Huolia, rakkautta ja kookospastaa

Takana on rankemman puoleinen viikko. Rakas kissamme Mr. Peets sairastui aivan yllättäen vakavasti ja tutkimuksissa selvisi, että Peetsillä on pitkälle edennyt sydänsairaus, HCM (Hypertrofinen kardiomyopatia). Tauti ei ole antanut minkäänlaisia merkkejä itsestään, kunnes viime maanantaina jalat kirjaimellisesti pettivät Peetsin alta. Ultraääni paljasti pahasti laajentuneen sydämen, josta irronnut veritulppa oli kulkeutunut Peetsin takajalkaan. Aluksi näytti jo siltä, että saamme sanoa pikku Peetsille hyvästit. Ihmeellistä kyllä, urhea kissamme alkoi kuitenkin toipua liuotushoidon, sydänlääkkeen ja rakastavan hoidon ansioista. Näin vakavan tautimuodon ennuste on kuitenkin huono ja tästä eteenpäin elämme Peetsin kanssa laina-ajalla.

Urhea toipilas rapsutettavana. 

Rankan viikon jälkeen lohtupasta oli enemmän kuin paikallaan. Uuden spiraalileikkurin myötä meillä on syöty raw-pastaa tämän tästä ja yksi kestosuosikkejani on ehdottomasti Raw Pasta primavera. Nyt näyttämölle astui kuitenkin uusi haastaja, Kookospasta. Tein pastan bataatista, keltajuuresta ja fenkolista, joita marinoin muutaman tunnin. Kastikeen tein cashewpähkinä-kookoskermasta, johon lisäsin mm. anista. Kermaa tein kerralla vähän isomman erän seuraavan päivän jälkiruokaa varten, joten alla olevasta ohjeesta tulee paljon. Pastaa värkätessä mielessäni oli Lakritsapasta, joka on sekin oma viritelmäni aiemmilta ajoilta ja edelleen mm. lasten suosikki. Kokonaisuudesta tuli harmoninen, maukas ja täyteläinen. Kokoperheen aterialle keitin lisukkeeksi vielä 100% spelttipastaa, vaikkakin itselleni riitti tämä raw-osuus vallan mainiosti.

Kookospasta

Raw-pasta:

• 1 keskikokoinen bataatti
• 4-5 kelta-, raita- tai kultajuurta tai hätätilanteessa punajuurta
• 1 fenkoli
• Himalaja-suolaa reilu ripaus
• vajaa 1 rkl omenaviinietiillaa
• 1 tl hunajaa
• 3 rkl kylmäpuristettua auringonkukkaöljyä

Leikkele kasvikset suikaleiksi joko perunankuorimaveitsellä tai spiraalileikkurilla. Fenkoli menee parhaiten mandoliinileikkurilla tai terävällä veitsellä mahdollisimman ohueksi viipaloituna. Lisä muut ainekset, sekoita hyvin ja jätä marinoitumaan muutamaksi tunniksi.

Kookoskerma:

• 1 kp cashew-pähkinöitä liotettuna n. 4 t
• 1 kookospähkinä
• 1/2 tl sitruunanmehua
• 1 tl juoksevaa hunajaa
• kookospähkinän sisällä oleva neste + vettä n. 1 dl tai kunnes saa kermaisen koostumuksen.

Blendaa kaikki sekaisin. Kermasta on tarkoitus tulla paksua ja mahdollisimman tasaista.

Kookoskastike:

• 1,5 dl + 1 rkl kookoskermaa (ks. edellä)
• 1 dl vettä
• 1 tähtianis
• 2 tl tamaria
• Himalaja-suolaa
• 2 tl omenaviinietikkaa
• mustapippuria
• 1-2 tl hunajaa
• (1 tl mustia sinapin siemeniä)
• 1 tl sipulijauhetta
• 1 valkosipulinkynsi puristettuna
• 1 tl raastettua sitruunankuorta
• 1 rkl hiivahiutaleita
• 1 rkl mustia sesaminsiemeniä

Ota kookoskermasta osa kastiketta varten ja siirrä loput muuhun käyttöön (esim. makeaan jälkiruokaan). Sekoita 1,5 dl kermaa marinoituun raakapastaan. Blendaa 1 rkl kermaa sekä vesi, anis ja sitruunankuori, kunnes seos on sileää. Lisää pastan joukkoon, samoin kuin loput ainekset. Sekoita mahdollisimman hyvin.

Lisukkeena tarjosin pika"kypsytettyjä" herkkusieniä. Sienet voisi myös marinoida ja tiivistää makuja kuivurissa, mutta nyt ei ollut siihen oikein aikaa. Valmistuivat ne näinkin, eli sekoita kulhossa kaikki seuravat ainekset basilikaa lukuunottamatta:

• 5 herkkusientä viipaloituna
• 1 tl tamaria
• (Himalaja-suolaa)
• mustapippuria
• hunajaa
• omenaviinietikkaa
• muutama lehti kaneli,- sitruuna- tai thaibasilikaa silputtuna

Puristele sieniseosta, kunnes sienet pehmenevät. Lisää lopuksi tuore basilikasilppu. Tarjoa kookospastan kaverina ja nauti kynttilän valossa omien rakkaidesi seurassa.

Pasta Primavera ja macadamia-juustoa

Tässä tyyppiesimerkki perheemme yhteisestä semi-raa'asta illallisesta. Täysjyvä-spelttipastaa ja raaka lisuke. Lapset kauhovat alta mahdollisimman paljon pastaa, aikuiset päältä raakapastaa :)

Perinteinen Pasta Primavera on aina ollut suosikkejani. Siitä voi helposti tehdä myös raakaversion, jota voi siis syödä sellaisenaan mutta myös tarjota normipastan kanssa. 

Raakapastoihin olen yleensä valmistanut kermaiset kastikkeet cashew-pähkinöistä tai pinjansiemenistä. Nyt kokeilin liotettuja macadamia-pähkinöitä. Aivan mielettömän hyvää! Mutta siis, 12 tunnin liotus takaa parhaan lopputuloksen, niin että pastan valmistus kannattaa aloittaan jo edellisenä iltana. (Tällaista tää nyt vaan on...)

Raw-pasta Primavera

3 keskikokoista kesäkurpitsaa

4 porkkanaa (osa oli keltaisia porkkanoita, jotka käyvät pastaan hyvin)

2 kevätsipulia

1/2 l tuoreita herneitä tai 250 g pakasteherneitä (eivät varsinaisesti raw, mutta hyviä)

2 valkosipulinkynttä puristettuna

1/2 - 1 sitruunan mehu (riippuen, miten happamasta pidät)

1 tl juoksevaa hunajaa

3 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä

1/2 tl ruususuolaa

mustapippuria

Suikaloi kesäkurpitsat ja kuoritut porkkanat perunankuorimaveitsellä pitkittäin. Vetelin omani vähän suurpiirteisesti... Sekoita joukkoon sitruunanmehu, suola, valkosipuli, hunaja, mustapippuri. Jätä marinoitumaan 1/2 tunniksi. Kaada mahdollisesti irronnut ylimääräinen neste pois. Lisää oliiviöljy, sipuli ja herneet ja jatka marinointia vielä 1/2 t - tunti. 

Macadamia-kastike:

Liota 1/2 kp / 1,25 dl macadamiapähkinöitä yön yli, mieluiten 12 tuntia. Kaada vesi pois. Laita pähkinät blenderiin ja jauha sykäyksittäin, kunnes saat hienoa rouhetta. Lisää vähitellen n. 1 kp/ 2,5 dl vettä, kunnes saat kermaisen koostumuksen. Macadamiat ovat kovempia, kuin esim cashewit, joten ne vaativat pidemmän liotuksen ja blenderiäkin joutuu käyttämään kauemmin. Kun seos on mahdollisimman sileä, lisää:

1-2 tl sitruunanmehua

1 tl juoksevaa hunajaa tai agave-siirappia

1/2 tl ruususuolaa

1 valkosipulinkynsi

mustapippuria

Jatka sekottamista, kunnes seos on tasainen. Tarkista maku.

Kaada pähkinäkastike kasvisten joukkoon. Koristele tuoreella persiljalla tai basilikalla. Ennen tarjoamista voit lorauttaa päälle vielä laadukasta oliiviöljyä.

Jostain syystä laitoin pähkinöitä likoamaan turhan reilusti, enkä tarvinnut kaikkia kastikkeeseen. Hapatin lopuista juustoa. En tiedä, mitä tapahtui, mutta siitä tuli vielä mielettömämpää. Ehdottomasti parasta pähkinäjuustoa, jota olen maistanut! Maku oli ihan hämmästyttävän lähellä esikuvaansa, mutta paljon parempaa. Juusto valmistui vuorokaudessa, ja selvittyäni ensimaistelun huumasta Raw- tomaatti-mozzarella -salaatti näki päivänvalon. Originaalista ei valitettavasti ole kuvaa, koska en herkuttelulta ennättänyt räpsiä kuvia. Tässä pieni rekonstrukito jämistä.
Oli jo pakko mennä hankkimaan uusi satsi maceja. Ikävää, että ovat sieltä kalliimmasta päästä. Punnitse & Säästä myy niitä onneksi irtona kohtuullisempaan hintaa. Luomua ne eivät ole, mutta kaikkea ei voi saada.  

Macadamia-juusto:

11/2 dl macadamiapähkinöitä liotettuna yön yli, mieluiten 12 t

1 maitohappokapseli

Kaada pähkinöiden liotusvesi pois. Blendaa pähkinät ensin rouheiseksi seokseksi. Lisää sen verran vettä, että saat paksun tahnan, joka saa jäädä karkeaksi. Sekoita joukkoon maitohappobakteerit. Siirrä pähkinämassa PUHTAASEEN, kannelliseen lasiastiaan. Itselläni oli tässä uusiokäytössä oleva kookosöljypurkki.  Siirrä pimeään, mahdollisimman lämpimään (30+ astetta on hyvä) paikkaan hapattumaan. Kesällä juusto valmistuu ihanan nopeasti ja omani oli valmista jo seuraavana päivänä. Lisäsin valmiiseen juustoon tujauksen sitruunanmehua (n. 1 tl), hiukan ruususuolaa ja mustapippuria. Juustoa voi maustaa mielensä mukaan enemmänkin, mutta tämä lähes naturellekin oli jo todella hyvää.

Mutta sitten...

Ehkä kesän karuin maisema:

Talossamme alkoi julkisivuremppa!

Tässä uusi parvekkeemme.

Voi tehdä vähän tiukkaa...

Mr. Peets on myös Hyvin Ihmeissään.

Tattari-hummus ja parsakaalisalaattia

Helsingin Asematunnelin S-market on remontin vuoksi on surkeassa jamassa. Kauppa on muutenkin aika epäviihtyisä in'n'out paikka, mutta olen käynyt siellä silloin tällöin mm. hyvän luomutarjonnan vuoksi. Viime viikolla nopea pistäytyminen remonttimylläkkään tuotti kuitenkin iloisen yllätyksen: Luomukasvis- ja hedelmävalikoima oli entistä kattavampi ja hinnat hämmästyttävän edulliset. Esim. tavis- ja luomumandariineissa oli sama hinta. - Arvatkaa vaan, kumpia ostin! Ehkä joskus voi todella olla arkipäivää se, että tavallinen tossunkuluttaja voi oikeasti valita kahdesta vaihtoehdosta sen luomumman.

No, minähän kahmin luomulaarista mukaan kaikenlaista. Lähiruoasta viis, parsakaalit kutsuivat, samoin pienet kesäkurpitsat, pulleat fenkolit ja rapsakka varsiselleri! Olivat sentään samalta mantereelta, Italiasta.

Parsakaali oli tumman vihreää ja näytti super-ravinteikkaalta. En halunnut tuhalta sitä mihinkään kypsennettyyn, vaan tein salaatin. Parsakaali on helppo raakakypsentää kuivaamalla sitä hetken uunin alaosassa (45 astetta ja uuniluukku raollaan) tai kuivurissa. Leikkasi kaalin ohuiksi viipaleiksi, pyörittelin mausteissa ja levittelin uunin alaosaan kuivamaan pariksi tunniksi. Rakenne pehmentyi ja pikakuivaaminen sai maut tiivistymään. Salaattiin heittelin lisäksi mm. aurinkokuivattua tomaattia, ruohosipulia ja avokadoa sekä idätettyä spelttiä. Kastikkeeksi riitti oli yksinkertainen sitruunavinegretti. Päälle ripottelin vielä uutta suosikkiani, kuivattuja quinoa-ituja. Niistä sekä speltin idättämisestä lisää myöhemmin.

Talvisen Raw Food Fridayn täydensi raakahummus, jonka tein tattarista. En tiedä, onko hummus-nimike varattu vain kikherneestä valmistetulle dipille, vai saako sillä kutsua myös muita vastaavia lisukkeita.

Olen kyllä kokeillut tehdä raakahummusta idätetyistä kikherneistä. Raakojen kik-itujen käytöstä ollaan tosin montaa mieltä (puolesta ja vastaan). Itse olen syönyt niitä ihan hyvällä menestyksellä (ei vatsavaivoja) ja marinoituna ne ovat olleet ok. Hummuksessa raaka pavun maku lyö kuitenkin mielestäni läpi. Eli on sijoittunut raw food -kokeiluissa sarjaan terveellistä, mutta ei herkullista.

Huomasinkin sitten, että monet raw-foodiet vamistavat hummuksensa jostain ihan muusta, esim. pähkinöistä, tai jopa kesäkurpitsasta. Innostuin eriyisesti, kun törmäsin ideaan valmistaa hummus idätetystä tattarista! Suhteeni tattariin ei (todellakaan) osoita viilenemisen merkkejä (siitä lisää täällä), joten ei kun kokeilemaan. Yhdistelin paria ohjetta ja lopputulos oli hämmästyttävän lähellä perinteistä (kypsää) hummusta. Ihmeellistä!

Tattarihummus kannattaa valmistaa hyvissä ajoin, koska maku vain paranee odotellessa.

Tattari-hummus:

• 3 dl idätettyä tattaria
• 1,25 dl kurpitsansiemeniä jauhettuna
• 2 valkosipulin kynttä
• 2 pientä kesäkurpitsaa
• 1/2 sitruunan mehu
• 1 tl paprikajauhetta
• 1 tl korianterijauhetta
• 1 tl jeeraa
• mustapippuria
• ruususuolaa
• 1-2 tl agave-siirappia tai vastaavaa makeutusta
• 1/4 dl kylmäpuristettua oliiviöljyä

Sekoita kaikki ainekset öljyä lukuunottamatta tehosekoittimessa tai monitoimikoneen leikkuriterällä huippukierroksilla, kunnes saat tasaisen massan. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Lisää lopuksi oliivöljy ja sekoita nopeasti tasaiseksi. Laita hummus jääkaappiin vähintäin tunniksi ennen tarjoilua. Odotellessa rakenne tiivistyy ja hummus muuttuu paksummaksi. Parhaimmillaan seuraavana päivänä.

Parsakaalisalaatti (raw) kahdelle:

• 1 iso parsakaali
• sitruunan mehua
• mustapippuria
• ruususuolaa
• kuivattua oreganoa

Jaa kaali kukinnoiksi ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Pyörittele sitruunanmehussa ja mausteissa. Levitä leivinpaperin päälle uunipellille ja laita 45 asteisen uunin alaosaan kuivamaan n. 2 tunniksi.

• rucolaa tai tammenlehväsalaattia
• aurinkokuivattuja tomaatteja (öljyyn säilöttyjä)
• ruoho- tai kevätsipulia
• 1 avokado
• idätettyjä speltti- tai vehnänjyviä
• mustapippuria
• tuoretta persiljaa
• (tuore tomaatti)

Revi rucolan tai salaatinlehtiä tarjoiluastian pohjalle. Lisää parsakaaliviipaleet, suikaloituja aurinkotomaatteja, silputtua ruoho- tai kevätsipulia, viipaloitu avokado ja speltti-/vehnänjyvät. Koristele viipaloidulla tuoreella tomaatilla, rouhi päälle runsaasti mustapippuria ja silppua persiljaa.

Sitruuna-vinegretti

• 1/2 sitruunan mehu ja raastettu kuori
• 1 rkl siideriviinietikkaa
• 3 rkl kylmäpuristettua oliivi- tai avokadoöljyä (vielä parempaa!)
• 1 -2 tl agave-siirappia tai vastaavaa
• mustapippuria
• ruususuolaa
• 1 tl valkosipulijauhetta
• kuivattua basilikaa

Sekoita kaikkia ainekset ja vatkaa tasaiseksi seokseksi.Tarkista maku. Kaada vinegretti salaatin päälle.

Eläimetöntä menoa synttäreillä

Meillä on menossa synttäriputki, kun useampi perheenjäsen täyttää näinä viikkoina vuosia. Yllättäen myös tämä blogi! Siispä seuraavassa on tarjolla herkkuja.

Vuosi sitten painoin Julkaise teksti -painiketta ensimmäistä kertaa. Sen syvällisempää retrospektiiviä en taida nyt kirjoittaa, blogi puhukoon puolestaan. Totean kuitenkin, että blogin kirjoittaminen on ollut matka, joka on johtanut yllättäviinkin käänteisiin. Kahvila Vegaani on paljon muutakin kuin reseptikokoelma. Se on elämäntapa ja tietoisia valintoja, jotka liittyvät omiin kulutustottumuksiin, itsen ja jopa koko maapallon hyvinvointiin - ruohonjuuritasolla. Ja jokainen eko-/luomu- /hyvinointiorientoitunut tietää, miten paljon haasteita näiden valintojen tekemiseen usein arjessa liittyy. Kun on kiire... on perhe... S-market... työpaikan kahvihuone... sukulaisvierailut... flunssakausi... Dead line.. jne. Mutta haasteet on tehty voitettaviksi, ja se on välillä jopa aika herrrkullista!

Esimerkkinä siitä, että asiat voi tehdä vähän toisinkin (siis fiksummin) seuraava juhlasetti 9-vuotiaan synttäribileisiin: Kinuskikakkua, Vanilla Cupcakes ja Jalokivikeksejä. Näistä laitan nyt tässä vaiheessa kinuskikakun reseptin, muista vain kuvia.

Makea menu syntyi yhteistyössä synttärisankarin kanssa. Ensimmäiseksi oli selviö, että synttäreillä piti olla täytekakku, jossa on marsipaania ja kinuskikuorrutus. - Jälkimmäisen suheen ei mitään kokemusta missään muodossa, eikä ainakaan vegaanisena! Tuotekehittely onnistui kuitenkin hyvin. Cupcaket löytyivät The Joy of Vegan Baking:sta (Vanilla Cupcakes, s. 85), ja muokkasin ohjetta vain vähän. Jalokivikeksit S-9v bongasi jostain lastenjuhlia käsittelevästä opuksesta. Tavisohje, jonka kanssa piti eksperimentoida vähän enemmän. Siitä lisää myöhemmin.

Kinuskikakku

Pohja:

6 dl puolikarkeita spelttijauhoja

3 dl intiaanisokeria

3,5 tl leivinjauhetta

2 tl luonnon vaniljaa

1/4 tl ruususuolaa

1,5 dl neitsyt kookosöljyä

2 dl päärynäsosetta (1 1/2 - 2 päärynää)

2,5 dl luomuomenasiideriä

Haeskelin hyvää kakkupohjaa mm. Kamomillan Konditoriasta, josta löytyy erinomaisia perusohjeita eläimettömään leivontaan. Kamomillan ohjetta soveltaen valmistui todella hyvä kakkupohja. Speltin, kookoksen ja inkkarisokerin ansioista se olisi ollut hyvää ihan sellaisenaankin.

Aloita voitelemalla suurehko kakkuvuoka kookosöljyllä ja jauhota (speltti-) mannaryyneillä.

Soseuta päärynät sauvasekoittimella soseeksi. Sulata kookosöljy vesihauteessa. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe. Sekoita jauhoihin sokeri, suola ja vanilja. Lisää päärynäsose, kookosöljy ja lopuksi siideri. Sekoita varovasti tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 175 asteisessa uunissa n. 40 min. Kokeile kypsyyttä puutikulla. Kun kakun keskelle pistetty tikku pysyy puhtaana, pohja on valmis. Ota kakku uunista ja jäähdytä hyvin.

Väliin:

vadelmahilloa (Esim. St. Dalfour)

persikkahilloa (sama)

vaniljakreemiä

- Kuvan kakkuun valmistin kaksi pohjaa. Leikkasin molemmat kolmeen osaan ja täytin kerrokset hillolla ja vaniljakreemillä. Koska olin kiireinen, käytin kunnollisen vaniljakreemin sijaan Go Greenin vatkautuvaa kaura-vaniljakastiketta. Suosittelen kyllä oikean vanilja- tai cashew-kreemin valmistamista. Aito asia maistu aina paremmalle!

- Kokosin kakun ja kuorrutin molemmat kinuskikuorrutuksella, jonka valmistin kookosmaidosta:

Kookos-kinuskiuorrutus:

3 dl kookosmaitoa (tai osa jotain muuta kasvismaitoa, esim. manteli)

3,5 dl intiaanisokeria

1/4 tl ruususuolaa

5 rkl neitsytkookosöljyä

Yhdistä kaikki ainekset kattilassa. Keitä miedolla lämmöllä n. 45 min. tai kunnes seos on 110 asteita. Lämpötilaa kannattaa mieluiten

seurata sokerilämpömittarilla. Vaihtoehtoisesti voit tipauttaa pisaran karamelliseosta jäävettä sisältävään lasiin. Kun pisara jähmettyy niin, että siitä saa muovailtua pehmeän pallon, seos on valminsta.

- Annoin valmiin kinuskin vähän jäähtyä, jolloin se myös jähmettyi hiukan ja oli helpompaa levittää kakun päälle. Kakussani pinta jäi kuitenkin vähän epätasaiseksi, mutta en olekaan mikään varsinainen kakkuilija.

Lisäksi: reunoille Go Green Vispiä, luomu-nallekarkkeja (Frucht-Bärli), päälle marsipaanista muotoiltuja koristeita

- Kinuskikuorrutus sai jäähtyä ja jähmettyä kunnolla ennekuin pursotin reunoille Go Greenin Vispiä. Tämä oli myönnytys lapsen toivomalle kermavaahdolle. Hyvä, luonnonmukaisempi vaihotehto olisi cashew-kerman ja kookosöljyn seos, joka pursottuu myös aika mukavasti.

- Viimeistelin reunat nallekarkeilla ja marsipaanista mutoilluilla koristeilla. Juhlan teemana oli nallet, joten nalleja siis tehtiin. Kakkua ja muita herkkuja tarjottiin lopulta sekä lastenjuhlassa että sukulaisille. Hyvällä menestyksellä!

..........................................

Muutama sana tästä blogista vielä.

Aloitin sen pitämisen ihan omaksi ilokseni, että jotkut ideat jäisivät elämään vähän pidemmäksikin aikaa kuin keittiöstä ruokapöytään. Upea bonus siihen päälle ovat olleet kommentit, joita säännölliset ja satunnaiset lukijat ovat käyneet jättämässä. Kiitos teille kaikille! Koska blogin matka jatkuu, joitain muutoksia saattaa olla tulossa, mene ja tiedä... Ideoita ja ehdotuksia saa jättää. Päälinja pysyy kuitenkin saman kuin tähänkin asti: luonnollisessa, eettisessä ja ekologisessa ruoassa, josta tulee hyvä olo itselle ja muille.

Speltti-mansikkaletut

Olen yleensä ollut laiska paistelemaan lettuja, koska en voi sietää siitä aiheutuvaa käryä, varsinkaan sisätiloissa. Letut ovat kuitenkin takuuvarmoja suosikkeja lasten lautasilla, ja niiden paistaminenkin usein mukava yhteinen ohjelmanumero. Tajusin sitten jossain vaiheessa, että käryongelma poistuu täysin, kun paistan lettuset teflonpannulla ilman rasvaa. Se tosin asettaa taikinalle tiettyjä vaatimuksia, koska lettujen täytyy olla helposti irtoavia ja pysyä koossa. Myöskään samaa rapeutta ja pitsireunoja niihin ei tule. Niinpä halusin kehitellä taikinan, josta saisin ekstramaukkaita lettuja ilman rasvantirinää.

Mielestäni onnistuin täyttämään vaatimukset melko hyvin. Kauraa ja spelttiä sisältävät letut ovat täynnä terveellistä energiaa, mutta silti herkullisia. Pellavansiemen ja kaura sitovat taikinan, ja ripaus mausteita mehevöittää makua. Ripottelin kypsien lettujen päälle pakastekuivattuja mansikoita, jotka pehmenivät ja tarttuivat hauskasti kuuman letun pintaan. Kun lisäsin jokaisen letun pinnalle jo paistovaiheessa hiukan vaahterasiirappia, ei hilloa tarvittu lainkaan. Agavesiirappi käy tähän yhtä hyvin. Letut läpäisivät ehdottomasti lapsitestin, terävä 11-vuotias tosin tarkisti, että  "Onks nää jotain ekolettuja"?, mutta se johtui kuulemma siitä, että kamera oli taas keittiössä. (Jotain ovat jo oppineet...) Läjä hupeni nälkäisen jälkikasvun suihin ennen kuin viimeinen lätty oli käännetty, ja ehdin itse testailla vain yhden letun verran. Mutta totuus tulee lasten suusta, vai miten se nyt oli...

Mansikkaiset spelttiletut (kahdelle nälkäiselle tai neljälle aikuiselle)

Esitaikina:

2 rkl pellavansiemeniä
1,5 dl kaurahiutaleita
2,5 dl vettä
1/2 dl rusinoita

(1 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä)

Jauha pellavansiemenet tehosekoittimessa jauheeksi, lisää kaurahiutaleet ja jatka jauhamista, kunnes saat tasaisen jauhoseoksen. Lisää kulhoon jauhoseos, vesi ja rusinat. Anna seistä muutaman tunnin, kunnes seos paksuuntuu. Surauta seos kertaalleen sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa ennen käyttöä, että rusinat soseutuvat seokseen. Jos käytät kookosöljyä, lisää se joukkoon tässä vaiheessa, kun olet soseuttamassa seosta. Lisää esitaikinaan seuraavat voimakkaasti vatkaten:

• 7,5 dl kauramaitoa
  
• 1 1/4 tl suolaa
  
• 1/2 tl hienoksi jauhettua kardemummaa (esim. Sonnentor)
  
• 1/2 tl kuivattua appelsiininkuorijauhetta
  
• 1 tl kuivattua viherminttua tai n. 1 rkl tuoretta silputtuna
  
• 1 tl agave- tai vaahterasiirappia
  
• 1 tl hiivahiutaleita
• puolikarkeita spelttijauhoja sopivan paksuiseksi taikinaksi, itse käytin n. 4,5 dl
  

Viimeistelyyn:

• pakastekuivattuja mansikkalastuja
  
• agave- tai vaahterasiirappia
  

Jauhojen määrää kannattaa arvioida lisäysvaiheessa. Taikina ei saa olla liian laihaa, muuten letut eivät pysy koossa. Liian paksusta taikinasta taas tulee raskaita ja huonosti paistuvia lettuja. Spelttijauhot kypsyvät hitaammin, kuin esim. tavalliset vehnäjauhot!

Anna taikinan turvota 1/2 t. Tämä parantaa myös paistuvuutta. Paista taikinasta ohuita lettuja teflonpannulla. Pannun lämpötila saa olla hiukan alhaisempi, koska speltti vaatii pidemmän kypsymisajan. Anna taikinan hyytyä kunnolla ja irrottele reunoja varovasti lastalla. Kun lettu tuntuu irtoavan vaivattomasti pannusta, se on valmis heitettäväksi ympäri (siis kirjaimellisesti!).

Ripottele käännetyn letun pinnalle mansikkalastuja....

... ja kaada hiukan agave-/ vaahterasiirappia.

Lado päällekkäin, jolloin letut maustuvat kummaltakin puolelta.

Nauti, jos jotain on vielä jäljellä siinä vaiheessa, kun pääset pöytään!