Sahrami-persikkasalaatti

Pikainen hei suloisen sahrami-persikkasalaatin muodossa!

Blogissa on hiljaista, mutta olen mentaali-blogannut sitäkin enemmän. Tiedättehän, kun tekee hyviä ruoka-oivalluksia ja jakaa ne välittömästi mielessään muille. Harmi kyllä, suora linkki aivoista bloggeriin ei vielä ole käytössä.

Sen sijaan olen kyllä tehnyt oikeita ruokahommia ja töiden lomassa nauttinut kesäsäästä, joten näppis ei ole kutsunut luokseen kovin äänekkäästi. Huomenna nostan kytkimen kohti Ahvenanmaata ja Fiskön Elävän Ravinnon Instituuttia, jossa opetan viikon raakakokkauksen saloja.

Tämän vihreyden keskeltä en luultavasti pääse päivittämään blogia, mutta Kameleontin kuulumisia voitte sen aikaa seurata Instagramilla:



Mutta ei sitä reissuun lähdetä tyhjin vatsoin. Tämä resepti syntyi kummastellessani, mihin käyttää niitä helskutin raakoja persikoita, joita pursuaa nyt kauppojen hedelmähyllyillä. Tomaatit, basilika ja aavistus sahramia ratkaisivat mysteerin.

Sahrami-persikkasalaatti

• 2 puoliraakaa persikkaa
• 2 kypsää tomaattia
• 5 vartta basilikaa
• luraus sahrami-siirappia (ohje alla)
• 1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
• 1 rkl balsamiviinietikkaa
• ripaus laadukasta suolaa
• 3 rkl oliiviöljyä
• mustapippuria
• pinjansiemeniä

Leikkaa persikat ja tomaatit ohuiksi lohkoiksi. Asettele tarjoiluvadille. Murskaa sekaan valkosipulinkynsi ja pirskottele päälle sahramisiirappia, balsamiviinietikkaa ja oliiviöljyä. Mausta. Viimeistele basilikan lehdillä ja pinjansiemenillä.

* omani siirappini oli tällä kertaa valmista kaupan tavaraa tuotemerikllä Siroko (heräteostos Stockan herkusta), mutta helppo siirappi syntyy keittämällä kasaan 1 dl agavesiirappia tai mietoa juoksevaa hunajaa, 1 dl vettä ja 1/4 tl jauhettua sahramia, kunnes liemi on paksuuntunut hieman.

Herukanlehti Smoothie

Viime aamujen suosikki on ollut ihan tällainen yksinkertainen smoothie ilman superlatiiveja tai ihmeellisyyksiä, herkän herkullista makua lukuunottamatta. Helppo surauttaa ilman esivalmisteluja ja nautinnollinen lusikoida lempeässä kesäaamussa. Vaikka salaatti pirtelössä ei olisi sinun juttusi, herukanlehdille kannattaa antaa mahdollisuus. Ne ovat hienostuneen aromaattinen lisä raikkaaseen marja-smoothieen, jossa lunastavat paikkansa ihan vain maun vuoksi.

Herukanlehti-smoothie (yhdelle) 

• 1 kypsä päärynä 
• 3 kivetöntä taatelia (liota vesitilkassa, jos ovat kuivia) 
• n. 5 isoa mustaherukan lehteä 
• 2,5 dl mustikoita 
• 3/4 dl kylmää vettä 
• (jääpaloja) 

Paloittele päärynä tehosekoittimeen. Luomupäärynän voit käyttää kuorineen. Lisää taatelit ja mustaherukanlehdet ja lopuksi mustikat ja vesi. Jos käytät tuoreita mustikoita, lisää muutama jääpala. Tehosekoita 30 – 60 sek. riippuen tehosekoittimen voimasta. Pysäytä tarvittaessa tehosekoitin ja sekoita välillä käsin, jotta saat tehosekoittimen pyörimään. Tarjoa heti.

Juhannusyön Mango-inkiväärikakku ja muita herkkuja

Juhannuksen vietto tapahtui tänä vuonna kompaktisti aattoiltana, sillä tänään sunnuntaina ollaan jo kotona pesemässä ja pakkaamassa lasta kesäleirille. Ennätimme kuitenkin hyvin nauttia perinteisistä menoista: uimisesta ja laiturilla paistattelusta, saunomisesta, grillailusta ja yhdessä oleilusta maalla. Kattaus ulottui sopuisasti isoisän makkaroista meikäkäisen raakasalaattiin ja kielet sulattavaan inkiväärimangokakkuun. 

Olen usein tehnyt vegevaihtoehdoksi  Raw Chorizoja (ohje löytyypi kirjasta), mutta tänä vuonna teki mieli hiillostaa jotain grillissä.  Kannen alle päätyi sitten Home Made Tofumakkaroita ja marinoituja munakoisoja. 

Vegemakkaroissa täydellisen reseptin kehitystyö on vielä vaiheessa. Yritys olisi saada aikaiseksi napakka makkara ilman gluteenia ja pähkinöitä. Ei ihan helppo nakki kotikonstein, mutta työ jatkuu. Maku oli jo melko kohdallaan, mutta rakenne vaatii edelleen säätämistä.  

Inkivääri-mangokakku sen sijaan oli napakymppi: simppeli, nopea ja herkullinen. (Valmistui alusta lähtien juhannusaattona ennen klo kahdeksaa, enkä herännyt ennen viittä leipomaan :)

Olen yhä vieraantuneempi raakailuun joskus yhdistyvästä ehdottomuudesta ja tämäkin torttu on semiraaka. Halusin keventää mantelipohjaa, mihin usein käytän idätettyä tattaria. Jostain matkaan tarttui vinkki vaihtaa tilalle amaranttipoppareita ja voin vain todeta, että ne toimivat täydellisesti. Pohjasta tuli kevyt, rapea ja maukas. Täyte on sitten oikeastaan pelkkää mangoa, jonka kookosöljy jähmetti leikattavaan muotoon.

Inkivääri-mangokakku (Semiraaka)

Pohja:

• 1/2 l paahdettua amaranttia eli amaranttipoppareita
• 3 dl manteleita
• 2 dl kokonaisia taateleita
• ripaus suolaa
• 1 tl jauhettua inkivääriä

Rouhi mantelit monitoimikoneessa. Lisää taatelit ja suola, aja massaksi. Lisää amarantti ja inkivääri ja jatka sekoittamista, kunnes saat kiinteän taikinan. Painele 25 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan. Valmista täyte:

Täyte:

• 3 kypsää (!) mangoa
• 1 rkl raastettua tuoretta inkivääriä
• 1,5 dl sulatettua kookosöljyä
• 1 tl psylliumjauhetta tai 1 rkl kokonaisia kuorittuja siemeniä
• hunajaa tarvittaessa maun mukaan

Viimeistelyyn: kookoshiutaleita ja hienoksi rouhittua mantelia

Raasta inkivääri ja kuori ja kuutioi mangot. Laita tehosekoittimeen ja soseuta. Lisää psyllium ja sula kookosöljy ja tehosekoita sileäksi. Tarkista makeus ja lisää hunajaa tarvittaessa varsinkin jos mangot eivät ole kovin makeita. Kaada pohjataikinan päälle, tasoita pinta ja viimeistele kookoshiutaleilla ja mantelirouheella. Siirrä jääkaappiin ja anna jähmettyä pari tuntia.

Juhannuspäivä alkoi vähän sateisena, mutta kävin silti kasvimaalla keräilemässä sesogin hortaa.

Jauhosavikkaa, pihasauniota, punapeippiä ja maahumalaa sekä villiintynyttä korianteria.

Vesiheinästä piti joku toinenkin.

Pihasaunio-mummokurkut.

Raparperimarinoidut munakoisorullat (Raw)

Taste of Helsingissä raparperia löytyi vähän joka menusta. Eikä ihme, sillä onhan se sesongissa. Itsekin muutun alkukesästä ihan raparperihassuksi ja syön raparperia raakana ja kypsänä. Molemmilla tavoilla tulee vähän eri juttuja esiin. Varsinkin suolaisissa resepteissä raparperi on mielestäni paras vain marinoituna, jolloin rakenne säilyy rapsakkana. Kätevä tapa on valmistaa iso erä kerralla esim. tämän ohjeen mukaan, josta sopii sitten kauhoa sekä suolaisiin että makeisiin resepteihin.

Raparperi-kompotti (Raw)

• 2 l ohuita raparperiviipaleita
• 4 rkl kookossokeria
• 1/4 tl suolaa

Sekoita keskenään ja anna tekeytyä kannellisessa astiassa yön yli. Jos sinulla on kuivuri, laita kulho sinne yön ajaksi. Saat mukavasti pehmenneitä paloja, jotka sopivat vaikkapa raakatyyliseen raparperikakkuun. Säilytä jääkaapissa kannellisessa purkissa ja käytä sellaisenaan lisukkeena, täytteeksi kakkuun tai suolaisten ruokien maustamiseen.

Sitten lisää raparperihassua: Raparperimarinoidut munakoisorulla. Korvasin ohjeessa raparperikompotilla siivujen balsamico-marinadin. Kiepautin pehmenneistä viipaleista rullat, jotka pähkinätäytteen sijaan saivat sisuksiinsa avokadoa. Ja kuinkas muuten raparperia päätyi myös guacamoleen limen sijasta. Hapokas raparperi sai munakoison kuoren purppuravärin suorastaan hehkumaan. Myös avokadotahna säilyi kauniin vihreänä ihan luonnon keinoin :) Raparperi toi hapon lisäksi kivan aromin sekä marinadiin että tahnaan.

Raw-munkoisorullien teossa viipaleita vähän kuivatellaan, mutta se onnistuu hyvin myös ilman kuivuria, sillä kuivatteluaika uunin alaosassa on vain reilu tunti. Siivuja voi myös halutessaan kevyesti kypsentää 120 asteisessa uunissa n. 1/2 tuntia tai kunnes rakenne pehmenee, muttei vielä mene muusiksi.

Raparperimarinoidut munakoisorullat ja raparperi-guacamolea

• 2 reilun kokoista munakoisoa, poista kannat
• 2,5 dl raparperikompottia (ohje yllä) TAI raparperikuutioita + 1 rkl hunajaa 
• 1 tl suolaa
• mustapippuria
• valkosipulinkynsi
• 1 rkl mietoa seesamöljyä tai vastaavaa

Viipaloi munakoisot mieluiten mandoliinileikkurilla ohuen ohuiksi siivuiksi. Soseuta kulhossa raparperi, suola, ja valkosipulinkynsi. Mausta mustapippurilla ja sekoita joukkoon myös öljy. Levittele  raparperiseosta munakoisosiivujen molemmin puolin ja levitä ne uunipellille tai kuivurin tasolle. Viipaleet saavat huoletta mennä vähän päällekäin. Säädä lämpö n. 40 asteeseen (uunissa luukku hieman raolleen) ja anna marinoitua miedossa lämmössä 1- 2 tuntia tai kunnes viipaleet ovat hieman pehmenneet.  Ota valmiit viipaleet uunista ja kaavi niiden pinnalta ylimääräinen rapaperiseos täytettä varten. 

Raparperi-guacamole

• 2 - 3 kypsää avokadoa (koosta riippuen)
• n. 3/4 dl raparperiseosta (marinadista tai tuoretta soseutettua raparperia)
• 1 tl suolaa
• 1 tl hunajaa tai agavesiirappia
• mustapippuria
• 1 - 2 valkosipulinkynttä

Lisäksi:

• tuoretta minttua, korianteria tai perillaa
• auringonkukansiemeniä (mieluiten liotettuna ja uudelleen kuivattuna tai kevyesti paahdettuna)

Soseuta avokadot ja muut aineet tuoreita yrttejä lukuunottamatta. Levitä reilu teelusikallinen guacamolea kunkin munakoisosiivun päälle. Silppua tuoreet yrtit ja ripottele täytteen pinnalle. Samoin hieman auringonkukansiemeniä tuomaan rapeaa suutuntumaa. Kääri koisot rullalle. Tarjoa raparperikompotilla täydennettynä.

Tämän kesän raaka raparperikaku on kerrosmallia.

Retiisi-mansikkasalaatti ja sienikinuskia

Meneillään on Taste of Helsinki, jonne minäkin eksyin seuranani Ja kaikkea muuta -blogin Minna. Tapahtumaa on jo hehkuteltu erinnäisissä blogeissa, mutta oma yhteenvetoni on lakoninen (ja tylsä): Ei kasvissyöjille. Yhtään oikeaa kasvis-annosta ei löytynyt 12 menun ja 36 annoksen joukosta. - No, vegefestarit ovat sitten erikseen. Onneksi oli sentään hyvää seuraa :)

Mutta silti vähän sääli, sillä monet huippuravintolat maailmalla satsaavat jo kunnon kasvismenyyseen. Suomessakin muutamat ansioituneet keittiömestari puhuvat lämpimästi kasvisruoan puolesta. Tämä ei oikein vain näy tarjonnassa. Saahan sitä pyydettäessä, mutta aina ei jaksaisi olla se erikoistapaus. Odottelenkin siis jonkun kivan nimisen pöytäliinapaikan rohkeaa vetoa tarjota gourmet-menu pelkästään kasvisraaka-aineista. 

Ravintola Luomon "Earthquake" eli 64,7-asteista luomumunaa ja sienitoffeeta.

Mutta toistaiseksi vegekulinaristin suuntana on siis kotikeittiö, jossa tälä kertaa valmistui Luomon pikku alkupalan innoittamana sienitoffeeta. Tai siitä tuli kyllä siitake-kinuskia. En tiedä, miten Luomon soosi valmistetaan, ja vaikka olisin tiennytkin, olisin toteuttanut versioni oman tyyliin. Ajattelin ensin, että karamelloin kookossokeria sienien kanssa, mutta totesin heti perään, että helpommalla pääsen, kun käyttää suoraan toffeista kookospalmunektaria. Lopputulos maistuikin sitten yllättävän samalta kuin Luomun keitokset, paitsi sienet oli esikuvalla selvästi eri lajia (kuivattua korvasientä ehkä?). Omasta takaa nyt vain sattui olemaan siitakkeita.

Tarjosin herkkutöhnää retiisi-mansikkasalaatin kanssa. Vähintään yhtä yllätävä yhdistelmä, kuin muna ja toffee, mutta illan pöytäseura oli kanssani samaa mieltä siitä, että tämäkin kombo toimi hyvin, ellei jopa paremmin. Muna nyt on muna, mutta uuden sadon retiisit ja mansikat silkkaa kesäihanuutta.

Retiisi-mansikkasalaattia ja siitakekinuskia

Siitakekinuski:

• 1 rasia siitakesieniä
• 1 rkl  jotain neutraalin makuista öljyä, esim. safflor- tai rypäleensiemenöljyä
• 1/2 tl tamaria
• 1 tl merisuolaa
• 2 dl vettä
• 1 dl cashew-pähkinöitä
• 3 rkl kookospalmunektaria TAI 1 rkl vaahterasiirappia ja 2 rkl agavesiirappia TAI ihan vaan vaaleaa siirappia
• 1 rkl vaaleaa balsamicoa
• 1 dl macadamia- tai jotain muuta pähkinäöljyä

Paahda sieniä kuivalla panulla, kunnes neste haihtuu. Lisää öljy ja tiristä miedolla lämmöllä rapeaksi. Lisää tamari, suola ja vesi ja keittele kasaan, kunnes nesteestä on jäljellä n. puolet. Siirrä sauvasekoittimen tai tehosekoittimen kulhoon. Lisää cashew-pähkinät ja loput ainekset. Blendaa sileäksi kastikkeeksi. 

Retiisi-mansikkasalaatti:

• 2 fenkolia
• reilu nippu retiisejä
• 250 g tuoreita mansikoita
• 2-3 kevätsipulin vartta
• limen tai sitruunan mehu
• suolaa
• mustapippuria
• salaatteja
• 1/2 dl oliiviöljyä
• pieni kourallinen cashew-pähkinöitä

Suikaloi fenkolit ja kevätsipulit ohuen ohuiksi mieluiten mandoliinileikkurilla. Sekoita joukkoon ripaus suolaa ja 1 rkl limen tai sitruunan mehua. Jätä marinoitumaan.

Siivuta retiisit mandoliinilla tai terävällä veitsellä. Sekoita omyös niihin suolaa, mustapippuria ja limen tai sitruunan mehua. Poista maniskoista kannat ja viipaloi. Sekoita retiiseihin.

Valmista salaattipeti erilaisista salaateista. Käytin itse tammenlehvää, rucolaa ja sinappisalaattia. Ripottele salaatille hieman suolaa ja oliiviöljyä. Kerrosta salaattien päälle ensin sipuli-fenkoliseos ja sen jälkeen retiisit ja mansikat. Kaada päälle ohuena nauhana loput oliiviöljystä ja rouhi reilusti mustapippuria. Viimeistele salaatti lusikoimalla kylkeen sienikinuskia ja rouhimalla päälle hieman cashew-pähkinöitä. Tarjoa heti.

.....................................................

Vielä muutama Taste of Helsinki -foto. Olihan ne annokset ihan nättejä.

Gaijin:  Vihersimpukkaa, yuzu-sitruuna dressing, merileväkaviaaria

Juuri: Haukipateeta, herukanlehtikurkkua ja punajuurta

Smör: Smörin mozzarellaa, savutomaattia ja nokkospestoa

Juuri: Suola-karamellikakkua, mäntykinuskia ja raparperia

Karkkipäivä

Tänään vietettiin Helsinki-päivää mutta meillä olikin karkkipäivä. 

Tehtailin sata pikku pussia metsän antimien inspiroimia makeita.

Mureaa kuusenkerkkätoffeeta ja

ruususia puolukkanekkuja.

On se karkkimaakarin homma aika aistikylläistä. Keittiön sakeita karamellihuuruja en nyt saa valitettavasti tähän välitettyä.

Pussitusvaihe Kameleontin karkkipajassa. Puolivälin jälkeen homma alkoi käydä jo liikemeditaatiosta.

Nää oli nyt vaan luomua. Ens kerralla keittelen veikeän vegaanisen kinuskin. Sit saatte reseptiä, jos tulee hyvä.

Vapise Fazer, Candy Chameleon on herännyt!

Vihreä kookos-smoothie

Pikainen tervehdys ja viikon aloitus smoothie-keittiöstä!

En yleensä tee ihan näin liskonvihreitä smuuteja, sillä suosikkejani ovat marjapohjaiset herkut. Tänään kuitenkin kookospähkinän naputtelun sivutuotteena syntyi kookosvedestä ja tuoreesta kookosraasteesta aika kivan pehmeä viherpirtelö. Sulostutan kesäaamujani nyt päivittäin myös Marian vetämässä intensiivisessä jooga-workshopissa ja voin sanoa, että kookosvesi ja lehtivihreä olivat tunnin jälkeen eliksiiriä uudesti syntyneille core-lihaksille. Huom: hätäpäissään tuoreen kookoksen voi kuitenkin korvata myös pussi- ja purkkitavaralla.

Vihreä kookos-smoothie (1 - 2:lle)

• 2,5 dl gaia- tai hunajamelonia kuutioina (käytä myös siemenet)
• 1 (luomu-) päärynä
• 1-2 vartta (luomu-) selleriä
• reilu kourallinen tammenlehväsalaattia tai jotain muuta tummanvihreää salaattia
• 2 cm pala tuoretta inkivääriä kuorittuna
• 3/4 dl kookoshiutaleita TAI tuoretta kookosta raastettuna
• reilu puserrus limen tai sitruunan mehua eli vajaa puolikas
• 2 dl kookosvettä (esim. osa kookospähkinän nesteestä purkkijuomalla jatkettuna)
• muutama jääpala

Laita kaikki ainekset tehosekoitimeen mainitussa järjestyksessä jääpaloja lukuunottamatta. Tehosekoita. Lisää loppuvaiheessa jääpalat ja jatka tehosekoittamista sileäksi smoothieksi. Tarjoa heti.

Inkivääritofua ja kookoskaalisalaattia

Käväisin ravintola Silvopleessä Soya Oy:n kutsumana katsastamassa kasvonkohotuksen saaneita tofu-tuotteita. Samassa yhteydessä Luontoliiton toiminnanjohtaja Leo Stranius jakoi viimeisintä faktaa ruoan ympäristövaikutuksista sekä ajatuksiaan ruoantuontannon ja -kulttuurin suuntaviivoista tulevaisuudessa. Kahden lempiasiani aamiaiskattaus siis.

Tofusta ja soijasta

Vanha kunnon Soyan tofu on siis saanut uuden kääreen ja ilmeen ja totelee nyt nimeä Jalotofu. Kyse on kuitenkin samoista tuotteista, joita on löytynyt kauppojen hyllyiltä jo vuodesta 1989. En edes tajunnut, että nämä kotoiset tofuköntit ovat olleet valikoimassa niin kauan. Suorastaan huikeaa, että jo pimeällä 80-luvulla joku oli niinkin rohkea ja innovatiivinen, että alkoi tuottaa kotimaista tofua kansalle. Tuolloinhan ainoa soijajaloste kaupassa oli purkki-soijanakko ja salaattitiskillä elettiin edelleen kiinankaalin kulta-aikaa (kiinankaali-ananassalaattia, Anyone?)

Tunnustan, että olen tofun suurkuluttaja ja kerta-annokseni ovat kasvaneet sellaisiin mittasuhteisiin, ettei niistä kehtaa kertoa sen enempää... Vaikka yleensä olen kannanotoissani maltillinen ja keskityn blogissani lähinnä kehittelemään hyvää ruokaa, on tässä kohtaa pakko vähän puuskahtaa, etten ole koskaan ymmärtänyt kitinää siitä, että tofu on pahaa, epäilyttävää, ikävän tuntuista suussa, mautonta, limaista tms. - Ei se ole, jos sen osaa oikein laittaa!

Monilla terveystietoisilla foorumeilla esitetään myös näkemyksiä soijan käytön haitallisuudesta. Vaikutteille avoimena olen itsekin kokeeksi jättänyt soijan kokonaan pois ruokalistalta, mutta todennut aina lopulta, että perinteiseen tyyliin jalostettu soija, kuten tofu ja tempeh ovat ja tulevat olemaan osa omaa ruokakulttuuriani. Mutta tässä, kuten kaikessa muussakin avainsana on: Laatu. Ja soijan kohdalla tämä tarkoittaa luomua, reilua kauppaa, ja ekologisia tuotantotapoja.

Ruoan ympäristövaikutuksista

Sitten hiukan ympäristöasiaa ja muutama myytti murrettavaksi. Straniuksen esityksessään mainitsemat ruokatuotannon ja eri ruoka-aineiden hiilijalanjälki- ja päästöfaktat olivat suurimmaksi osaksi jo tuttua asiaa. Sen sijaan Stranius nosti esiin kolme ruokamyyttiä, joiden murtaminen tarjosi ainankin itselleni hupaisaa uskomusten vääntöä:

1) Paperi- , muovi-, vai kangaskassi? Ruokakassin materiaalin sijaan kannattaa huomio kiinnittää kassin sisältöön. Jos ostoskorista löytyy yksikin normi nautaeläimen lihajaloste, voi kassien kanssa säätämisen unohtaa. Marinoitu grillikylki painaa sen verran raskaan hiilijalanjäljen, ettei kassivalinnoilla ole juuri merkitystä.

2) Lähiruoka/ tuontiruoka? Tuotteiden alkuperämaata olennaisempaa on pohtia omia kauppamatkoja. Lähiruoka on tietenkin parasta, mutta tuontiruoan kuljetuksen kuormitus on vain muutaman prosentin luokkaa sen koko hiilarijäljestä. Eli viimeistään siinä vaiheessa, kun päräytät autolla hakemaan lähituottajan luomutomaatteja, olisit yhtä hyvin voinut täyttää ostoskorisi pullolleen eksoottisia ulkomaaneläviä lähikaupasta ja käppäillä silti kevyin askelin ja omatunto puhtoisena kaupasta kotiin.

3) Muovipakkaukset/hävikkiruoka? Tämä oli itselleni kiinnostavin rinnastus, sillä harmittelen jatkuvasti irtotavaran vähyyttä ja lisääntyviä hedelmien ja kasvisten muovipakkauksia. Straniuksen mukaan hyvät kuluttajapakkaukset saattavat kuitenkin jopa vähentää ruokahävikkiä, johon verrattuna pakkausjäte kuormittaa ympäristöä huomattavasti vähemmän. Tosin täytyy muistaa, että suuri osa elintarvikehävikistä syntyy jo ennenkuin sapuska päätyy lautaselle ja noin puolet hukkaantuu ruoan tuotantovaiheessa. 

Ja vihdoin ne reseptit

Koska saimme söpön kylmäkassillisen tofupaketteja, ajattelin nyt jakaa reseptin omaan suosikkiliemeeni maustamattomalle tofulle. Jos edellä tulikin hieman kipakkaa asiaa, myös tofupalat päätyvät tässä puraisevaan marinadiin. Hottis-elementti ei kuitenkaan ole chili vaan jättisatsi tuoretta inkivääriä. - Sitä siis saa olla oikeasti paljon, sillä tofu imee itseensä makuja kuin sieni, ja aromit, suolaisuus ja hapokkuus laimenevat yllättävän paljon marinoinnin aikana.

Inkivääritofu

1 pkt (250 g) kiinteää maustamatonta tofua tai hampputofua
reilu kökkäre tuoretta inkivääriä (n. puolet keskikokoisesta juurakosta)
1 valkosipulinkynsi
2 limeä
1 sitruunaruohon varsi
mustapippuria
1 1/4 tl laadukasta suolaa
2 rkl kookossokeria tai 11/2 rkl agavesiirappia
1 tl seesamiöljyä

Raasta tuore inkivääri ja valkosipulinkynsi kulhoon. Hienonna sitruunaruoho ja sekoita joukkoon. Purista mukaan myös limen mehut ja mausta reilusti makeaksi kookossokerilla (tai agavella). Lisää myös suola ja mustapippuri. Leikkaa tofu 1/2 cm paksuiksi viipaleiksi. Sivele viipaleet kauttaaltaan inkivääritahnalla ja lado kerroksittain laakeaan vuokaan. Levitä päälle loput inkivääristä. Peitä viipaleet kannella ja jätä yön ajaksi huoneen lämpöön marinoitumaan. Siirrä aamulla (tai 8 tunnin kuluttua) jääkaappiin. Leikkaa ennen käyttöä sopiviksi suupaloiksi. Tofu on maukasta jo näin, mutta sen voi kypsentää foliossa uunissa tai vesihauteessa tai käyttää nopeasti pannun tai grillin kautta. Sivele tässä tapauksessa viipaleille lisää seesamiöljyä ennen paistamista.

Tofun kaveriksi valmistui hellepäivän iltana jättikulhollinen salaattia varhaiskaalista ja pinaatista. Tämäkin on puolisponssattu resepti siinä mielessä, että sain jokin aikaa sitten maisteltavaksi Tropicalin kookos-vinegrettiä ja -siirappia. Kaalin joukkoon pujahti siis kookosta kolmessa muodossa. Kyseiset tuotteet ovat luksusherkkuhyvää, mutta niistä lisää myöhemmin. Tässä ohjeessa tilalle kelpaa myös vaalea balsamiviinietikka tai omenaviinietikka sekä makeutukseen agave-siirappi tai hunaja.

Kookos-kaalisalaatti

(isommalle joukolle tai parille erittäin nälkäiselle)

rasia (150 g) pinaattia
1 varhaiskaalin kerä
2 dl kookoslastuja
2 rkl kookosvinegrettiä (tai vaalea balsamicoa)
1 tl kookosnektaria (tai hunajaa tai agavesiirappia)
1 tl laadukasta suolaa
1/2 tl dijon-sinappia
pala vesimelonia pieninä kuutioina
1/2 ruukkua ruohosipulia
2 rkl kuorittuja hampunsiemeniä
mustapippuria
2 rkl hamppuöljyä, avokado- tai oliiviöljyä

Sekoita suuressa kulhossa pinaatinlehtiin 1/4 tl suolasta ja puristele käsin, kunnes lehdet pehmenevät. Suikaloi kaalin kerä. Siirrä 1/4 suikaleista sivuun ja sekoita loput pinaattikulhoon. Lisää loput suolasta, sinappi, kookosvinegretti ja -nektari. Möyhi käsin, kunnes kaalikin pehmenee. Silppua joukkoon ruohosipuli, lisää vesimelonikuutiot ja kaikki mutkin ainekset sekä sivuun jättämäsi rapsakka kaali. Pyöräytä sekaisin ja vie tarjolle.