torstai 25. helmikuuta 2010

Super-kokeiluja: Chia-vanukkaat

Tässä vähän pidempi postaus, reseptit loppuosassa.

Eksoottisia superfoodeja pukkaa tarjolle kauppojen hyllyihin. Kokeileminen on helpompaa, kun pienen (vaikkakin tyyriin -!) erän voima-adjetiivein ladattuja marjoja tai siemeniä voi poimia mukaan lähes heräteostoksena. Chia-siemenistä olin lueskellut jo aiemmin, mutta en ehkä olisi päätynyt niitä ensimmäisenä tilaamaan nettikaupasta.

Chia-siemenillä on mainittu tosin olevan runsaasti ravitsemuksellisia ja terveydellisiä etuja. Joissain yhteyksissä niitä on jopa hehkutettu maailman vanhimmaksi ja tehokkaimmaksi superruoaksi, jota on perinteisesti käytetty mm. Meksikossa ja muissa Latinalaisen Amerikan maissa. Ne eivät kuitenkaan aiemmin täyttäneet EU:ssa elintarvikkeille asetettuja määräyksiä ilmeisesti juuri epäselvien terveysväittämien vuoksi. Eikä niitä siis saanut Suomesta. Tilanne on ilmeisesti muutunut.

Chia-siemenien käyttöön on liitetty jos jonkinlaisia hyötyjä mm. kehon nestetasapainon, sokeriaineenvaihdunnan ja painon hallinnasta sydän ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn, kestävyyden lisäämiseen ja kudosten uusiutumiseen. Chiassa on kuitenkin yksi erityinen ominaisuus, joka tekee niistä kokeilevalle kokille kiinnostavan: Chiat muodostavat hyytelöä. Kuten pellavansiemenet, chia-siemenet muodostavat liotettaessa ympärilleen hyytelökerroksen, joka sivunmennen sanoen on 90% vesiliukoista kuitua (ruoansulatus tykkää). Molemmat ovat siis myös hyviä rasvahappojen lähteitä (omega 3, jota chiassa tosin vielä paljon enemmän). Pellavaa paremman chiasta tekee kuitenkin se, että elimistö kykenee hyödyntämään chia-siemenet kokonaisina, pellavansimenet pitää hienontaa, että niistä saa kaiken hyvän irti. Myös chia-siementen maku on miellyttävä, kuivattuna pähkinäinen, ja hyytelössä neutraali. Pellavansiemenet.. noh, pidän niistä kyllä myös mutta kaikki eivät.

Olen bongaillut useissa raaka-blogeissa erilaisia chia-vanukkaiden ohjeita. Täysin kasviperäisiä ja vieläpä kuumentamatta hyytelöiviä aineksia ei ole liikaa tarjolla. Raakapuurojen ja pähkinäjogurttien ohella on kuitenkin mukava saada vähän kevyempää lusikoitavaa. Kokeilin tehdä sekä marja- että mantelimaitopohjaisen vanukkaan. Chia todella muodosti hyytelöä molemmissa tapauksissa, ei limaa, kuten pellavasiemenet. (Tosin, jos rehellisiä ollaan, vaalea mantelivanukas näytti mielestäni sammakonkudulta -! Onneksi maku tuskin on sama).


Ensimmäinen kokeilu oli vadelma-hyytelö, josta tuli ensin kiisseli, koska laiton liian vähän siemeniä (4 rkl / 1 l). Sitä meni kuitenki mukavasti aamiaisella. Hyytelömuodossa chia-siemenet ovat todellakin neutraalin makuisia, joten lopputuloksesta tulee juuri niin maukas, kuin siihen käytettävä neste, mikä kannattaa pitää mielessä.


Lopusta tein marjapuuron sekoittamalla joukkoon höyryttämättömiä kaurahiutaleita sen verran, että sain sakean seoksen ja annoin tekeytyä yön yli. Chia-siemenet lisäsivät perus-raakapuuroon rakennetta ja tekivät siitä täyteläisempää. Voin siis suositella siemeniä myös tähän tarkoitukseen.

Seuraavaan varsinaiseen yritykseen lisäsin siemeniä ja sain lusikoitavaa hyytelöä tai vanukasta (tai paksua kiisseliä). Ihan hyvää, mutta ei mitään mitä olisi pakko saada säännöllisesti.

Lopuksi laitoin chiat vielä itse tehtyyn mantelimaitoon, johon lisäsin myös tuorepuristettua omenamehua, (mantelimaitoa oli vähän hintsusti). Seuraavana aamuna seos tuoksui ihan jogurtille (-!), ei kylläkään maistunut sille, vaan hunajan ja kanelin kanssa taivaalliselle. Uusi suosikki oli syntynyt! Hyvää aamiaisella, mutta myös jälkiruoana, varsinkin kun herkuttelin ohessa vielä kuivatuilla karamelli-omenalastuilla. Laitan niiden ohjeen tähän myös.


Chia-vadelmavanukas (yhdelle):
  • 1 dl pakastevadelmia (kotimaisia suht edullisia saa esim. isoimmista K-ryhmän kaupoista)
  • 3 kuivattua taatelia
  • 0,5 dl tuorepuristettua luomu-omenamehua
  • 0,5 dl vettä
  • ripaus ruususuolaa
  • kanelia tai minttua
  • 2 rkl chia-siemeniä
Surauta sauvasekoittimella kaikki ainekset chia-siemeniä lukuun ottamatta tasaiseksi seokseksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa jotain makeutusta. Sekoita joukkoon chia-siemenet. Anna seistä 1/2 tuntia ja sekoita uudelleen. Jos seos vaikuttaa liian löysältä, lisää vielä 1 rkl siemeniä. Laita jääkaappiin vielä ainakin 1/2 tunniksi tai yön yli.



Manteli-omenavanukas (yhdelle):
  • 1 dl mantelimaitoa
  • 1 dl tuorepuristettua omenamehua
  • ripaus ruususuolaa
  • vaniljaa
  • 2 rkl chia-siemeniä. 
Lisäksi:
  • kanelia
  • hunajaa (jos sitä käytät) tai muuta nestemäistä makeutusta
Sekoita kaikki ainekset keskenään. Anna seistä 1/2 t ja sekoita uudelleen. Laita jääkaappiin ja anna seistä 1/2 t tai yön yli. Ennen tarjoilua sekoita joukkoon hiukan kanelia ja jos pidät makeammasta hiukan hunajaa.

Karamelli-omenalastut:
  • 1 makea luomu-omena (esim. Golden Delicious)
  • vaahterasiirappia
  • ripaus ruususuolaa
  • kanelia
Viipaloi kuorimaton omena poikittain ohuiksi viipaleiksi. Itse käytän omenat kokonaisena, koska kota ei minua haittaa. Sen voi toki myös ottaa pois omenaporalla. Sivele viipaleet ohuelti vaahterasiirapilla, ripottele hiukan ruususuolaa ja kanelia. Sekoita ja levittele uunipellille (tai kuivurin ritilälle) ja kuivata 45 asteessa uuninluukku raollaan n. 2 tuntia. Käännä välillä. Omenat saavat jäädä vähän nahkeiksi, joten ne kuivuvat aika nopeasti. - Lopputulos näyttää vähän kuivakkaille, mutta maista, niin yllätyt!
........................................................................
Vielä hiukan chia-faktaa:
100 gramma sisältää
  • 20-25g proteiinia
  • 20-25g rasvaa, josta 64% omega3:sta
  • 25g kuitua
  • 640mg kalsiumia
  • 15 mg rautaa
  • 950mg fosforia
  • 320mg magnesiumia
  • 160mg kaliumia
  • 3.5 mg sinkkiä
  • 2.2 mg mangaania

Eli siemenissä on erityisen paljon omega 3 rasvahappoja, ruoansulatuselimistöä hellivää kuitua ja antioksidantteja sekä runsaasti korkealaatuista, hyvin imeytyvää proteiinia, kalsiumia, rautaa ja muita hivenaineita. Varsin kokonaisvaltainen ruoka-aine siis. (Lisää chiasta ja sen käyttömahdollisuuksista myös täältä ja täältä.)

lauantai 20. helmikuuta 2010

Tattari-hummus ja parsakaalisalaattia




Helsingin Asematunnelin S-market on remontin vuoksi on surkeassa jamassa. Kauppa on muutenkin aika epäviihtyisä in'n'out paikka, mutta olen käynyt siellä silloin tällöin mm. hyvän luomutarjonnan vuoksi. Viime viikolla nopea pistäytyminen remonttimylläkkään tuotti kuitenkin iloisen yllätyksen: Luomukasvis- ja hedelmävalikoima oli entistä kattavampi ja hinnat hämmästyttävän edulliset. Esim. tavis- ja luomumandariineissa oli sama hinta. - Arvatkaa vaan, kumpia ostin! Ehkä joskus voi todella olla arkipäivää se, että tavallinen tossunkuluttaja voi oikeasti valita kahdesta vaihtoehdosta sen luomumman.

No, minähän kahmin luomulaarista mukaan kaikenlaista. Lähiruoasta viis, parsakaalit kutsuivat, samoin pienet kesäkurpitsat, pulleat fenkolit ja rapsakka varsiselleri! Olivat sentään samalta mantereelta, Italiasta.

Parsakaali oli tumman vihreää ja näytti super-ravinteikkaalta. En halunnut tuhalta sitä mihinkään kypsennettyyn, vaan tein salaatin. Parsakaali on helppo raakakypsentää kuivaamalla sitä hetken uunin alaosassa (45 astetta ja uuniluukku raollaan) tai kuivurissa. Leikkasi kaalin ohuiksi viipaleiksi, pyörittelin mausteissa ja levittelin uunin alaosaan kuivamaan pariksi tunniksi. Rakenne pehmentyi ja pikakuivaaminen sai maut tiivistymään. Salaattiin heittelin lisäksi mm. aurinkokuivattua tomaattia, ruohosipulia ja avokadoa sekä idätettyä spelttiä. Kastikkeeksi riitti oli yksinkertainen sitruunavinegretti. Päälle ripottelin vielä uutta suosikkiani, kuivattuja quinoa-ituja. Niistä sekä speltin idättämisestä lisää myöhemmin.

Talvisen Raw Food Fridayn täydensi raakahummus, jonka tein tattarista. En tiedä, onko hummus-nimike varattu vain kikherneestä valmistetulle dipille, vai saako sillä kutsua myös muita vastaavia lisukkeita.

Olen kyllä kokeillut tehdä raakahummusta idätetyistä kikherneistä. Raakojen kik-itujen käytöstä ollaan tosin montaa mieltä (puolesta ja vastaan). Itse olen syönyt niitä ihan hyvällä menestyksellä (ei vatsavaivoja) ja marinoituna ne ovat olleet ok. Hummuksessa raaka pavun maku lyö kuitenkin mielestäni läpi. Eli on sijoittunut raw food -kokeiluissa sarjaan terveellistä, mutta ei herkullista.

Huomasinkin sitten, että monet raw-foodiet vamistavat hummuksensa jostain ihan muusta, esim. pähkinöistä, tai jopa kesäkurpitsasta. Innostuin eriyisesti, kun törmäsin ideaan valmistaa hummus idätetystä tattarista! Suhteeni tattariin ei (todellakaan) osoita viilenemisen merkkejä (siitä lisää täällä), joten ei kun kokeilemaan. Yhdistelin paria ohjetta ja lopputulos oli hämmästyttävän lähellä perinteistä (kypsää) hummusta. Ihmeellistä!
Tattarihummus kannattaa valmistaa hyvissä ajoin, koska maku vain paranee odotellessa.

Tattari-hummus:
  • 3 dl idätettyä tattaria
  • 1,25 dl kurpitsansiemeniä jauhettuna
  • 2 valkosipulin kynttä
  • 2 pientä kesäkurpitsaa
  • 1/2 sitruunan mehu
  • 1 tl paprikajauhetta
  • 1 tl korianterijauhetta
  • 1 tl jeeraa
  • mustapippuria
  • ruususuolaa
  • 1-2 tl agave-siirappia tai vastaavaa makeutusta
  • 1/4 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä
Sekoita kaikki ainekset öljyä lukuunottamatta tehosekoittimessa tai monitoimikoneen leikkuriterällä huippukierroksilla, kunnes saat tasaisen massan. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Lisää lopuksi oliivöljy ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Laita hummus jääkaappiin vähintäin tunniksi ennen tarjoilua. Odotellessa rakenne tiivistyy ja hummus muuttuu paksummaksi. Parhaimmillaan seuraavana päivänä.

Parsakaalisalaatti (raw) kahdelle:
  • 1 iso parsakaali
  • sitruunan mehua
  • mustapippuria
  • ruususuolaa
  • kuivattua oreganoa
Jaa kaali kukinnoiksi ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Pyörittele sitruunanmehussa ja mausteissa. Levitä leivinpaperin päälle uunipellille ja laita 45 asteisen uunin alaosaan kuivamaan n. 2 tunniksi.

  • rucolaa tai tammenlehväsalaattia
  • aurinkokuivattuja tomaatteja (öljyyn säilöttyjä)
  • ruoho- tai kevätsipulia
  • 1 avokado
  • idätettyjä speltti- tai vehnänjyviä
  • mustapippuria
  • tuoretta persiljaa
  • (tuore tomaatti)
Revi rucolan tai salaatinlehtiä tarjoiluastian pohjalle. Lisää parsakaaliviipaleet, suikaloituja aurinkotomaatteja, silputtua ruoho- tai kevätsipulia, viipaloitu avokado ja speltti-/vehnänjyvät. Koristele viipaloidulla tuoreella tomaatilla, rouhi päälle runsaasti mustapippuria ja silppua persiljaa.

Sitruuna-vinegretti
  • 1/2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
  • 1 rkl siideriviinietikkaa
  • 3 rkl kylmäpuristettua oliivi- tai avokadoöljyä (vielä parempaa!)
  • 1 -2 tl agave-siirappia tai vastaavaa
  • mustapippuria
  • ruususuolaa
  • 1 tl valkosipulijauhetta
  • kuivattua basilikaa
Sekoita kaikkia ainekset ja vatkaa tasaiseksi seokseksi.Tarkista maku. Kaada vinegretti salaatin päälle.