torstai 3. tammikuuta 2013
Matkakuulumisia
Upeaa uutta vuotta ystävät! Uudet reseptit ja uudet kujeet odottavat jo nurkan takana, mutta blogivuosi saa käynnistyä ensin muutamalla matkakuvalla ja -ajatuksella.
Pari viime viikkoa ovat kuluneet aivan toisessa todellisuudessa, jossa ei ollut joulustressiä, loskaa ja kiire korkeintaan tutkimaan, mitä löytyy polun seuraavasta mutkasta. Aurinkokin paistoi joka päivä.
Kuljimme Gran Canarian patikkapolkuja kylästä kylään, ihanan vihreyden keskellä. Appelsiineja, papaijoja, avokadoja, banaaneja... Parhaat ateriat söin silmilläni.
Eväshetki Cruz de Tejedan kierroksella. Toiset halusivat yleensä voileipiä, mutta oma kestosuosikkini patikkapolulla on aina ollut avokado. Mukanani kulki myös To-Go Ware:n bambuinen aterinsetti, jolla luonnon oman eväspaketin sai kätevästi lusikoitua. Hommasin kätevät aterimet ennen reissua jooga-openi Marian putiikista ja jatkossa ne kulkevat ehdottomasti mukana myös kaupunkilaukussani yllättäviä ateriatuokioita varten.
Eksyimme vahingossa tämän luola-asumuksen keittiöön, jonka läpi kulki kursailematta polku. En kuitenkaan kehdannut ottaa tiskauspuuhista kuvaa...
Tuoreiden hedelmien lisäksi nautiskelin siekailematta paikallisia herkkuja. Kyläleipomon aniksella maustettuja sämpylöitä, joiden hieman makea maku sopi täydellisesti tahmean vuohenjuuston kanssa. Laardilla mehevöitettyjä joululeivonnaisia, turronea, tapaksia ja pichoja, jopa täyden annoksen tiristettyä mustekalaa valkosipulin ja punaisen mojon kanssa. Ja tietenkin cavaa, horchata de chufaa ja täyteläisiä punaviinejä. Muutuin siis yhdessä yössä high raw foodiesta kaikkiruokaiseksi makuturistiksi.
Kunnes aistillinen uteliaisuuteni tuli tyydytetyksi ja yhtä äkillisesti kuin oli alkanutkin, sekasyöjäelämä päättyi. Ei kiitos enää palaakaan juustoa! Pari polvoronea ehkä... varsinkin oliiviöljyyn leivottuja.
Vaikka turistialueiden ulkopuolella, pikkukylissä oli hyviä ja tunnelmallisia ravintoloita, parhaat ateriat nautimme omalla terassilla palmun katveessa. Kuten tämän salaatin avokadoista, papaijasta, guavasta ja feikkikatkaravuista. Kyllä, "katkat" olivat täysin vegaanisia soija- ja leväpohjaisia valmisteita, joita oli tietenkin pakko maistaa. Muistuttivat surimipuikkoja ja olivat yllättävää kyllä aika hyviä vihreän mojon ja korianterin kanssa. Niitä voisin ottaa pian uudelleenkin. (Mustekalassa riittää edelleen sulateltavaa.)
Simppeli ravintolajälkiruoka: Tuoretta papaijaa appelsiinikastikkeessa.
Nyt juhlakauden jälkeen media on yhtä painonpudotus-realitya ja muita rillutteluelämän jälkeisiä katumusharjoituksia. Itse en aio tarttua yhteenkään detox-vinkkiin, aloittaa teholiikuntaa tai edes harkita elämäntaparemonttia. Paluu omaan rakkaaseen arkeen riittää. Siihe kuuluvat pikantti parsakaalisalaatti ja marinoitu tofu, mansikkatattaripuuro ja pähkinäjuustot. Ja pala raakasuklaakakkua silloin tällöin. Ei siksi, että niitä pitäisi syödä, vaan siksi, että niitä tekee mieli, sillä ne ovat todellista kehon ja mielen herkkuruokaa. Mutta sekin on hyvä käydä välillä muualla toteamassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tervetuloa takaisin blogimaailmaan ja hyvää alkanutta vuotta Outi.Ihania matkakuvia ja tuo ateriasetti;tosi kiva:)
VastaaPoistaMatkallahan pitääkin maistaa myös paikallisia herkkuja;D Tosin turroneista en ole koskaan tykännyt,,.,,
Tuolla oli sitten sama sää kuin täällä,jossa aurinko myös on paistanut viimeiset melkein 2 viikkoa;D
Ihana raportti ja voi vitsi kun saisikin maistaa tuoretta papaijaa, avokadoa ja muita eksoottisia hedelmiä! Maku on varmasti ihan toinen kuin Suomen kaupoista puoliraakana haetut kaimansa.
VastaaPoistaTervetuloa takaisin ja huikeaa alkanutta vuotta!
Yaelian, kiitos :) Sää oli todella poikkeuksellisen aurinkoista ja lämmintä, toisin kuin aiemmilla reissuillamme, joilla melkeinpä villapöksyt ovat olleet tarpeen, kun on menty vähän korkeammille rinteille.
VastaaPoistaAnni Minerva, varsinkin papaijat ja guavat olivat kyllä ihan eri tavaraa kuin meille roudatut kalpeat sisarensa. Mutta kyllä hedelmä- ja kasvisvalikoimat meillä muuten ovat käsittämättömän runsaat. Samoin luomu, jota sekä Kanarialta, että manner-Espanjasta on mielestäni vielä aika vaikeaa löytää.
Upeita matkakuvia :) hyvää uutta vuotta!
VastaaPoistaannemi, kiitos samoin sinulle!
VastaaPoistaTutunnäköisiä patikkapolkuja :) Mojoa on kyllä kulunut reippasti ;)
VastaaPoistahttp://kinttupolulla.blogspot.com.es/
Oikeassa olet! Hedelmät ovat herkkua, mutta kyllä kotimaiset tuoreet kasvikset ja juurekset muodostavat kuitenkin sen ruokavalion perustan :) Ja on hienoa, miten luomuvalikoimatkin ovat kasvaneet viimevuosien aikana!
VastaaPoistaTiina, hehe no todellakin! Tutun näköinen nyppylä vilahtelee tuolla sinunkin blogissasi. Meidän patikkamme jäivät vähän lyhyemmiksi, kun oli lapsimatkustajia kyydissä. Vihreä mojo on mun suosikki.
VastaaPoistaAnni Minerva, on tosiaan hyvä palauttaa välillä mieleen tilannetta ihan parinkin vuoden takaa, jolloin luomuomppu Alepassa oli suuri ihmetyksen ja ilonaihe. Nyt niitä saa jo useampaa sorttia.