Grillatut Tofu-melonivartaat

Tämä on ollut huikea vesimelonikesä. Olen kantanut selkä vääränä ja hauikset paukkuen kaupasta melonin toisensa jälkeen - todetakseni hetken kuluttua, että jääkaapin viileydestä minua tervehtii enää ohut viipale. Meillä asuu melonisyöppöjä. Asiaa ei auta se, että ns. normimeloni on kutistunut minikokoiseksi. Katselin kaiholla kunnon arbuuseja Sisilian toreilla ja melonikojuissa. Makukin oli niissä kohdallaan: makea ja jotenkin aavistuksen jauhoihen, kuten meilläkin ennen vanhaan.

Mini tai maksi, vesimelonista ei voi saada tarpeekseen. Sellaisenaan nautittuna vesimeloni on tietysti parasta mutta se on löytänyt tiensä myös salaatteihin, smoothieen, mehuihin, granitaan, mehujääksi ja grilliin. Tänäänkin syntyi illalliselle mainioita vartaita, joihin pistelin melonin lisäksi tofua, kesäkurrea ja paloiteltua limeä. Esikuvana toimi lihaperäinen ohje jostain italialaisesta keittokirjasta. Yhteistä niillä oli tosin vain sitrus sekä tuoreet yrtit, joita saa nyt napsittua ylellisesti suoraan pihalta.  

Grillatut tofu-melonivartaat

9 - 10 varrasta

• reilu viipale vesimelonia
• 11/2 pkt kylmäsavu- tai marinoitua tofua
• 2 luomulimeä
• tuoreita laakerinlehtiä
• kokonainen (tuore) valkosipuli
• nippu tuoretta timjamia
• 1 tuore rosmariinin oksa
• muutama oksa tuoretta salviaa
• reilusti vastajauhettua mustapippuria
• 3/4 tl laadukasta suolaa
• 1/2 dl oliiviöljyä

Paloittele kesäkurpitsa ja meloni reiluksi suupaloiksi. Kuori valkosipulinkynnet ja puolita. Leikkaa limet lohkoiksi ja puolita lohkot vielä pienemmiksi. Sekoita suuressa kulhossa. Silppua joukkoon tuoreet yrtit, lisää laakerinlehdet kokonaisina. Lisää suola, mustapippuri ja oliiviöljy. Sekoita perusteellisesti ja jätä marinoitumaan muutamaksi tunniksi.

Ennen grillausta pujottele vartaisiin vuorotellen kesäkurpitsaa, melonia, limeä, laakerinlehti ja valkosipulin kynsi. Grillaa pikaisesti, kunnes kasvikset saavat väriä. Ulkogrillin puutteessa tämä käy kätevästi myös uunin grillivastuksen alla. Tarjoa heti. Kylkeen sopi mainiosti (kotitekoinen) tapenade.

Keväänvihreä avokadopiiras (Raw) ja Broccolimurut

Keväisenä pääsiäisviikonloppuna oli aikaa puuhailla ulkona mutta keittiössäkin teki mieli laittaa jotain vihreää. Pääsiäispäivän lounas pakattiin mukaan maalle, jossa nautimme sen pikku hiljaa heräilevässä puutarhassa. 

Täytteet ovat ihan perus avokado- ja aurinkotomaattitäytteitä, joita käytä paljon raw-piiraissa ja -pizzoissa. Tällä kertaa juttu oli enemmänkin pohja, johon ideoin vähän uudenlaisia elementtejä.

Olen sitä mieltä, että vihreää ei voi koskaan syödä liikaa ja siksi meillä törmää siihen yllättävissäkin paikoissa. Kuten vaikkapa brownieissa. Tällä kertaa broccoli löysi tiensä piiraspohjaan ja voin sanoa, että siitä tulee klassikko. Ihan sellaisenaan en sitä taikinan joukkoon murustanut, vaan koska oli aikaa ja halusin tehdä raw food -version, kuivattelin parsakaalia ensin kuivurissa. Tämä käy helposti höyläämällä terävällä veitsellä kukinnon pintaa sen verran, mikä murenee itsestään. (Kiinteän osan käytin muuhun.) Yhdestä kukinnosta irtosi pellillisen verran  kuivattavaa ja hurisuttelin sitä nelisen tuntia, sillä muru kuivuu nopeasti. 

Valmiin broccolirouheen voisi tässä vaiheessa säilöä tiiviiseen purkkiin monenlaista käyttöä varten, mutta hyödynsin nyt kaiken piiraspohjaan.

Käytän piiraspohjissa paljon idätettyä tattaria, mutta tällä kertaa halusin kaalin kaveriksi quinoaa, jota olin idättänyt jo etukäteen. Biofairin vaalea luomu-quinoa iti muuten ennätysvauhtia ja muutenkin erinomaisesti. Quinoan kanssa kun on joskus vähän ongelmia.

Vielä pellavansiemenjauhetta sidosaineeksi, vähän jauhettua seesaminsiementä, oliiviöljyä, mausteita ja se oli siinä.

Kuivattelin pohjaa 40 asteessa n. 8 tuntia, kunnes se tuntui rapealta.

Täytteeksi aurinkokuivatuista tomaateista valmistettty kerros...

tuoretta basilikaa...

ja avokadotahna.

Tämän jälkeen piiraan voi viimeistellä melkein millä vain kasviksilla, mutta tällä kertaa freesasin pintaan seesamiherkkusieniä. Sienet voi raakamarinoida, mutta halusin nyt pyöräyttää ne pannun kautta.

Huikean hyvää (vaikkakin papan mielestä "eksoottista")! Ja jälleen voin vain todeta, että suolaiset (semi)raw food -piiraat ovat oma suosikkiruokani. En jaksa niitä ihan perusarjessa valmistaa, mutta silloin kylläkin, kun viitseliäisyyttä riittää. Ja joka kerran taputan itseäni selkään, sillä lopputulos on aina vaivan arvoinen.

Kevään vihreä avokadopiiras

Pohja:

• 1 parsakaali = 11/2 dl kuivattua rouhetta
• 5 dl quinoan ituja
• 1/2 dl vaaleita pellavansiemeniä --> jauha jauheeksi
• 1/2 dl seesaminsiemeniä --> jauha jauheeksi
• 3 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• 1 tl hunajaa
• 1 rkl hiivahiutaleita

Katso parsakaalin esikäsittely yllä. Sekoita kaikki suuressa kulhossa ja jauha osittain sauvasekoittajalla siten, että osa massasta jää karkeaksi, mutta osa hienontuu sitomaan taikinaa. Painele suuren piirasvuoan pohjalle ja reunoille (halk. 28 cm). Siirrä kuivuriin tai uunin alaosaan ja kuivattele n. 8 tuntia 40 asteessa. Valmista sillä aikaa täytteet:

Tomaattilevite:

• 20 aurinkokuivattua tomaattia (liotettuna)
• 1,5 dl liotettuja manteleita 
• 1 valkosipulinkynsi
• 1/8 tl kanelia
• 1/2 sitruunan mehu
• 1 tl hunajaa
• mustapippuria
• laadukasta suolaa maun mukaan
• 1 tl kutakin: kuivattua organoa, basilikaa ja timjamia
• nippu tuoretta tai 1 tl kuivattua salviaa
• vettä sen verran, että saat sopivan koostumuksen

Sekoita kaikki teho- tai sauvasekoittimella tahnaksi.

Avokadolevite:

• 2 - 3 pehmeää avokadoa (koosta riippuen)
• 1 sitruunan mehu ja 1/2 sitruunan raastettu kuori
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• mustapippuria
• 1 tl hunajaa
• 1 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
• 1 tl psylliumjauhetta tai 1 rkl kuorittuja siemeniä jauheeksi jauhettuna

Sekoita kaikki teho- tai sauvasekoittimella tahnaksi.

Seesamisienet:

• 250 g herkkusieniä
• 1 rkl balsamiviinietikkaa
• 1 tl tamaria tai luomusoijakastiketta
• ripaus laadukasta suolaa
• mustapippuria maun mukaan
• 1/2 dl seesaminsiemeniä
• 1 tl vaahterasiirappia tai hunajaa
• muutama kevätsipulin oksa tai ruohosipulia silputtuna

paistamiseen: seesamiöljyä tai kookosöljyä

Viipaloi sienet kuumalle pannulle ja haihduta neste pois. Lisää öljy ja seesaminsiemenet. Freesaa pari minuuttia ja ota sivuun liedeltä. Lisää mausteet ja silputtu sipuli. Sekoita ja tarkista maku.

Kokoa piiras levittämällä täytteet pohjalle edellä luetellussa järjestyksessä. Viimeistele tuoreilla yrteillä ja vie tarjolle.

Snapshot Recipe: Appelsiiniin hukutettu Papaija-voipapusalaatti

Kaiken stailauksen ja ruokakuvanörtteilyn lomassa teki mieli postata vaihteeksi pelkkä arkinen otos tavanomaiselta ilta-aterialta. Tai, perjantaista oli kyse, mikä selittää viinin. Lennosta kokoon kyhätty annos ilman reseptiä. - Mitkä jostain syystä maistuvat aina parhailta. Pöydässä ei turhia hifistellä, vaan jaetaan päivän kuulumiset. Eikä kukaan muista servettejä ja joku haluaa syödä pelkällä haarukalla. Ja eiliset falafelit on lämmitetty pikaisesti mikrossa.

Appelsiinikastikkeeseen hukutettu Papaija-voipapusalaatti

4:lle

Valmistus alkaa papujen paahtamiselle, mikä vie säilykepavuista tölkin maun pois. 

• 1 kg:n tölkki voipapuja suolaliemeen säilöttynä (tai suuria valkopapuja)
• 1 rkl oliiviöljyä
• ripaus laadukasta suolaa
• mustapippuria
• 1 tl kuivattua timjamia
• 1 rkl ravintohiivahiutaleita (tai raastettua parmesania, jos käytät sitä)
• 1/2 papaija
• 4 tomaattia
• 3 vartta kevätsipulia
• appelsiini-cashewkastiketta (ohje alla)
• 1/2 ruukkua tuoretta basilikaa
• jotain mieleistäsi salaattisekoitusta

Laita uuni 250 asteeseen. Siivilöi ja ja huuhtele voipavut. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille. Sekoita papuihin oliiviöljy ja laita hetkeksi uuniin, kunnes osa pavuista alkaa saada väriä ja kuori halkeilee. Sekoita papuja ja paahda vielä hetki. Ota uunista ja mausta pikkuripauksella suolaa, mustapippurilla, kuivatulla timjamilla ja hiihvahiutaleilla (tai raastetulla parmesanilla). Jätä odottamaan.

Valmista appelsiinikastike:

Cashew-appelsiinikastike

• 1 appelsiini + raastettu kuori
• 1 valkosipulinkynsi
• relu 1/2 dl cashew-pähkinöitä (1/2 t liotettuna, jos ennätät)
• 1 dl mietoa oliiviöljyä
• 2 rkl omenaviinietikkaa tai 1 rkl sitruunan mehua
• 1 tl hunajaa
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• vettä 

Raasta appelsiinin kuori talteen ja kuori hedelmä. Lisää tehosekoittimeen tai sauvasekoittimen kulhoon appelsiinin liha ja kuori, kuorittu valkosipulinkynsi, ja kaikki loputkin ainekset vettä lukuunottamatta. Blendaa sekaisin ja lisää vettä vain sen verran, että saat majoneesia muistuttavan koostumuksen. Jos et ole liottanut pähkinöitä, kastike jää rakeisemmaksi, mutta se ei salaatissa haittaa. Tarkista maku.

Poista papaijasta siemenet, kuori ja kuutioi hedelmäliha. Kuutioi myös tomaatit ja viipaloi kevätsipulit ohuelti. Silppua basilikan lehdet ja sekoita kaikki suuressa kulhossa. Lisää joukkoon appelsiinikastike ja sekoita perusteellisesti joukkoon. Lisää lopuksi pavut ja pyöräytä sekaisin muutamalla perusteellisella liikkeellä. Asettele salaattisekoituksesta peti tarjoiluastiaan ja lusikoi papusalaatti päälle. Viimeistele tuoreilla yrteillä, jos niitä sattuu olemaan ja vie tarjolle.

Juomana oli tällä kertaa Live-a-Little Wildly Wicked White jonka olin saanut kokeiltavaksi maahantuojalta, joka sopi hyvin tällaisen vähän tuhdimmankin salaatin kanssa.

Salaatin kyljessä poseeraa ujosti myös gluteeniton viski-hasselpähkinäleipä. Ja veikkaan, että siittä saamme kuulla vielä myöhemmin...

Viini saatu ilmaiseksi Norex Oy:ltä.

#safkaa2 -salaatti, raakistyyliin ja kevättarjous - Grilled Romaine Lettuce, raw food style

...... Note: An English summary in the end of the post!

Kävin kirjakaupassa pläräämässä uuden Safkaa-kirjan. Kirja on ihana, hyväntuulen ruokakirja, kuten edeltäjänsäkin ja ytimessä on asia, jonka puolesta liputan vahvasti: Tuoreista, aidoista raaka-aineista laitettu, rehellinen ruoka. Ostopäätöstä ei kuitenkaan vielä syntynyt, sillä suurin osa resepteistä on kuitenkin lihaisamman koulukunnan osastoa. Yksi niistä pyöräytti kuitenkin reseptimylly käyntiin ja kotiin tultua oli aivan pakko heti testata ajatusta grillatusta salaatista.

Alkuperäisessä ohjeessa on käytetty pieniä sydänsalaatteja ja parmesania. Omaan versiooni päätyi tällä kertaa reippaan kokoinen romaine ja juusto vaihtui vege-versioon eli omatekoiseen hamppu-"parmesaniin". Uuniakaan en lämmitellyt, vaan tuikkasin saldet pariksi tunniksi kuivuriin. Lopputulos oli kerrassaan upea raw food -ruokalaji, samaan aikaan täyteläinen mutta raikkaan rapea. Salaatissa on näköjään ainesta myöskin pihviksi.

"Grillattu" salaatti ja hamppuparmesania

Valmistusaika n. 2,5 t

• 1 sydänsalaatti/ syöjä tai iso romaine
• laadukasta oliiviöljyä
• 1 rkl hamppuparmesania/ salaatti (ohje alla)

Huuhtele salaatit ja poista viottuneet lehdet. Taputtele hellästi kuivaksi keittiöpyyhkeellä. Puolita pienet sydänsalaatit tai jaa iso romaine neljään osaan. Asettele kuivurin tasolle tai leivinpaperilla päällystetylle uunipellille leikkuupinta ylöspäin. Lorauttele saalateille oliiviöljyä ja valmista hamppuparmesani:

Hamppuparmesani:

• 2 rkl hiivahiutaleita
• 2 rkl hampunsiemeniä
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• ripaus cayenne-pippuria
• 1/2 tl sipulijauhetta
• 1/2 tl vakosipulijauhetta

Sekoita keskenään. Voit jauhaa myös kevyesti morttelissa, jolloin ainekset sekoittuvat parhaiten.

Ripottele hamppista salaateille reipas kerros. Siirrä salaatit kuivurin tasolle tai uunin alaosaan ja kuivattele n. 40 asteessa parisen tuntia. Parhaita heti, hieman lämpiminä, mutta toimivat myös seuraavana päivänä jääkaappisäilytyksen jälkeen.

Ja kuivurikierroksen jälkeen:

Instagrammailin kuvan raw food -grillereistäni valmistuksen jälkeen ja kuinka ollakaan, sain parin päivän päästä Hannalta viestin, että olin kuvallani voittanut Safkaa2 -instagram kilpailun! Nyt sitten odottelen malttamattomana yllätyspalkintoani, joka on tietenkin Safkaa maanantaista sunnuntaihin.  

Ja kun kirja-asioihin päästiin, niin voin iloisena ilmoittaa, että omasta kirjastani on juuri uunista tulleen uuden painoksen kunniaksi meneillään kevättarjous Atenan verkkokaupassa 15.3.2014 saakka. Koodilla KEITTIÖKAMELEONTTI saat kirjan erikoishintaan 22,50 (ovh 33,-) + postituskulut 3,50. 

......................................................
English summary:

This raw food dish was inspired by the new Finnish cook book: Safkaa maanantaista sunnuntaihin (Food from Monday to Sunday) from Alexander & Hanna Gullichsen. The original recipe is owen grilled romaine with parmesan cheese but I decided to try a raw vegan version of it. The result is definitely a new staple in my semi-raw fusion kitchen!

"Grilled" romaine with raw parmesan

Prep time appr. 2,5 h

• 1 small romaine lettuce head/ serving
• extra virgine olive oil
• 1 Tbs raw parmesan/ serving (recipe follows)

Rinse the lettuce and discard discolored or bad outer leaves. Dry gently with a kitchen towel.  Cut lenghtwise in half or into smaller sections if using bigger heads. Layer cut side up onto a dehydrator/ baking tray. (You can also use conventional owen on its lowest temperature for dehydrating.)  Drizzle with olive oil and make the raw parmesan: 

Raw parmesan

• 2 T nutritional yeast
• 2 T shelled hemp seeds
• 1/2 t good quality salt
• a dash of cayenne
• 1/2 t onion powder
• 1/2 t garlic powder

Mix everything together and sprinkle on top of the lettuce. Dehydrate in 40 degr. Celsius for couple of hours. Best when served right away but even tastes good the next day when kept in the refridgerator.

Pienet Sateenkaari-pizzat - Semiraw Rainbow Pizzas

Törmäsin houkutteleviin sateenkaaripizzoihin Pinterestissä ja löysin ohjeenkin Gimme Some Oven -blogista. Sitä ei tosin tarvittu, sillä toteutukseen riitti pelkkä verkkokalvolle syöpynyt kuva kuolattavan herkullisesta väri-ilottelusta. Originaali lienee normipohjalle rakennettu kasvispizza. Omastani syntyi semiraaka, gluteeniton versio. Maistui taivaalliselle lumitöiden, salilla rehkimisen ja viikonloppusiivouksen jälkeen.

Pohjaan käytin tätä hyväksi havaittua ohjetta. Tosin jauhokaapista löytyi valmista Teff fibra -seosta, jota jatkoin lupiinijauhoilla. Myös jokin raaka-pizzapohja kävisi hyvin, mutta en jaksanut odotella. Tomaattisoosin ja juuston korvasi pähkinä-siemen-aurinkotomaattitahna. Punajuuret paahdoin uunissa, koska ovat miellyttävämpiä näin, muut kasvikset pääsivät raakamarinadiin.

Ihan pikaruokaa eivät nämä pizzetit ole, sillä kasvisten pilkkomisessa ja maustamisessa menee aikansa. Mutta kun on vähän enenmmän aikaa, hyvä musa, seura ja terävä veitsi antavat vauhtia.  

Pienet Sateenkaari-pizzat (gluteeniton, semiraaka)

4 pikkupizzaa

valmistusaika n. 2 tuntia + liotusajat

Tomaattitäyte:

• 6 aurinkokuivattua tomaattia (ei öljyssä)
• 6 parapähkinää
• 1 dl auringonkukansiemeniä
• vettä liotukseen

Laita nämä likoon edellisenä iltana tai aamulla, jos valmistat pizzat illalla. Siivilöi ja huuhtele. Laita tehosekoittimeen ja lisää:

• 2 tl ravintohiivahiutaleita
• 1-2 valkosipulinkynttä
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl balsamiviinietikkaa
• 1 tl oreganoa
• 1 tl basilikaa
• 1/4 tl kanelia
• 1 tl hunajaa tai vaahterasiirappia
• 1/2 tl laadukasta suolaa (tai maun mukaan)
• rouhittua mustapippuria
• vettä sen verran, että saat paksuhkon tahnan (n. 11/2 dl)

Blendaa kaikki tasaiseksi massaksi. Tarkista maku ja lisää mausteita, suolaa tai makeutta tarvittaessa.

Kasvikset:

• 4 punajuurta + 1 rkl oliivi- tai seesamiöljyä, ripaus suolaa ja mustapippuria sekä kuivattua tai tuoretta rosmariinia

Kuori ja kuutioi punajuuret pieniksi. Sekoita mausteet ja levitä leivinpaperilla päällystetylle pellille. Paahda 250 asteessa n. 15 min.

• 1 punasipuli + ripaus suolaa, 1 rkl balsamiviinietikkaa, 1 rkl vaahterasiirappia, 1 rkl oliiviöljyä ja mustapippuria. 

Leikkaa sipuli pieniksi kuutioiksi. Mausta ja jätä marinoitumaan. Jos viitsit/ennätät, laita kuivuriin/ uunin alaosaan 40 asteeseen ja kuivattele 2 tuntia.

• 1 rasia kirsikkatomaatteja + kuivattua basilikaa ja oreganoa, ripaus mustapippuria, 1 rkl oliiviöljyä. 

Leikkaa tomaatit neljään osaan ja sekoita joukkoon mausteet. Anna tekeytyä jonkin aikaa.

• 1 keltainen paprika + ripaus suolaa,  1 tl balsamiviinietikkaa, mustapippuria ja hieman oliiviöljyä

Poista paprikasta kanta ja siemenet. Höylää mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi, mieluiten mandoliinilla. Sekoita joukkoon mausteet ja anna marinoitua hetki.

• 1/2 parsakaali + 1 tl luomusitruunan raastettua kuorta, 1/2 sitruunan mehu, ripaus suolaa, 1 tl dijon-sinappia, 1 tl hunajaa tai vaahterasiirappia, 1 valkosipulinkynsi murskattuna, 1 rkl oliiviöljyä, rouhittua mustapippuria

Leikkaa parsakaalin kukinnot mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi, mieluiten mandoliinilla. Sekoita joukkoon suuressa kulhossa mausteet ja vaivaa käsin niin kauan, että kaalit pehmenevät hieman.

• Kalamata-oliiveja

Näille ei tarvitse tehdä mitään :)

Pohja:

• 3 dl vettä
• 1/2 pss kuivahiivaa
• 1 tl laadukasta suolaa
• 1 tl omenaviinietikkaa
• 2 tl kookossokeria tai vastaavaa makeutusta
• 2 dl Teff fibra -jauhoja (tai muuta gluteenitonta jauhoseosta, jossa on psylliumia)
• 1/2 dl lupiini- tai soijajauhoja
• 1/2 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

Kuumenna vesi n. 40 asteiseksi. Sekoita suuressa kulhossa vesi ja kuivahiiva ja anna seistä hetki. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa keskenään. Vatkaa taikinanesteen joukkoon ensin lankavispilällä ja lopuksi puukapustalla. Taikinan tulisi olla paksuhkoa puuroa. Lisää tarvittaessa nestettä. Kaada lopuksi päälle öljy mutta älä enää sekoita. Jätä kohoamaan peitettynä n. 1/2 tunniksi. Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen.

Muotoile pohjataikinasta 4 soikeaa pikku-pizzaa. Käytä apuna öljyä taikinan pinnalla ja vältä jauhojen lisäämistä. Paista pohjat uunissa n. 20 min. tai kunnes ovat saaneet väriä ja muuttuneet rapeiksi.

Levitä valmiille pohjille kerros tomaatti-pähkinäsoosia. Ohje on sen verran iso, että tahnaa jää jäljelle esim. levitteeksi tai dipiksi.

Asettele päälle kasvikset raidoittain haluamaasi järjestykseen. Myös sektori-malli on aika kiva. Tarjoa heti ja syö saman tien. Gluteenittomasta pohjasta johtuen ovat parhaimmillaan tuoreena.

Persilja-endiivisalaatti, kaprismajoneesia

Pakkanen uhittelee aamuisin parin kympin tietämissä, mutta salaateistani en luovu. Ne ovat tosin kesäisiä serkkujaan lämpimämpää ja tukevampaa sorttia.

Endiivit ovat jostain syystä jääneet vähälle huomiolle keittiössäni, varsinkin kypsentämättöminä. Kunnes inspiroiduin äskettäin jostain Jaime Oliverin lukuisista kokkausohjelmista ja kokeilin endiiviä sisältänyttä salaattia. Testiajon jälkeen ymmärsin yhä huonommin aiempaa paitsiotilannetta: Endiivihän on kerrassaan mainio raaka-aine. Pelkäsin vähän suotta sen karvautta, mutta mieto bitteri piiloutui hyvän soosin taakse ja rakenne oli erittäin miellyttävä.

Kipaisin saman tien ostamaan lisää pikku puikuloita ja rakentelin tällä kertaa hieman ruokaisamman arki-illan salaattiaterian. Siihen inspiraatio taas syntyi tästä retiisi-anjovissalaatista. Mutta kuten huomaatte, sukulaisuus on jo varsin kaukaista.

Endiivisalaatti ja kapris-artisokkamajoneesia

4:lle
Valmistusaika n. 40 min.

• 3 endiiviä
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• 1 tl siruunanmehua
• 1 tl agavesiirappia, juoksevaa hunajaa tai vaahterasiirappia
• puntti mummopersiljaa tai rasia sileälehtistä
• 11/2 tölkkiä säilöttyjä artisokan sydämiä
• 1 paketti marinoitua tofua
• 1 rkl oliiviöljyä
• timjamia
• mustapippuria

Aloita paahtamalla artisokkaa ja tofua uunissa. Laita uuni 220 asteeseen. Valuta ja huuhtele artisokan sydämet. Kuutioi tofu reiluiksi paloiksi. Levittele tofu ja artisokat leivinpaperilla päälystetylle uunipellille ja pirskottele päälle öljy. Paahda uunissa n. 15 - 20 min. Kääntele varovasti välillä ja ota uunista, kun molemmat ovat saaneet väriä. Mausta timjamilla ja mustapippurilla.

Puolita endiivit pituussuunnassa ja leikkaa terävällä veitsellä pitkittäin suikaleiksi. Sekoita käsin suikaleisiin suola, sitruuna, makeutus ja oliiviöljy niin, että endiivi vähän pehmenee. Silppua persilja hienoksi ja sekoita endiivien joukkoon. Valmista kastike:

Artisokka-kaprismajoneesi

• 1 dl pinjansiemeniä TAI cashew-pähkinöitä
• 1/2 dl vettä
• 1/2 tölkkiä artisokkaa
• 1 valkosipulinkynsi
• 1 rkl kapriksia (mieluiten suolaan säilöttyjä, liotettuna)*
• 1/2 tl väkiviinaetikkaa
• 1 rkl sitruunan mehua ja 1 tl raastettua kuorta
• 1/4 tl laadukasta suolaa TAI maun mukaan
• 1/2 rkl agavesiirappia tai hunajaa
• 1/4 tl kanelia

Tehosekoita kaikki kastikkeen ainekset sauvasekoittimella tai blenderissä. Huom! jos käytät pinjansiemeniä, säästä muutama salaatin viimeistelyyn. Lisää vettä sen verran, että saat majoneesimaisen koostumuksen. Säädä mausteita maun mukaan. Kastike saa olla vahvan makuista.

Sekoita soosi endiiviseokseen. Viimeistele annos paahdetulla artisokalla ja tofulla ja vie tarjolle. Jos teit soosin pinjansiemenistä, ripottele muutama myös salaatin päälle. Ne tosin sopivat joka tapauksessa, vaikka olisit käyttäny kastikkeeseen cashewia.

* Parhaat kaprikset ovat mielestäni suolaan säilöttyjä, tosin niitä täytyy liottaa ja huuhdella kunnolla ennen käyttöä suolaisuuden vähentämiseksi. Etikkaan säilötyt pikkukaprikset käyvät tähän kuitenkin myös, mutta silloin kannattaa puolittaa ohjeessa mainintun sitruunan määrä.

Koko kulhollinen bataattia, tattaria ja lime-tahinikastiketta

Talvi on saapunut sitten viime postauksen. En ole pakkasen ystävä, mutta otan riemumielellä vastaan valon ja auringonpaisteen! Säädyllisten ruokakuvien ottaminenkin on taas mahdollista. 

Valo sai aikaan myös pienen siivousinspiraation. Siivosin keittiönkaappeja ja heitin tattaripussin pohjat idätykseen. Ryynejä olikin yllättävän paljon ja puurojen lisäksi niitä on riittänyt myös lisukkeeksi. 

Idätetystä tattarista syntyy mainio tabbouleh-tyyppinen salaatti. Tällä kertaa kulhoon päätyi myös paahdettua bataattia ja persimonia, reilu puntti persiljaa ja korianteria sekä kirpeä tahinikastike, jonka maustoin limellä. Kaikki asioita, joita tällä hetkellä aivan erityisesti himoitsen. Jos tattarin idättely ei nappaa, salaattiin sopivat yhtä hyvin myös kypsennetyt tattarisuurimot. Tällöin ne kannattaa paahtaa ensin kevyesti kuivalla pannulla pähkinäisiksi ja keittää sitten suolalla maustetussa vedessä juuri ja juuri kypsiksi eli n. 15 min. 

Bataatti-tattarikulho ja lime-tahinikastiketta

4:lle
Valmistusaika n. 45 min (+ mahdollinen tattarin idätys)

• 1 iso bataatti
• 1 rkl seesamiöljyä
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• mustapippuria

• n. 7,5 dl idätettyä tai keitettyä tattaria
• 1/4 tl suolaa
• 1/2 rkl sitruunan mehua
• 1 tl hunajaa tai agavesiirappia 
• 1/2 persimoni pieninä kuutioina
• 3 kevätsipulin vartta silputtuna
• 1 pieni paprika ohuen ohuina suikaleina
• puntti persiljaa hienonnettuna

Tahinikastike:

• 1/2 dl mietoa tahinia
• 1 limen mehu
• 2 rkl hunajaa/agavesiirappia
• 1 tl limen kuorta
• 2 rkl seesamiöljyä
• 1 - 2 valkosipulinkynttä
• 1/2 laadukasta suolaa
• 1/2 tl jeeraa
• 1/2 tl jauhettua korianteria
• 1/2 dl vettä tai tarpeen mukaan
• lisäksi nippu tuoretta korianteria silputtuna

Kuori ja kuutioi bataatti. Sekoita kuutioihin öljy, suola ja mustapippuri. Paahda uunissa 225 asteessa, kunnes bataatti saa väriä ja on kypsää mutta edelleen kiinteää.

Valmistele sillä aikaa salaatin muut ainekset. Koska idätetty tattari on melko miedon makuista, sekoita siihen ensin hieman suolaa, sitruunan mehua ja makeutusta. Lisää muut ainekset ja sekoita. Lisää lopuksi myös hieman jäähtyneet bataattikuutiot.

Valmista tahinikastike sekoittamalla kaikki sauvasekoittajalla tai tehosekoittimessa tuoretta korianteria lukuunottamatta. Lisää sen verran vettä, että saat kastikkeesta juoksevaa. Lisää lopuksi korianterisilppu käsin sekoittaen.

Sekoita soosi salaattiin ja anna makujen tasoittua hetken ennen tarjoamista. Ei haittaa, vaikka salaattia jäisi seuraavaankin päivään, sillä silloin maut ovat parhaimmillaan.

Sitten vielä vähän kurssikuulumisia. Minun piti oitis viime viikonlopun jälkeen tulla tänne hyrisemään ekan MieliHyvää -kurssin jälkitunnelmissa. No, tuli sitten muita kiireitä, enkä ennättänyt blogin ääreen, mutta pientä jälkihehkutusta kuitenkin vielä. Oli nimittäin yksi parhaita pitämiäni kursseja. Hienoa porukkaa ja hyvä meininki. Ja ilmeisesti tunnelmat eivät olleet aivan yksipuolisia, sillä tässä muutamia kurssilaisten kommentteja:

Kiitos materiaalista ja loistavasta kurssista! :)
Kaikki ruoat olivat todella herkullisia ja inspiroivia.
Alan innolla harjoittelemaan reseptejä :)
Tykkäsin kurssista kovasti ja valmistamamme ateria oli aivan ihana! Varsinkin pähkinäpatee ja kookoskeitto lisukkeineen tulee varmasti myös kotona ruokapöytään :)

Kiitos kaikille osallistuneille, te teitte kurssista loistavan!

Kuvissa syntyy vaudilla kookospinaattikeittoa, jolle punastuneet siemenet antoivat rapsakaa lisämakua. Pääruokana mm. saksanpähkinäpateeta erilaisten lisukkeiden kera ja jälkkäriksi banaani-kirsikkajädeä sekä raakasuklaata, joka ei päässyt kuvaan. Muitakin mieliherkkuja syntyi, mutta ei niistä nyt sen enempää, ettei tule nälkä.

Ja todellakin helmikuun kurssi on myös tupaten täynnä. Mutta jos iloinen kokkaus kiinnostaa edelleen,  kaavailen vielä kolmatta kurssia huhtikuun alkuun. Siitä lisää myöhemmin, joten stay tuned!

Kollaasin kuvat: Helena Hietanen, käsittely: Outi Rinne

Keittoa koko perheelle, eli Kolmen Tomaatin Soppa

Viime viikolla kohistiin Henri Alenin tomaattisoosista, jonka seurauksena havaitsin itsekin kauppojen säilykehyllyissä ammottavia aukkoja Mutti-murskeen kohdalla.

Hyvä tomaattimurska on tietysti yhtä tärkeää kuin muutkin laadukkaat raaka-aineet, kun halutaan laittaa oikeasti hyvää ruokaa. Itse kuitenkin suosin luomua ja pahvitölkkejä. Yllytyshulluna päätin kuitenkin testata Muttia, onhan se ehdottomasti yksi tomaattimarkkinoiden tyylikkäimpiä säilyketölkkejä. Sain samalla hyvän syyn tehdä - en kastiketta - vaan tomaattikeittoa, jota olin suunnitellut jo pidemmän aikaa.

Tompsukeiton sesonkin on tietysti loppukesästä, kun tuoreet tomaatit ovat tajunnanräjäyttävän hyviä. Tähän vuodenaikaan syntyy kuitenkin kelpo keitto tölkkitavarasta. Keiton valmistus seurailee julkkis-soosin jälkiä siinä, että tässäkin kaiken a ja o on hyvän raaka-aineen lisäksi hidas ja kärsivällinen haudutus. Tunsin itseni melkein italialaiseksi Mammaksi hämmentäessäni sakeaa keittoa koko perheelle. Mutta koska tämä mamma on aina raakaan ja rouheaan kallellaan, mukaan mahtui myös pari lisäkäännettä.

Tomaatti on siitä hauska kasvis, että se on hyvää sekä raakana että kypsänä. Tomaatin lykopeeni imeytyy paremmin kypsennetyssä muodossa, mutta monet muut hyödylliset aineet säilyvät paremmin, kun tuotetta ei kuumenneta. Eli tomaattia on järkevää syödä både och. Niinpä tässä keitossa halusinkin napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla, ja lisäsin sakeaan (ja lykopeenilla kyllästettyyn) keittopohjaan lopuksi tuoreita kirsikkatomaatteja ja tomaattia myös aurinkokuivatussa muodossa. Viimeksi mainittu ihan vain sen takia, että aurinkotomaatit ovat niin järjettömän hyviä ja täyteläisiä. Niinpä sinänsä melko kevyt keitto maistui loppujen lopuksi hyvin ruokaisalta ja tyydytti raavaampienkin perheenjäsenten ruokahalun.

Kolmen tomaatin soppa

4:lle, valmistusaika n. 1 t

• 1/2 dl oliiviöljyä
• 1 sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 prk tomaattimurskaa
• 1 rkl balsamicoa
• 2 tl kookossokeria
• kiehuvaa vettä kahden purkillisen verran
• laakerinlehti

Mausteet:

• rouhittua mustapippuria
• 1/2 tl raastettua appelsiininkuorta
• 1/4 tl kanelia
• 1 tl laadukasta suolaa tai maun mukaan
• oreganoa
• basilikaa
• reilusti tuoretta minttua ja persiljaa silputtuna
• rasiallinen kirsikkatomaatteja
• 5 aurinkokuivattua tomaattia

Hienonna sipuli ja hauduta oliiviöljyssä miedolla lämmöllä sekoitellen n. 10 min. Älä ruskista. Lisää valkosipulinkynnet silputtuna ja jatka hauduttelua vielä 5 min. Lisää tomaattimurska ja balsamiviinietikka ja kuumenna uudelleen kiehuvaksi. Lisää kahden tölkillisen verran kuumaa vettä ja kun seos kuplii uudelleen, kookossokeri ja laakerinlehti. Jatka keittelyä miedolla lämmöllä ilman kantta 1/2 tuntia. Sekoittele välillä, ettei soppa pala pohjaan. Keitto sakenee vähitellen.

Lisää keittoon mausteet tuoreita aineksia lukuunottamatta. Keitä vielä 5 min. Soseuta keitto sauvasekoittimella. Ennen tarjoilua lisää joukkoon puolitetut kirsikkatomaatit, aurinkotomaatit kuutioina sekä silputut yrtit. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Älä enää keitä, vaan vie soppa suoraan tarjolle.

Mutti mutti... Onhan se hyvä ja raikas tomaattimurska. Mielestäni kuitenkin moni luomuvaihtoehto toimii tässä keitossa yhtä hyvin, joten en näe syytä olla käyttämättä niitä tästäkään eteenpäin.

Ps. Keitto on melkein parhaimmillaan seuraavana päivänä, kun tuoreet tomaatit ovat imeneet itseensä makuja.

Artisokkapiiras riisikuoressa

Ja sitten taas reseptien pariin.

Maa-artisokka on lempijuuriani. Samaan tapaan makuhermojani miellyttää myös mustajuuri ja takiainen, joka tosin on hyvin harvinaista villiherkkua. Lieneekö syy siinä, että näissä kaikissa on inuliinia, kuiduksi luokiteltavaa hiilihydraattia, josta tykää myös suoliston hyvä bakteerikanta? Joillekin inuliinipitoiset ruoka-aineet tosin aiheuttavat vatsavaivoja, mutta yleisesti niitä pidetään terveyttä edistävinä.

Toisena yhdistävä tekijänä on kyllä pakko mainita työläs käsittely. Moniulotteisten artisokan juurakoiden kuoriminen käy kärsivällisyysharjoituksesta. Mustajuuri taas erittää liimamaista maitiaisnestettä. Jos nämä pikku vastoinkäymiset kuitenkin ohittaa, luvassa on todella hienostuneita makuelämyksiä.

Vaikka maa-artisokkaa voi valmistaa myös raw-tyyliin, maku pääsee kunnolla oikeuksiinsa vasta kypsennettynä. Jo muutama mukula tuo ruokaan täyteläistä umamia, puhumattakaan vaikkapa kokonaan artisokkaisesta piirastäytteestä. Artsi ei rinnalleen juuri mausteita kaipaa, mutta silti lopputulos on hämmästyttävän täyteläinen. Eikä normipiiraiden juustokuorrutettakaan tule ikävä, kun on mahdollisuus vaipua artisokkanirvanaan.

Simppeli, mutta dramaattinen piiraskuori valmistui tähän piiraaseen niin ikään suosikistani, mustasta riisistä, jonka aromaattinen maku komppasi tyylikkäästi artisokkaa. Jokin muu hieman takertuva riisi käy kuitenkin myös. 

Maa-artisokkapiiras riisikuoressa 

6:lle, valmistusaika n. 11/2 t (sisältää riisin keittoajan)

Pohja:

• 7,5 dl keitettyä (mustaa riisiä) 
• 1 rkl kookosöljyä tai seesamiöljyä
• 2 rkl tahinia
• 1 tl hunajaa tai agavesiirappia
• (1 rkl ravintohiivahiutaleita, tuo hieman juustoista makua, ei välttämättön)
• 1 tl psylliumjauhetta TAI 1 rkl pellavansiemenjauhetta
• 1/2 - 1 tl suolaa, riippuen riisin ruolaisuudesta
• kookosöljyä tai seesamiöljyä voiteluun

• 26 cm halk piirasvuoka

Lämmitä uuni 180 asteeseen.

Valuta tarvittaessa riisi ja anna sen kuivahtaa. Pohja ei kaipaa ylimääräistä nestettä. Sekoita kaikki ja surauta sauvasekoittimella karkeaksi massaksi. Painele öljytyn piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa n. 10 min.

Täyte:

• 1 kg maa-artisokkaa
• 1 iso sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• tilkka vettä keittämiseen
• suolaa ja mustapippuria maun mukaan
• 1 rkl seesamiöljyä 
• punainen paprika

• pinnalle seesamin siemeniä ja kookosöljyä

Kuori ja viipaloi artisokat n. 1/2 cm viipaleiksi. Kuori ja lohko sipuli ja valkosipulit. Lait kaikki kattilaan. Lisää sen verran vettä, että viipaleet juuri ja juuri peittyvät. Lisää n. 1/2 tl suolaa. Keitä n. 7 min tai kunnes viipaleet ovat pehmenneet, mutta eivät vielä hajoa. Ota puolet viipaleista erilleen. Soseuta loput sipuleiden, seesamiöljyn ja tilkan keitinvettä kanssa paksuksi soseeksi. Huom. käytä vettä vain sen verran, että saat aikaan soseen. Lisää vielä suolaa tarvittaessa sekä mustapippuria suoraan myllystä. Tarkista maku.

Poista paprikasta siemenet ja suikaloi ohuelti.

Levitä artisokkasose esipaistetulle riisipohjalle. Asettele päälle loput artisokkaviipaleet sekä paprikasuikaleet. Viimeistele muutamalla nokareella kookosöljyä ja seesaminsiemenillä. Paista uunissa vielä n. 1/2 tuntia tai kunnes pinta saa vähän väriä ja pohja on muuttunut rapeaksi. Tarjoa lämpimänä raikkaan salaatin kera.

Pastaa, jogurttia ja karamelloitua sipulia (gluteeniton, vegaaninen)

Meidän isi syö kiltisti kaikkea, mitä eteen tuodaan. Viiden viimeisen vuoden aikana isi on useimmiten saanut lautaselleen vegaanista, gluteenitonta tai raakaruokaa. Isi on kärsivällisesti toiminut päämakutuomarina useimmissa blogiresepteissäni ja valittamatta ottanut vastaan kameleonttimaisimmatkin keittiökokeilut hamppunakeista spirulina-marinoituun kesäkurpitsaan.

Oikeasti isi kuitenkin tykkää pastasta, pullasta ja turkkilaisesta jogurtista. Jos isi joskus yllätetään keittiövuorosta, pannulla paistuu munakas. Isin täytyy myös saada voileipää, eikä isiä vakuuta ravitsemusgurujen messu ruoka-aineen x, y tai z vaarallisuudesta.

Kaikesta huolimatta meillä vallitsee rauha ruokapöydässä, varsinkin kun muistan silloin tällöin tehdä isin herkkuruokia, enkä puutu roskikseen poissa ollessani ilmestyneisiin pakastepizza-pakkauksiin.

Isänpäivänä ilahdutin päivänsankaria reseptillä, jonka bongasin Food52 -sivustolta. Pastaa, kreikkalaista jogurttia, karamellisoitua sipulia ja pecorino-juustoa. Takuuvarma match isin makuhermojen kanssa. Koska kuitenkin halusin syödä itsekin, muokkasin ohjetta hieman - tai oikeastaan melkolailla - ja tein siitä vegaanisen, gluteenittoman ja freesimmän. Lopputulos meni niin täydestä, että isi alkoi höpistä jotain ravintolatason annoksesta. Tykkäsin kyllä itsekin.

Pastaa, jogurttia ja karamelloitua sipulia (vegaaninen)

4:lle, valmistusaika 30 min. + sipulien marinointi ja kuivatteluaika (n. 4 t)

Karamelloitu sipuli (raw):

• 2 isoa punasipulia ohuina suikaleina
• ripaus laadukasta suolaa
• 1 rkl tummaa agavesiirappia, vaahterasiirappia tai kookospalmunektaria
• 1 tl tamaria tai luomusoijakastiketta
• 1 rkl oliiviöljyä

"Jogurtti"-kastike:

• 1 pkt pehmeää tofua
• 1 rkl tahinia
• 1 rkl ravintohiivahiutaleita
• 1 sitruunan mehu
• 1 tl agavesiirappia (tai hunajaa)
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 valkosipulinkynsi
• 2 dl pastan keitinvettä

• 500 g täysjyväriisispagettia tai mieleistäsi pitkää pastaa
• oliiviöljyä
• mustapippuria myllystä

Isille lisäksi: Luomu-pecorinoa

Karamelloitu sipuli:
Valmistin sipulit raakatyyliin, sillä kuivurissa marinointi tekee niistä vaivattomasti mukavan karamellisia. Koska sipulit vaikuttivat sellaisenaan vähän yksinäisiltä, höyläsin joukkoon myös ison fenkolin. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, eikä kuulu alkuperäiseen resepti-ideaan. Valmistus on yksinkertaista, sillä sipulit vain maustetaan ja levitellään kuivurin tasolle (tai leivinpaperilla päällystetylle pellille) ja kuivatellaan 40 asteessa 2 - 4 tuntia, kunnes ne ovat muuttuneet hieman rapeiksi. Huom! voit aina tehdä tämän myös uunissa ja jos et välitä raakaversiosta, paahda sipuleita 100 asteessa n. tunnin ajan.



Valmista jogurtin kaltainen seos pehmeästä tofusta ja tahinista:
Tehosekoita kaikki jogurttikastikkeen ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Seos saa olla reippaasti hapanta eli älä säästele sitruunassa.

Keitä pasta väljässä suolalla maustetussa vedessä al dente. Ota 2 dl keitinlientä talteen kastiketta varten ja valuta pasta lävikössä. Siirrä takaisin kattilaan ja sekoita joukkoon oliiviöljyä. Lisää keitinliemi ja juge-kastike. Pyöräytä suurpiirteisesti sekaisin. Nostele tarjoiluastiaan tai suoraan lämmitetyille lautasille. Viimeistele karamellisipuleilla ja mustapippurilla (ja isin annos vasta raastetulla pecorinolla). Tarjoa lisänä runsas vihreä salaatti.

Jälkkäriksi valmistin simppelin suklaa-puolukka raw-kakun ja sekin oli isin mielestä ihan hyvää (varsinkin kun aiemmin päivällä oli ollut tarjolla myös ehtaa pullaa).

Karamellilanttu & Kanelipinaattia eli Sesonkimakujen uudet käänteet

Alamme lähestyä lantunkulutuksen huippusesonkia Suomessa, mikä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Sen verran monta lanttulooraa hautuu uuneissa joulun aikaan. Koska en juurikaan harrasta perinteisiä jouluherkkuja, tämä lantun kulutusmuoto jää kohdaltani väliin. Eikä kotoinen vastine bataatille ole saanut keittiössäni muutenkaan ansaitsemaansa huomiota. Muistissa ovat ehkä liian hyvin kalvaat lanttulohkot 80-luvun kouluruokalassa. Lanttu on nimittäin mainettaan monipuolisempi mollukka.

Tietopläjäys lantun terveellisyydestä

Sen lisäksi että lanttu on lähiruokaa, se säilyttää ravintopitoisuutensa varsin hyvin myös varastoinnin aikana. Onpa sen avulla pelastuttu muutamasta nälänhädästäkin. Tuoreessa lantussa on reippaasti C-vitamiinia (kupillisessa 53% päivän tarpeesta) sekä himppasen rautaa, jonka imeytymistä C-vitamiini auttaa. Kaliumia, manganeesia ja B-ryhmän vitamiineista erityisesti B6:tta (yksi hermosolujen toimintaa tukevista vitamiineista) mutta myös kalsiumia, magnesiumia ja fosforia, jotka ovat tärkeitä luuston hyvinvoinnille.

Maistuuko lanttu mielestäsi liian vahvalta ja hieman pistävältä? Hyvä niin, sillä se osoittaa lantun kuuluvan samaan klaaniin kaalikasvien kanssa. (Itse asiassa lanttu on nauriin ja kaalin risteymä, jonka alkuperän on jopa arvuuteltu löytyvän Suomesta.) Ja kuten kaalit, myös lanttu sisältää syöpäsolujen toimintaa ehkäiseviä ja niitä tuhoavia ainesosia. Keltainen väri kertoo myös karotenoideista, jotka ovat niin ikään soluja suojaavia antioksidantteja. Lantun GI on huomattavasti perunaa alhaisempi, joten lanttuaterian jälkeen ei seuraa hiilariähky. Lisäksi lanttu on halpaa, mikä on aina terveellistä kukkarolle.

Varsinkin raakana lanttu vaikuttaa siis suorastaan superterveelliseltä. Oma vatsani ei sitä kuitenkaan siedä, eikä yhteistä säveltä makuaistinkaan tunnu löytyvän. Kypsänä lantun tiukka aromi kuitenkin talttuu pehmeän makeaksi. Ja vielä kun unohtaa taustaroolin liemijuureksena ja alkaa tarkastella lanttua muutenkin laatikon ulkopuolelta, käsissä on oikeastaan aika mainio raaka-aine.

Itselle asettamani lanttuhaasteen innoittamana hankin 3 kg:n säkillisen lanttua. Oletin sen kestävän ainakin jouluun saakka (lanttu säilyy hyvin jääkaapissakin, jos vain sinne mahtuu). Lanttumuusi ja lanttu"risotto" testattiin aika hyvällä menestyksellä. Omaksi suosikikseni nousi kuitenkin uunissa karamelliseksi paahdetut lanttulohkot kera punasipulin, petinä kanelilla täräytettyä pinaattia. Tykästyin niin kovin tähän komboon, että eilen marssin hankkimaan uuden säkillisen lanttuja. Jumitusruoka-ainesta siis.

Karamellilanttu & Kanelipinaattia (2:lle pääateriaksi tai 4:lle lisukkeeksi)

Valmistusaika n. 30 min.

• n. 1 kg lanttua
• 1 punasipuli
• 2 rkl mietoa seesamiöljyä tai neitsytkookosöljyä
• 1 rkl kookossokeria tai 1/2 rkl hunajaa
• 1 tl laadukasta suolaa
• mustapippuria
• kuivattua timjamia
• (jauhettua sumakkia)

• 1 rkl neitsytkookosöljyä + 1 rkl seesamiöljyä (tai pelkää seesamia)
• 2 tl kanelia
• 1/2 tl savupaprikajauhetta
• 1 dl pistaasipähkinöitä
• 250 g tuoretta pinaattia
• ripaus laadukasta suolaa

Laita uuni 220 asteeseen. Kuori lanttu ja leikkaa suupalan kokoisiksi lohkoiksi. Tee sama sipulille. Sekoita kasviksiin kaikki ainekset listan alkupäästä kuivattuun timjamiin saakka ja levittele leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paahda, kunnes reunat saavat väriä ja lanttujen pinta on rapea (n. 20 min). Sekoittele muutaman kerran paahtamisen aikana.

Lanttujen paahtuessa, lämmitä kattilassa keskilämmöllä öljy(-t) ja lisää kaneli sekä paprika. Sekoita joukkoon myös pistaasit ja kiehauta seosta kevyesti sen verran, että pähkinät alkavat tuoksua. Ota kattila sivuun ja anna seoksen hieman jäähtyä. Sekoita sillä aikaa suuressa kulhossa pinaatti ja suola keskenään. Kaada joukkoon kaneliseos ja möyhennä käsin, kunnes ainekset ovat sekoittuneet hyvin ja pinaatti hieman pehmennyt.
Ota paahtunut lanttuseos uunista ja mausta timjamilla. Lisäsin omaani vielä jauhettua sumakkia, jonka saatavuus voi kuitenkin olla heikkoa, ellei lähistöltä löydy Lähi-Idän ruokatarpeita myyvää liikettä. Sumakin voi siinä tapauksessa huoletta unohtaa. Tee pinaattiseoksesta peti ja asettele lanttuseos päälle. Tarjoa heti kevyenä ateriana tai lisukkeena jollekin kasvi- tai eläinperäiselle proteiinille.