Mokkasukklaa Mämmi ja Cashew Pasha

Vietän pääsiäisen työn merkeissä retriittikokkina Villa Mandalassa. Siksi piti ottaa varaslähtö ja valmistaa omat pääsiäisherkut jo etukäteen.

Pasha on meillä ollut raw jo monta vuotta. Valmistan sen joko manteleista ja macadamiapähkinöistä (autenttisempi maku, mutta vähän karkea rakenne) tai cashew-pähkinöistä (todella kermaisa koostumus). Mielestäni paras raw-pasha syntyy pitkän kaavan mukaan, jolloin hapatan pähkinäseoksen ja valutan sen muotissa. Juhlaruokaan näen mielelläni vähän enemmän vaivaa. Ja mikä parasta, tämän pashan voi pakastaa, jolloin valmistuksen voi hoitaa hyvissä ajoin ennen juhlakiireitä.

Toinen jälkiruoka on uusi tuttavuus: suklaan ja kahvin makuja sisältävä mämmi-mousse. - Tässä kohtaa on pakko todeta, että mämmin suhteen olen vähän fundamentalisti: "Mämmi mämminä ja muut jälkkärit erikseen." Minua pyydettiin kuitenkin kehittelemään vegaanista reseptiä Alpron vatkautuvalle soijakermalle* ja niinpä se sitten löysi tiensä mämmituokkoseen. Samalla tein ilahduttavan havainnon. - Mutta sitä ennen cashew-pashan ohje.

Cashew Pasha

• 2,5 dl cashew-pähkinöitä
• 1,5 dl vettä
• 1 maitohappobakteerikapselin sisältö

• 1/2 luomu-sitruunan mehu
• hiukan raastettua luomu-sitruunan kuorta
• 3 rkl hunajaa
• 1/2 vaniljatangon sisusta raaputettuna
• 1 rkl kookosjauhoa
• 1 tl psylliumjauhetta
• 1 dl rusinoita karkeasti silputtuna
• 6 kuivattua aprikoosia pieninä kuutioina
• 1/2 tl pomeranssin kuorta
• 1/8 tl laadukasta suolaa 
• 1 dl manteleita karkeasti rouhittuna

Valmista ensin cashew-rahka: Liota pähkinöitä vähintään 1/2 tuntia. Siivilöi ja huuhtele. Tehosekoita veden ja maitohappobakteerivalmisteen kanssa paksuksi massaksi. Lisäile vettä vähitellen vain sen verran, että saat kermaisen sileän seoksen. Siirrä massa harsokankaalla tai suodatinpaperilla vuorattuun kahvisuodattimeen tai vastaavaan muottiin, jonka läpi voit valuttaa ylimääräisen nesteen. Jätä valumaan peitettynä huoneen lämpöön n. vuorokaudeksi tai kuunes massa alkaa hapantua.

Kaada hapantunut ja kiinteytynyt massa kulhoon ja sekoita loput aineet annetussa järjestyksessä. Siirrä uudelleen harsokankaalla tai suodatinpaperilla vuorattuun kahvisuodattimeen tai vastaavaan muottiin ja anna tekeytyä seuraavaan päivään. Pashasta ei valu enää kovin paljoa nestettä, joten oma muottini oli ihan vain lautasen päällä jääkaapissa.

Kumoa valmis pasha ennen tarjoilua lautaselle ja viimeistele haluamillasi lisukkeilla. Tänä vuonna pasha sai päälleen ripauksen siitepölyä.

Jos pashaa joutui odottelemaan vesi kielellä, mämmi-mousse valmistui hetkessä luomumämmistä, tummasta luomusuklaasta ja Alpron vatkukermasta. Ja aina kun keittiössä tehdään jotain suklaasta, saan sinne pienen assistentin. Tyttöseni oli myös erittäin hurmaantunut soijakermavaahtoon, joka on todella kevyttä ja ilmavaa. Sen sijaan mämmi aiheutti nyrpistyksiä. Mutta kun nämä kolme tuotetta vatkattiin yhteen, mämminvihaajalapsestani tuli saman tien käännynnäinen. Tiedänpä siis, missä muodossa tästä lähtien tarjoan pääsiäsen perinnejälkiruokaa.

Mokkasuklainen Mämmi-mousse

• 100 maidotonta tummaa luomusuklaata 
• 1 tl (kofeiinitonta) pikakahvijauhetta 
• 1 rkl kuumaa vettä 
• 250 g mämmiä 
• 1/2 prk Alpro Airy&Creamy* vatkautuvaa soijakermaa 
• 1 rkl hunajaa (jos mämmi on makeuttamatonta)
• kaakaonibsejä 

Sulata suklaa vesihauteessa. Sekoita mämmin joukkoon. Lisää kuumaan veteen liuotettu pikakahvi ja hunaja, jos käytät sitä.
Vatkaa soijakerma tukevaksi vaahdoksi. Säästä osa viimeistelyyn ja kääntele loput mämmin joukkoon. Sekoita mousseen myös ruokalusikallinen kaakaonibsejä tuomaan rouheaa rakennetta.
Lusikoi mämmimousse tarjoiluastioihin. Pursota päälle pilvi sojakermaa ja ripottele kaakaonibsejä.

* Alpro Airy & Creamy on kasvisperäinen vaihtoehto vispikermalle. Se ei ole erityisen makeaa, mutta sopii parhaiten jälkiruokiin. Tuote ei ole luomua, mutta Alprolta kerrotaan, että kerma valmistuu ensiluokkaisista, vastuullisesti korjatuista soijapavuista. Soijakermavaahdossa on 45 % vähemmän rasvaa kuin tavallisessa kermassa. Tässä vielä Alpron reseptivinkki, joka kylläkin sisältää voita ja kananmunia.

Fargo-korput (Raw)

Tähän vuodenaikaan kaivan mehulinkoa esille tavallista useammin. Ehkä sesongin mehuisat juurekset innostavat tähän, tai ehkä vaistomaisesti järjestän väriterapiaa synkkeneviin syyspäiviin.

Mehustuskärpänen on puraissut muitakin, sillä serkkuni kyseli vinkkejä hyvistä mehuaineksista. Suosittelin punajuurta. Neuvo otettiin kiitollisena vastaan, mutta mehu ei lopulta oikein napannut. Punajuuri synnytti kuitenkin uuden termin mehustukselle: fargottaminen. Punajuuri ei ehkä ollut hyvää, mutta fargottaminen oli kuulemma kivaa. - No, ehkä ei siitä sen enempää...

Punajuurimehu on sellaisenaan aika tujakkaa tavaraa, mutta sen paras puoli onkin mehustamisesta yli jäävä kuitu, jota omalla lingollani syntyy vieläpä aika paljon. Hyvä pihvi- ja pyörykkäaines mutta olen tykästynyt siihen erityisesti kräkkereissä, kekseissä ja korpuissa.

Nykyään teen juureskorppuja aika yksinken kaavan mukaan. Taikinaan käy melkein mikä vain juuresten mehustusjämä, mutta erityisesti siis, jos siinä on punajuurta. Oma suosikkini tällä hetkellä on ABC eli omena-punajuuri-porkkana, jota fargotan... siis mehustan muutenkin eniten. Lasten suosikkimehua nimittäin. Jos et omista kuivuria tai jaksa odotella, kräkkerit voi myös kypsentää miedolla lämmöllä uunissa n. 100 asteessa, jolloin valmistuvat parissa tunnissa.

Fargo-korput eli juureskräkkerit

• n. litra mehustuskuitua, esim.  2 punajuuresta, 4 porkkanasta ja 2 omenasta
• 2 dl pellavan siemeniä
• 1/2 l idätettyä tattaria
• 1-2 dl vettä (riippuen, miten kuivaksi mehukone puristaa kuidun)
• 1/2 tl suolaa
• 1/2 tl sipulijauhetta
• 1/2 tl valkosipulijauhetta
• 1 tl tamaria
• (yrttimausteita, kuten oreganoa, basilikaa tai timjamia)

Sekoita kaikki ainekset keskenään suuressa kulhossa ja vaivaa käsin. Anna pellavansiementen turvota 1/2 t.

Levittele kuivurin tasolle tai uunin alaosaan leivinpaperin päälle. Ohjeen määrillä tein melkein kaksi levyllistä.

Kuivattele 40 asteessa täysin kuivaksi ja rapeaksi (12 t. tai enemmän). Jos haluat siististi leikkautuvia paloja jaa levy veitsellä paloihin jo ennen kuivattelua.

Säilytä kannellisessa purkissa.

Punajuureva kräkkeri maistui erityisen hyvältä herne-dipin kanssa. 

Raakamämmi

Tänä pääsiäisenä olen päättänyt käyttää aikaani lepäämiseen (mitä suosittelen kaikille!), ja jättää keittiöpuuhat vähemmälle. Herkutkin aion kuitata raw-suklaamunilla, vaikka monissa blogeissa on ollut ihania raw- tai vegaanisia pasha-ohjeita. Tein itsekin vegaanista pashaa viime vuonna ja se on kyllä todella hyvää.

En kuitenkaan ole malttanut täysin olla tekemättä keittiökokeiluja. Taannoi Mämmi-blogin täyttäessä vuoden, ehdotin Malitsulle hiukan anarkistiseen sävyyn raw-mämmin kehittelyä. Tosin oikea imeltämällä makeutettu luomumämmi on mielestäni hyvää, enkä näe syytä korvata sitä millään. Tartuin kuitenkin haasteeseen itse ja kehittelin rinnalle raakaversion. Ei raakamämmi mikään uusi keksintö ole. Käykää vaikka katsomassa Kermaomena-blogia, jossa Iisa on myös tehnyt erittäin herkulta vaikuttavaa elävän ravinnon mämmiä. No, oma versioni oli siinä vaiheessa jo valmistumassa, joten en ole vielä päässyt Iisan mämmiä testaamaan. Teen sen varmasti lähiaikoina.

Rakensin oman mämmini idätetyn rukiin ja tattarin pohjalta ja makeuttamiseen käytin vain kuivattuja luumuja. Lopputulos ei ollut kovin makea, maku oli mämmimäinen mutta erilainen. Joten en tiedä oliko tämä mämmiä, mutta jotenkin tosi hyvää kuitenkin. Erityisesti tattarin ansiosta raakamämmi on myös hyvin proteiinipitoista, joten se sopii lounaalle tai päivällä täyttäväksi välipalaksi.

Tarjosin raakamämmin kanssa kookoksella maustettua vaniljaista cashew-kermaa.

Raakamämmi

• 2,5 dl idätettyä tattaria
• 1,25 dl idätettyjä rukiinjyviä
• 300 g kuivattuja luumuja + vettä liotukseen
• 2 tl sitruunanmehua
• 1 tl jauhettua pomeranssinkuorta
• 1/4 tl himalajasuolaa
• (1 rkl raakakaakaojauhetta - suklaafanin lisäys :)

Aloitin raakamämmin tekemisen idättämällä siemeniä. Se tietysti lisää työvaiheita ja valmistusaikaa, mutta tämän jälkeen raakamämmi olikin varsi vaivatonta valmistaa. Vaikken ole aitoa mämmiä itse koskaan valmistanutkaan, veikkaan että imeltäminen olisi ollut työläämpää.

Siementen idätys:
Tattaria liotin ensin 10 min., jonka jälkeen se sai itää laakeassa keramiikkakulhossa n. 1 vrk. Sekoittelin välillä. Suurimoihin oli ilmaantunut pieni itu. Ruista idätin liottamalla sitä ensin vuorokauden puhtaassa kannellisessa lasiastiassa. Kaadoin liotusveden pois, huuhtelin jyvät ja annoin itää lävikössä kannell peitettynä samoin 1 vrk. Tässä vaiheessa myös rukiinjyvissä näkyi pieni itu.

Liotin kuivattuja luumuja yön yli. Kaadoin liotusveden talteen. Sekoitin kaikki ainekset tehosekoittimessa tasaiseksi massaksi. Lisäsin hiukan luumujen liotusvettä niin että sain löysän mämmimäisen koostumuksen. Levitin mämmin pahviseen leipävuokaan ja laitoin uunin alaosaan kuivatuslämpötilaan (40 astetta) neljäksi tunniksi. Kuivatuksen ansioista rakenne ja maku tiivistyivät hiukan. Laitoin valmiin mämmin peitettynä jääkaappiin, koska söimme sitä vasta seuraavana päivänä. Maistelin mämmiä jo heti tuoreeltaan, mutta seuraavana päivänä se oli vielä parempaa.

Iloista pääsiäistä!

Fiksut piparit

Täällä vetelässä vesisateessa joulu on tuntunut edelleen vieraalta ajatukselta, mutta nyt saatiin asiaan vähän parannusta. Sen verran muhkeat tuoksut valtasivat keittiön, kun pääsin lasten kanssa paistelemaan pipareita. Vaikka tänä vuonna emme poikkeuksellisesti vietä joulua Suomessa, täytyi muutama pellillinen paistaa ihan fiiliksen vuoksi.

Piparkakkuohjeita on joka lähtöön ja on ollut tapana kokeilla joka vuosi vähän eri versiota. Viime vuonna löysin kuitenkin ehdottoman suosikkireseptin, jonka veganisoin ja muokkasin muutenkin terveellisempään kuosiin. Raaka-aineet ovat pääosin luomua, margariinin korvasin kookosöljyllä, siirapin ja sokerin täysruokosokeripohjaisilla tuotteilla. Jauhojen sekaan on lisätty myös ruista, joka sopii mausteisiin piparkakkuihin hyvin. Mausta ei kuitenkaan ole tingitty hiukkaakaan, vaan perinteiselle tai siis vielä paremalle maistuvat nämä piparit. Näitä kelpaakin sitten rouskutella hyvillä mielin. - Ellei sitten taikinahiiri ole ennättänyt ensin. On nimittäin niin nami taikina, että paistettu pipari on melkein toissijainen juttu.

Mausteiset joulupiparit (n. 8 pellillistä):

• 1 dl vettä
• 1/2 dl Reilun kaupan ruokosokerisiirappia (Cane Syrup)
• 1 rkl kanelia*
• 1 rkl inkivääriä
• 1 rkl jauhettua neilikkaa
• 1 tl pomeranssinkuorta
• 1/2 tl maustepippuria
• 160 g kylmäpuristettua kookosöljyä

• 3 dl luomu-raakaruokosokeria
• 3/4 tl ruususuolaa

• n. 8 dl luomuhiivaleipäjauhoja
• 1 dl hienoja luomuruisjauhoja (sihtiruis)
• 2 tl soodaa
• 1/2 dl mantelimaitoa (tai soijamaitoa)

Kiehauta vesi ja mausteet. Lisää joukkoon siirappi ja kuumenna kiehuvaksi. Ota pois levyltä ja lisää joukkoon kookosöljy. Anna sulaa. Sekoita kulhossa keskenään sokeri ja suola ja kaada joukkoon siirappi-rasvaseos. Vatkaa sähkövatkaimella, kunnes seos on kuohkeaa. Myös kookosöljy sekoittuu tällä tavoin paremmin muihin aineksiin.

Sekoita toisessa kulhossa keskenään vehnä- ja ruisjauhot sekä sooda. Sekoita jauhot vähitellen rasva-sokeriseokseen. Jätä n. 2 dl jauhoista taikinan kaulimista varten. Sekoita lopuksi taikinaan kasvismaito. Käytin tässä itse tehtyä mantelimaitoa, mutta muukin käy hyvin.

Taikinasta tulee melko kova, joten voi tuntua siltä, että kaikkia jauhoja on vaikeaa saada sekoittumaan. Ne kuitenkin sekoittuvat vähitellen, mutta osa kannattaa siis jättä kaulimista varten. Peitä taikinakulho kannella tai lautasella ja laita viileään odottelemaan taikinahiir... siis seuraavaan päivään.

Kookosöljy tekee taikinan kovemmaksi verrattuna taikinaan, jossa on käytetty margariinia. Tästä syystä taikina kannattaa ottaa lämpimään n. tuntia ennen leipomista, eikä sitä tarvitse välillä laittaa jääkaappiin. Taikina pehmenee kuitenkin hyvin leipoutuvaksi, kun sitä on hetken aikaa työstänyt.

Kauli taikina ohueksi levyksi. Omani oli n. 2-3 mm paksua, koka pidän ohuista pipareista. Ota muotilla pipareita ja siirrä leivinpaperilla päällystetylle pellille. Paista 200 asteisen uunin keskiosassa n. 5 min. Käännä pelti välillä, jotta saat mahdollisimman tasaisen paistotuloksen. Paistoaika riippuu huomattavasti uunin tehoista, minkä huomaa erityisesti pikkuleivissä ja piparkakuissa. Tästä syystä paistumista kannattaa valvoa kärppänä ja ottaa piparkakut uunista heti, kun reunat alkavat selvästi ruskettua.

Täältä sitä tullaan. Harmi, että tuoksuja ei saa liitettyä tänne blogiin!

...........................................

*Käytin leivonnassa tuoreita luomumausteita, joiden maku on niin mahtava, että eron huomaa heti. Laatupipareihin on turha käyttää vanhoja pussinpohjia, sillä mausteiden aromaattiset makuaineet hiipuvat hapen ja ilmankosteuden vaikutuksesta.

Rukiiset välipalapatukat

Elämme snäksikulttuurin kukoistusta. Kauppojen välipalahyllyt pursuavat valmiita, mukana kannettavia patukoita, keksejä ja smoothieita. Kiusallinen pikku nälkä nujertuu kieltämättä mukavasti terveysvaikutteisella energiapatukalla ja itsekin sorrun niihin silloin tällöin. On tietysti kyseenalaista korvata oikeita aterioita korvikkeilla, mutta loppujen lopuksi vielä hölmömpää on ostaa yksittäispakattuja, usein lisäainebuustattuja patukoita, koska niiden valmistaminen omassa keittiössä on melkein naurettavan helppoa ja lopputulos palkitseva. 

Kaura on välipalamarkkinoilla kova sana, ja ravitsemuksellisesti se onkin kotimaisten viljojen kunkku. Omassa koekeittiössäni kaura löysi kuitenkin haastajansa rukiista, osittain siksi, että olen yrittänyt kehitellä tapoja lisätä olematonta rukiinkulutustamme. Jos kaurahiutaleista saa klassisen myslipatukan, onnistuisiko se myös rukiista?

Valmistin ruispatukat melko samaan tapaan, kuin kauraiset serkkunsa ja lopputulos oli erittäinkin toimiva. Ruispatukat maistuvat terveellisiltä, mitä ne epäilemättä ovatkin, mutta eivät oikeastaan rukiilta. Patukoiden makeus tulee lähinnä kuivatuista hedelmistä ja marjoista, joten jos haluat nujertaa oman pikkunälkäsi makeammin, lisää taikinaan intiaani-/ tai muuta tummaa sokeria. Samoin rasvan määrä on melko alhainen, koska osa rasvasta on korvattu viikunasoseella.* Näillä patukoilla nälkä talttui vähän pidemmäksikin aikaa ja jääkaapissa, ilmatiiviisti pakattuna patukat säilyvät n. viikon verran.

Rukiiset välipalapatukat (1o patukkaa)

• 5 viikunaa silputtuna ja liotettuna mieluiten yön yli 3 dl:ssa vettä
  
• 75 g kasvimargariinia

• 2 rkl jauhettuja pellavansiemeniä
  
• 1 rkl perunajauhoja
  
• 6 rkl viikunoiden liotusvettä

• 3 dl ruis (-puuro)hiutaleita, jauhettuina
  
• 3 dl ruishiutaleita sellaisenaan
  
• 1/2 tl soodaa
  
• 1/2 dl intiaanisokeria
  
• 1/2 tl jauhettua kaardemummaa
  
• 1 tl vaniljasokeria
  
• 1/2 tl hienoa merisuolaa
  
• 2 dl kuivattuja marjoja (esim. mustikoita, karpaloita tms.)
• viikunoiden liotusvettä tarvittaessa

25 cm x 25 cm neliövuoka + kasvismargariinia vuoan voiteluun

Liota silputtuja viikunoita vedessä. Kaada liotusvesi talteen. Laita pellavansiemenjauhe turpoamaan veteen, kunnes saat hiukan hyytelömäisen seoksen. Vatkaa siihen ilmaa vispilällä tai sähkövatkaimella. Soseuta viikunat ja vatkaa ne margariinin kanssa kuohkeaksi seokseksi. Tämä onnistuu kätevästi esim. sauvasekoittimella. Vatkaa joukkoon pellavansiemenseos sekä perunajauho.

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Jauha tehosekoittimessa 3 dl ruishiutaleita jauhoksi. Yhdistä muihin kuiviin aineisiin leivinkulhossa. Lisää joukkoon margariiniseos ja sekoita tasaiseksi. Jos taikina on liian kuivaa, lisää viikunavettä. Painele taikina voideltuun neliövuokaan. Sivele pinta rypsiöljyllä ja ripottele pinnalle ruishiutaleita. Paista 180 asteisen uunin alaosassa n. 1/2 tuntia. Kytke uuni pois päältä ja anna kypsyä jälkilämmmössä vielä 15 min. tai kunnes taikinalevy on kauniin ruskea. Ota uunista ja anna jäähtyä. Leikkaa levy jäähtyneenä n. 10 patukaksi. 

...................................

* Viikunoiden sijaan voit käyttää myös kuivattuja luumuja. Niitä kannattaa laittaa suhteessa n. 11/2 kertainen määrä, eli 8 luumua.

** Miksi jauhettuja ruishiutaleita? Ruisjauhot vaatiivat kunnolla kypsyäkseen melko pitkän ajan. Tästä syystä ohjeessa on käytetty ruishiutaleita ja niistä jauhettua jauhoa, koska puurohiutaleet on jo esikypsennetty höryttämällä. Tällöin kypsyminen nopeutuu ja patukoista tulee helpommin sulavia.

Muffineja uudesta uunista

Jippii, Kahvila Vegaani on vihdoin saanut uuden lieden! Ikäloppu 80-luvun Strömberg sai väistyä ja hankimme uuden hellan. Olin pitkään haaveillut kaasuliedestä ja nyt se on täällä! Valitettavasti talossamme on luovuttu kaupunkikaasusta 90-luvulla, joten kaapissa pönöttää nyt nestekaasupullo. Yritin selvitellä etukäteen kaasu- ja sähköliesien eroja ympäristönäkökulmasta, mutta en saanut kokoon mitään järjellistä. Tuskin tässä mistään ekoteosta kuitenkaan on kysymys, paitsi että vanha energiasyöppö on nyt korvattu uudella ja tehokkaalla. Uuni toimii edelleen sähköllä, mutta kerralla saa nyt paistettua isommat satsit, koska kiertoilmauuniin mahtuu monta peltiä kerrallaan. Sitäpaitsi uuni on hervottoman iso. Eli lämmitysaikaa säästyy ja käyttö tehostuu. Ehkä myös viihdyn entistäkin paremmin keittössä kokkaillen ruokia alusta alkaen itse, enkä turvaudu puolivalmisteisiin. Se on kyllä ollut minimaalista muutenkin, koska en pidä pitkälle prosessoiduista tuotteista.

Uuden keittiöihmeen kokeilu alkoi heti, kun

 kaasu ja sähkö oli kytketty. Jääkaapissa oli pellavansiemeniä ja viikunoita likomassa odotellen sopivaa hetkeä ja ensimmäisinä päivänvalon näkivät ruis-viikunamuffinit. Kaasuliekillä

 ensimmäisenä testiin pääsi teevesi (parasta aloittaa varmalta pohjalta..) ja kello viiden tee oli valmis nautiskeltavaksi tuota pikaa. 

Muffinit ovat makean ja suolaisen väliltä, koska makeus tulee lähinnä viikunoista. Ruisjauhon ja runsaan hedelmäpitoisuuden vuoksi ne ovat todella kosteita ja meheviä, ja reilun makuisia. Eivät kuitenkaan ehkä aivan perinteisiä muffareita. Jos pidät ruismarjapuurosta tai rönttösistä, pidät luultavasti myös näistä herkullisista terveyspommeista.  Voit tehdä ne myös ilman hillopyörrettä, mutta metsämarjainen hillo oli mielestäni kyllä piste iin päälle. Ovat hyviä myös aamiaispöydässä.

Ruis-viikunamuffinit (12 pientä muffinia)

• 3 rkl pellavansiemenrouhetta
  
• 2,5 dl kauramaitoa

- Liota siemeniä kauramaidossa n. 1 vrk.

• n. 7 kuivattua viikunaa
  
• 2,5 dl vettä
  

- Silppua viikunat ja laita veteen likoamaan n. 1 vuorokaudeksi.

• 1 tl omenaviinietikkaa
• 1 rkl vaahterasiirappia
• 1 tl vaniljasokeria
  
• 3 3/4 dl ruissihtijauhoja
• 2,5 dl hiivaleipäjauhoja
  
• reilu 1/2 dl maizenaa/perunajauhoja
• 1 1/4 dl hasselpähkinärouhetta
• 1 tl suolaa
  
• 1/2 tl kaardemummaa
• 1 tl leivinsoodaa
  
• 1 tl leivinjauhetta
  
• 1 1/4 dl kauramaitoa

• Jotain metsämarjahilloa (mustikka-, puolukka- tms.), itse käytin mustikoista ja karpaloista tehtyä ostohilloa
  

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Voitele 12 muffinin vuoka kookosrasvalla tai kasvimargariinilla. Näihin muffineihin et tarvitse paperisia muffinivuokia, koska ne eivät tartu vuokaan.

Ota pellavansiemenseos jääkaapista ja vatkaa tasaiseksi. Lisää viinietikka, vaahterasiirappi ja vaniljasokeri.

Sekoita kuivat aineet keskenään leivinkulhossa. Kaada joukkoon pellavansiemenseos, kääntele seosta muutaman kerran sekaisin ja lisää viikunat ja niiden liotusvesi (on lähes imeytynyt viikunoihin). Lisää myös kauramaito ja sekoita taikina varovasti tasaiseksi. Lusikoi muffinivuokaan. Tee jokaisen muffinin keskelle pieni syvennys ja laita siihen lusikallinen hilloa. Kääntele hillo muffinitaikinaan muutamalla kauhaisulla. Se saa muodostaa pienen hillopyörteen. Paista muffineita uunissa n. 20 min. Riippuen hillosta, se luultavasti valuu, joten varaudu laittamalla vuoka, folio tai vastaava uunin pohjalle. Sammuta uuni 20 min. jälkeen ja anna muffinien paistua jäälkilämmössä , kunnes ne ovat kauniin ruskeita. Paistoaika riippuu uunista, mikäli uunisi jäähtyy nopeasti, voit antaa muffinien olla pidempään (n. 20 min.) Kumoa muffinit vuoasta heti uunista ottamisen jälkeen.