoaa-Heidi on hehkutellut useampaan otteeseen. En ole vielä itse sellaisia kokeillut mutta tämän pohjalta sain kyllä idean tehdä omia sekoituksia siitä, mitä kaapista löytyy. Kokeilut ovat olleet erittäin lupaavia.

Eli tämän pitkän postauksen lopuksi (Somebody still around?) sitten muutama onnistunut viritys. Ai niin ja postaukseen liittyvät murkinat osoittautuivat yllättäen koko perheen suosikeiksi, niin että pari viime päivää koko köörin ilta-ateriat ovat ollee high-raw. Eli tavallaan tästä tuli myös vastapostaus edelliseen (Raakailua matalalla profiililla).

Täyttävä ja ravintorikas salaatti syötiin keskiviikkona. Koko ateria valmistui tunnissa jälkiruokineen (alla). Pohjalla suikaloitua varhaiskaalia, parsakaalia, ohuen ohutta porkkanaa, purjosipulia, paprikaa. Sekaan reilusti quinoan ja linssin ituja. Lapsiystävällisenä lisänä kuutioitua mangoa ja avokadoa. Superlisät: 2 tl macaa, 2 tl kookosjauhoja, 1 tl raakakaakaojauhetta, kourallinen gojimarjoja. Muut mausteet 1 tl savupaprikajauhetta,  mustapippuria, Himalaja-suolaa, juoksevaa luomuhunajaa, tuoretta persiljaa. Kastikkeeksi 2 rkl luomu-omenabalsamicoa, 6 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä. Kaikki sekaisin ja syömään.
Tämä torstain tomaatti-avokadokeitto oli, jos mahdollista vielä iisimpi tapaus. Isoon perhekokoon tuli (luetellussa järjestyksessä) 11/2 kg luomutomaatteja, 2 vartta kevätsipulia, 1 varsi selleriä, 5 aurinkokuivattua tomaattia, 2 kynttä valkosipulia, 2 avokadoa, niput tuoretta persiljaa ja basilikaa, 1 rkl juoksevaa luomuhunajaa, mustapippuria, Himalaja-suolaa, kuivattua timjamia, 1 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä, 1 tl jauhettua inkivääriä, 1 tl jauhettua korianteria, 2 tl lucuma-jauhetta ja 2 tl raakakaakaojauhetta. Ainekset monitoimikoneen kulhossa huipputeholla tasaiseksi keitoksi. Ylimääräisiä nesteitä ei tarvita. Annos oli tosi iso. Kuvassa tarjoilu, eli kalamataoliiveja, hiivahiutaleita ja mustapippuria päällä. Tämä maistui myös lapselle, joka ei voi sietää tavallista tomaattikeittoa. Avainsana:  suklaa.

 
Siinä 20 minuutissa, jonka tämän kertainen keittiösessio kesti, tein muuten lisukkeeksi vielä nämä itusekoituksella (quinoa- ja mungituja + inkivääriä, macaa, hunajaa, soijakastiketta, mustapippuria, sitruunanmehua ja sesamöljyä) täytetyt salaatinlehtikääröt. Lapset söivät luomujälkiuunileipää ja luomuvoita.

Sitten paras kaikista, eli cashew-suklaamousse. Ohje on melko suoraan Quinoaa-blogista, jossa se tehtiin Chocolate Bliss -jauheen pohjalle. Heidin tapaan tarjosin lisukkeeksi omenaa dippailtavaksi. CB:n tilalla oli oma sekoitukseni kaikesta mahdollisesta ja lopputulos oli kyllä aivan puhdasta nirvanaa. Eli kiitos Heidi!

Tässä vielä oma cocktailini:

2,5 dl luomu-casheweja liotettuna (olivat n. 4 tuntia)
lähes saman verran vettä (lisäilin vähitellen)
2 rkl raakakaakaojauhetta
2 rkl juoksevaa luomuhunajaa
1 rkl taatelisiirappia
1/2 tl kutakin: mustikkajauhetta, mansikkajauhetta, aroniajauhetta, acai-jauhetta, macaa
1/4 tl Himalaja-suolaa
2 tl mesquite-jauhetta
1 tl jauhettua vaniljaa

Kaikki blenderissä sekaisin ja koneen huudatusta niin pitkään, että massasta tulee kuohkeaa. Oma tavisblenderini kävi aika kuumana, joten pidin välillä taukoa.

Arvatkaa, saivatko lapset nuolla kulhoa... ;)

- Psst... Banskun kanssa vielä herkumpaa!

9 kommenttia:

  1. Täällä ollaan ja loppuun asti luettiin! ;) Hyvä ja mielenkiintoinen postaus, kiitos! Ja tosi paljon uusia ideoita ja reseptejä, kiitos! Saanko muuttaa pöytänne alle ruokavarkaaksi...?

    VastaaPoista
  2. Hyvä ja mielenkiintoinen postaus! Aika paljon samoja aineksia käytän;tosin maca ei tänne ole vielä rantautunut,samoin kuin ei lucumakaan.Mutta varmaan jossain vaiheessa nekin tulevat.Mulperinmarjoja olin popsinut välillä aina silloin tällöin suoraan puusta,ennenkuin tajusin,että niissäkin taitaa olla vähän superia. Chiat ovat mullakin osoittautuneet suosikiksi!

    VastaaPoista
  3. Pellon pientareella, kiitos! No ehkä ruokavieraaksi kuitenkin :)

    Yaelian, onhan sitä tosiaan tullut popsittua ihan tietämättäkin supereita jo kauan ennenkuin sellaisista alettiin puhua mitään. Näitä kotimaisia mustikkaa, nokkosta ja kumppaneita siis. Mulperit kelpaisivat kyllä minulle myös!

    VastaaPoista
  4. Parapähkinäviilin ohjetta vaaditaan!! Tuossa kuvassa pähkinäkookosjugen kanssa on chia-siemeniä, oletko liottanut ne ensin vai voiko niitä popsia suoraan pussista? Minä olen aina tehnyt hyytelöä ekaksi. Siitepölyä en ole vielä kokeillut, se kyllä kiinnostaisi :)

    VastaaPoista
  5. Katja, viilipostaus on työnalla. Vaatii vielä pientä kehittelyä :) Chioja olen popsinut ihan sellaisenaankin. Aika kiva on esim, kun dippailee banaania tai päärynäviipaleita siemeniin. Myös salaatin päälle olen ripotellut. Sitten vaan vinkkinä, että ne vaan tarttuu hammasväleihin... Siitepölystä en ensin ollut erityisen vaikuttunut, mutta sitten aamu-smoothiet vaan alkoi vaatia sitä.

    VastaaPoista
  6. Heippa, selailin näitä vanhoja postauksia ja kun olen täysin tietämätön näistä monista hienouksista niin kysyn, mikä kumma on esim tuo mesquite-jauhe? Onko tuo suomennettu nimi? Asun ulkomailla ja haluaisin alkaa vähän täydentää kaappiani hyväksi koetuilla erikoisuuksilla... Mitä Chiot ovat? Kun menen kyselemään täällä kaupoista, myyjät vain pyörittelevät päätään (niin kävi jopa luontaistuotekaupassa, kun kyselin spelt-hiutaleita, eivät olleet ikinä kuulleetkaan!)Siksi olisi kiva löytää vähän tietoa mitä ne ovat. Mitä suosittelisit ostamaan ihan ekaksi näistä sun supereista?

    VastaaPoista
  7. Anonyymi, mesquite-jauhetta käytetään mm. Meksikossa. Sitä saadaan jauhamala pensasmaisen puun tuottamia palkohedelmiä. Maku on makea ja hedelmäinen. Missä päin asustelet? Jos speltti on outo asia, niin luultavasti myös monet ns. eksoottisemmatkin superruuat. Netistä löytyy paljon tietoa superfoodeista ihan googlaamalla. Jos superit ovat uusia tuttavuuksia, kokeilisin ensin goji-marjoja ja raakakaakaota. Myös maca ja levävalmisteet, kuten spirulina tai chlorella ovat kokeilemisen arvoisia esim. kuuriluontoisesti.

    VastaaPoista
  8. Moi asustelen niinkin sivistyneessä maassa kuin Enkkulassa, mutta tää on kaikin puolin takapajula, mitä tulee ruokaan. Itse asiassa me ei enää käydä ravintoloissa koskaan, kun niiden ruoka on niin kamalaa. Teen kaiken ihan ite. Ja kiinnostus sen kun kasvaa. Tuun käväisemään Suomessa piakkoin.... mietin jos ostaisin noita sieltä. Mikä olis hyvä paikka joko Hesan keskustassa tai sit Tikkurilassa? Mulla ei oo paljon aikaa, joten en ehdi tehdä kuin täsmäiskuja tiettyihin paikkoihin. Kiitos hirveesti, Okriina, että vastasit.

    VastaaPoista
  9. Oho, enpä olis uskonut, että Englannissa on noin hankalaa. Perusruokahan siellä tosiaan voi olla aika järkkyä, mutta toisaalta sieltä tulee myös Raw- ja superfood -juttuja, esim. Detox Your World (http://www.detoxyourworld.com/). Helsingissä helpoin paikka, josta saat varmasti täydennettyä supereita on Ruohonjuuri joko Kampissa tai Itäkeskuksessa. Onnea kokkailuihin!

    VastaaPoista