Viikko on ollut täynnä herkullisia ruokakiireitä, enkä ole ennättänyt blogin kimppuun. Kulisseissa on kuitenkin kuhinaa. Valmistin mm. pari hääkakkua ja Kameleontin Konvehtitehdaskin on ollut käynnissä. Lisäksi olen suunnitellut uutta ruokakurssia ensi vuoden alkuun, mutta siitä lisää tuonnempana.
Hääkakkuprojekti oli hieno mutta hieman hermojaraastava. On upeaa olla mukana luomassa ainutlaatuista juhlahetkeä. - Varsinkin, kun ihanat ihmiset halusivat juhlaansa aivan erityisen raw kakun. Ensimmäistä kertaa tein näin korkean ja moniosaisen kakun, joten valmistuksessa riitti haasteita. Ja kakun kuljettaminen juhlapaikalle vasta olikin jännittävää, kun talven ensimmäiset lumet ja liukkaat saapuivat myös tänne etelään. Sain kakut kuitenkin paikalle ilman suurempia kommelluksia.
Joulun tulo puolestaan on tarkoittanut konvehtikiireitä. Lahjon läheisiäni mieluiten hyvän olon herkuilla mutta olen valmistanut raw konvehteja myös tilauksesta muutaman erän, joten konvehtitehtaalla on pitänyt kiirettä.
Mutta sitten varsinaiseen aiheeseen eli granaattiomenaan. Ja varsinkin sen kuorimiseen.
Granaattiomena-sesonki on aiheuttanut pienoisen addiktion ja tuntuu, että melkein kaikki on hieman parempaa, kun sekaan heittää muutaman tyylikkään siemenen. Sen seurauksena keittiö onkin sitten ollut enemmän tai vähemmän roiskeissa, varsinkin kun päätin etsiä sitä parasta keinoa ompun avaamiseen. Ohjeita löytyy netistä vaikka kuinka, mutta testien jälkeen niistä valikoitui yksi ylitse muiden. Innostuin aiheesta sen verran, että päätin saman tien julkaista historian ensimmäisen virallisen Keittiökameleontti-videon. (Jep, Keittiökameleonttikin astuu vihdoin nykyaikaan.)
Eikän se niin vaikeaa ollut - videon tekeminen nimittäin. Innostuin vähän leikkimään ja iltapuhteiksi vielä nörtteilemään iMovien kanssa. Lopputulos onkin sitten vähän "kokeilevaa taidetta", mutta tästähän taso ei voi kuin parantua :)
