Mokkasukklaa Mämmi ja Cashew Pasha

Vietän pääsiäisen työn merkeissä retriittikokkina Villa Mandalassa. Siksi piti ottaa varaslähtö ja valmistaa omat pääsiäisherkut jo etukäteen.

Pasha on meillä ollut raw jo monta vuotta. Valmistan sen joko manteleista ja macadamiapähkinöistä (autenttisempi maku, mutta vähän karkea rakenne) tai cashew-pähkinöistä (todella kermaisa koostumus). Mielestäni paras raw-pasha syntyy pitkän kaavan mukaan, jolloin hapatan pähkinäseoksen ja valutan sen muotissa. Juhlaruokaan näen mielelläni vähän enemmän vaivaa. Ja mikä parasta, tämän pashan voi pakastaa, jolloin valmistuksen voi hoitaa hyvissä ajoin ennen juhlakiireitä.

Toinen jälkiruoka on uusi tuttavuus: suklaan ja kahvin makuja sisältävä mämmi-mousse. - Tässä kohtaa on pakko todeta, että mämmin suhteen olen vähän fundamentalisti: "Mämmi mämminä ja muut jälkkärit erikseen." Minua pyydettiin kuitenkin kehittelemään vegaanista reseptiä Alpron vatkautuvalle soijakermalle* ja niinpä se sitten löysi tiensä mämmituokkoseen. Samalla tein ilahduttavan havainnon. - Mutta sitä ennen cashew-pashan ohje.

Cashew Pasha

• 2,5 dl cashew-pähkinöitä
• 1,5 dl vettä
• 1 maitohappobakteerikapselin sisältö

• 1/2 luomu-sitruunan mehu
• hiukan raastettua luomu-sitruunan kuorta
• 3 rkl hunajaa
• 1/2 vaniljatangon sisusta raaputettuna
• 1 rkl kookosjauhoa
• 1 tl psylliumjauhetta
• 1 dl rusinoita karkeasti silputtuna
• 6 kuivattua aprikoosia pieninä kuutioina
• 1/2 tl pomeranssin kuorta
• 1/8 tl laadukasta suolaa 
• 1 dl manteleita karkeasti rouhittuna

Valmista ensin cashew-rahka: Liota pähkinöitä vähintään 1/2 tuntia. Siivilöi ja huuhtele. Tehosekoita veden ja maitohappobakteerivalmisteen kanssa paksuksi massaksi. Lisäile vettä vähitellen vain sen verran, että saat kermaisen sileän seoksen. Siirrä massa harsokankaalla tai suodatinpaperilla vuorattuun kahvisuodattimeen tai vastaavaan muottiin, jonka läpi voit valuttaa ylimääräisen nesteen. Jätä valumaan peitettynä huoneen lämpöön n. vuorokaudeksi tai kuunes massa alkaa hapantua.

Kaada hapantunut ja kiinteytynyt massa kulhoon ja sekoita loput aineet annetussa järjestyksessä. Siirrä uudelleen harsokankaalla tai suodatinpaperilla vuorattuun kahvisuodattimeen tai vastaavaan muottiin ja anna tekeytyä seuraavaan päivään. Pashasta ei valu enää kovin paljoa nestettä, joten oma muottini oli ihan vain lautasen päällä jääkaapissa.

Kumoa valmis pasha ennen tarjoilua lautaselle ja viimeistele haluamillasi lisukkeilla. Tänä vuonna pasha sai päälleen ripauksen siitepölyä.

Jos pashaa joutui odottelemaan vesi kielellä, mämmi-mousse valmistui hetkessä luomumämmistä, tummasta luomusuklaasta ja Alpron vatkukermasta. Ja aina kun keittiössä tehdään jotain suklaasta, saan sinne pienen assistentin. Tyttöseni oli myös erittäin hurmaantunut soijakermavaahtoon, joka on todella kevyttä ja ilmavaa. Sen sijaan mämmi aiheutti nyrpistyksiä. Mutta kun nämä kolme tuotetta vatkattiin yhteen, mämminvihaajalapsestani tuli saman tien käännynnäinen. Tiedänpä siis, missä muodossa tästä lähtien tarjoan pääsiäsen perinnejälkiruokaa.

Mokkasuklainen Mämmi-mousse

• 100 maidotonta tummaa luomusuklaata 
• 1 tl (kofeiinitonta) pikakahvijauhetta 
• 1 rkl kuumaa vettä 
• 250 g mämmiä 
• 1/2 prk Alpro Airy&Creamy* vatkautuvaa soijakermaa 
• 1 rkl hunajaa (jos mämmi on makeuttamatonta)
• kaakaonibsejä 

Sulata suklaa vesihauteessa. Sekoita mämmin joukkoon. Lisää kuumaan veteen liuotettu pikakahvi ja hunaja, jos käytät sitä.
Vatkaa soijakerma tukevaksi vaahdoksi. Säästä osa viimeistelyyn ja kääntele loput mämmin joukkoon. Sekoita mousseen myös ruokalusikallinen kaakaonibsejä tuomaan rouheaa rakennetta.
Lusikoi mämmimousse tarjoiluastioihin. Pursota päälle pilvi sojakermaa ja ripottele kaakaonibsejä.

* Alpro Airy & Creamy on kasvisperäinen vaihtoehto vispikermalle. Se ei ole erityisen makeaa, mutta sopii parhaiten jälkiruokiin. Tuote ei ole luomua, mutta Alprolta kerrotaan, että kerma valmistuu ensiluokkaisista, vastuullisesti korjatuista soijapavuista. Soijakermavaahdossa on 45 % vähemmän rasvaa kuin tavallisessa kermassa. Tässä vielä Alpron reseptivinkki, joka kylläkin sisältää voita ja kananmunia.

Sinne se meni... mutta pian tulossa!

No niin, nyt on tullut se kauan kaivattu ja hieman pelolla odotettu hetki, jolloin lapsi lensi pesästä... Kirjavauvani nimittäin!

Nyt ei enää tsekata "vielä viimeistä kertaa" yhtään reseptiä, kuvien järjestystä tai pilkun paikkaa. On vain päästettävä irti, ja todettava, että homma ei ole enää minun käsissäni. Lopusta huolehtivat painokoneet - gulp!

Hiukan ristiriitaisin tuntein odotan muodonmuutosta biteistä ja pikseleistä käsin kosketeltavaksi painotuotteeksi. Samaan aikaan jännittää ja vähän huolestuttaakin, millainen siitä loppujen lopuksi tuli. Mutta samaan aikaan tunnen suurta helpotusta, keveyttä ja iloa, sillä vihdoin urakka on takana päin ja viimeisin versio taitosta näytti iloiselta, raikkaalta ja... no, herkulliselta :)

Jos kaikki menee nappiin kirja ilmestyy 15.4. Eli vielä pitää malttaa odottaa hetkinen. Mutta mutta... minulla on jo tässä vaiheessa varattuna teille pieni yllätys!

Eli raakaruoka-aikaa odotellessa teillä ihanilla Keittiökameleontin lukijoilla on mahdollisuus tilata kirja ennakkoon erikoiseen Keittiökameleontti-hintaan! Virallinen ovh tulee olemaan 33 €, mutta mikäli tilaat kirjan Atenan sivuilta ennen 15.4, kirja kustantaa vain 24,50 € (+ postikulut 3,50). Ja kun muistat vielä kirjoittaa ostoskorin kampanjakoodi-kenttään KEITTIÖKAMELEONTTI, niin saat alennuksen automaattisesti.

Pääset tutustumaan kirjaan tarkemmin ja tekemään tilauksen TÄSTÄ

* Joissain ennakkotiedoissa saattaa vielä vilahtaa työnimi Keittämättä paras, mutta se on siis kuollut ja kuopattu ja täältä tulee Raakaruoka-aika!

Yksi kirjan lukuisista pasta-annoksista. Hetkeä ennen katoamistaan parempiin suihin....

Superpallot

Sitä voisi kuvitella, että kun on ollut 48 kahdeksan tuntia non-stop kokkaamassa viikonloppuretriitillä (mitä nyt pienet yöunet ja meditaatiot välillä), ensimmäinen asia mielessä kotiin tultua ei olisi ruoka, eikä ainakaan siitä kirjoittaminen. Mutta niin vaan piti päästä näppäämään ruma kuva ja laittaa se vielä blogiinkin.

Oikein tosissaan kun kokataan, niin silloinhan ei syödä, vaan maistellaan ja napostellaan ja illalla kaadutaan sänkyyn liian väsyneinä edes ajattelemaan muuta kuin unta. Mutta onneksi on keksitty Superpallot ja pakuritee. Nämä pikku voimakuugelit antoivat sopivan potkun juuri sillä hetkellä, kun ei ollut ihan varma, jaksanko vielä laittaa kolmen ruokalajin raw food - paleo - detox- illallisen 12:lle, vai lyyhistynkö naama edellä parsakaalikulhoon. Illallisen valmistaminen osoittautui sitten paremmaksi vaihtoehdoksi.

Muutama ihan superhyvä reseptikin tuli kehiteltyä lennosta, mutta harmi kyllä olen tällaisilla sessioilla aina niin kiireinen, etten ennätä kuvata mitään. Enkä halua piinata esteettistä aistianne enemmillä pikaotoksilla, joten  kurkkufenkolikeitto ja rosmariinimantelileipä jäävät odottelemaan rauhaisaa hetkeä omassa keittiölaboratoriossa.

Superpallot:

• 1/2 kp goji-marjoja --> jauha jauheeksi 
• 3 rkl hampunsiemeniä 
• 2 rkl chia-siemeniä 
• 2 rkl lucuma-jauhetta 
• 1 rkl siitepölyrakeota 
• 1 tl raastettu luomuappelsiinin kuori 
• 1 tl jauheuttua inkivääriä 
• rouhaus mustapippuria 
• 2-3 rkl hunajaa 
• 2 kp cashew-pähkinöitä --> jauha tehosekoittimessa voiksi

Yhdistä cashew-voihin gojijauhe (jätä osa jauheesta viimeistelyyn) sekä kaikki muut ainekset. Vaivaa käsin taikinaksi ja pyörittele palloja. Jo taikina on kuivaa, lisää vähän vettä (teelusikallinen kerrallaan). Pyörittele goji-jauheessa tai kookosjauhoissa. Säilytä kannellisessa rasiassa.

- Ja nyt syömään ja loppuillaksi telkkarin ääreen aivokoomaan! Ehkä pari Superia vielä seurana

Suklaavanukkaat, 2.0

Keittiössäni jatkuu vanukasvillitys, joten pahoittelen, että toistan itseäni. Sain kuitenkin Risentalta kokeiltavaksi uusia gluteenittomia vaihtoehtoja leivontaan ja erityisesti hasselpähkinäjauho herätti kiinnostukseni, lempparipähkinöistä kun on kyse. Ja koska hassel ja suklaa ovat melkein takuuvarma yhdistelmä, tein uusintaoton lämpimästä suklaavanukkaasta. Empiirinen tutkimukseni "Voiko hyvästä tehdä vielä parempaa?" tuotti positiivisen tuloksen: Kyllä voi, liiankin hyvää! Vaikka kyse on fiksusta herkuttelusta, on ehkä silti syytä pysyä kohtuudessa ja varsinkin muistaa, että jaettu ilo on paras ilo.  Jouduin hieman kovistelemaan itseäni, etteivät jälkkärit päätyneet pelkästään omille yksityisille iltapäiväkaffeilleni.
 

Tässä muutenkin hieman modattu versio vegaanisista uunisuklaavanukkaista.

Lämpimät suklaavanukkaat (9 pientä)

• 3 dl jotain vegemaitoa
• 2 rkl kaakaovoita
• 3 rkl (raaka-)kaakaojauhetta 
• 1/2 tl jauhettua luonnonvaniljaa
• 100 g palmusokeria
• 3/4 dl kookosöljyä (kiinteänä)
• 1,5 dl hasselpähkinäjauhoa* (myös manteli- tai saksanpähkinä ovat jees)
• 0,5 dl kookosjauhoa*
• 0,5 dl soijajauhoa*
• 1 tl psylliumjauhetta
• 1/2 tl leivinjauhetta
• 2 rkl (raaka-)kaakaojauhetta
• 1/2 tl kanelia
• 1/8 tl laadukasta suolaa

Suklaakastike:

• 3 rkl (raaka-)kaakaojauhetta
• 75 g palmusokeria
• 3 dl kuumaa vettä

Kuumenna maito kattilassa ja lisää joukkoon kaakaovoi ja -jauhe. Kuumenna hämmentäen, kunnes kaakavoi sulaa ja -jauhe liukenee. Ota liedeltä ja jäähdytä. Lisää vanilja.

Asettele muffinipellille silikonivuoat. Niiden puutteessa myös valmiit uunin kestävät annosvuoat käyvät. Lämmitä uuni 180 asteeseen.

Vatkaa kookosöljy ja sokeri sekaisin. Sekoita kuivat ainekset keskenään kulhossa ja siivilöi öljy-sokeri -seokseen. Lisää suklaamaito ja vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi taikinaksi. Täytä 2/3 muffinivuoista taikinalla ja jätä odottamaan siksi aikaa, kun valmistat suklaakastikkeen.



Sekoita kaakaojauhe ja sokeri. Lisää vähän kuumaa vettä ja sekoita tahnaksi. Lisää loppu vesi ja vispilöi tasaiseksi. Kaada kastike vuokiin. Älä sekoita. Laita vanukkaat uuniin ja kypsennä n. 40 min. tai kunnes kaikki neste on painunut vuoan pohjalle ja leivonnaisten pinta on kiinteä.



Ota vanukkaat uunista ja anna vetäytyä 5 min. ennen tarjoilua.



Tarjoa sellaisenaan, vege-jäden tai -kerman kanssa.



* Jauhot sponssasi Risenta, josta kerrottiin, että soijajauho on valmistettu geenimuuntelemattomasta ja vastuullisesti tuotetusta soijasta.

Suklaavanukas uunissa ja muuta mieliruokaa

Hellikki-leivosten raaka-aineet sponssasi CocoVi

Keittiökameleontti on viime aikoina toiminut enemmän reaalimaailmassa kuin virtuaalisesti, joten koska blogitekstien julkaisu pelkän ajatuksen voimalla ei toistaiseksi onnistu, blogissa on ollut vaitonaista. Voitte syyttää esim. näitä sataa pikku Hellikki-leivosta, jotka sulostuttivat erästä naisille suunnattua hyvinvointitapahtumaa. Tästä Kukoistamo-projektista saatte todennäköisesti kuulla lisää myöhemmin, sillä olen siitä enemmän kuin innoissani. Raotan hieman verhoa ja paljastan, että sielläkin jatkan edelleen hääräilyä hyvän ruoan parissa mutta vähän toisella fokuksella.

Mutta pitemmittä puheitta ruokaelämykseen, joka on jo viikon poltellut sormenpäissä valmiina esittäytymään sinne ruudun toiselle puolelle. Mikään jälkiruokakaunotar ei ole kyseessä, mutta sisäistä hehkua löytyy sitäkin enemmän.



Olimme ystävien luona viettämässä kevättalvista sunnuntaipäivää ja reippaan ulkoilun ja kuuman borsch-keiton jälkeen saimme upottaa lusikkamme englantilaiseen suklaavanukkaaseen. Kuuman tahmean suklaan ja kylmän jäätelön yhdistelmä oli klassinen ja suussa sulava ja pitkästä aikaa ah, niin ihana. Hupaisa juttu oli se, että ohje löytyi yllättäen myös omasta keittokirjahyllystäni. Jacqueline Bellefontainen What's Cooking Chocolate vaan on viimeaikoina päässyt pahasti pölyttymään käytön puutteessa.



Kaivoin kirjan oitis esille ja tein heti seuraavana iltana uuden satsin putinkia. Mikä voikaan olla parempaa kuin maanantai-illan jälkiruoka? Alkuperäinen ohje on ihan normi voi-vehnä-sokeri -pläjäys mutta tietenkin säädin siitä vegaanisen ja fiksun version. Vehnän sijaan käytin teff-jauhoja, jotka ovat tällä hetkellä suosikkivaihtoehtoini gluteenittomassa leivonnassa. Niistä voi valmistaa paljon muutakin kuin injera-leipää. Voin virkaa teki kookosöljy ja kaakao oli raakaa. Tosin ei enää uunista otettaessa... Parasta ohjeessa on kuitenkin se, että siitä syntyy sekä kuohkea kakku että soosi samalla kertaa.

Suklaavanukas uunissa

• 3 dl kaura- tai mantelimaitoa (suosittelen jälkimmäistä)
• 75 g tummaa suklaata (jos haluat todella tumman suklaista, kokeile kaakaomassaa)
• 1/2 tl vaniljauutetta
• 100 g palmusokeria (125 g jos sitä kaakaomassaa käytät)
• 3/4 dl kookosöljyä (kiinteänä)
• 150 g teff-jauhoja ( tai jotain muuta gluteenitonta tai spelttiä, jos vehnä käy)
• 1/2 tl leivinjauhetta
• 2 rkl (raaka-)kaakaojauhetta

Soosi:

• 3 rkl (raaka-)kaakaojauhetta
• 75 g palmusokeria
• 3 dl kuumaa vettä

Kuumenna maito kattilassa ja paloittele suklaa joukkoon. Keittele, kunnes suklaa sulaa. Ota liedeltä ja jäähdytä. Lisää vanilja.

Kookosöljyä kevyesti 8,5 dl vetoinen uunivuoka. Laitan uuni lämpenemään 180 asteeseen.

Vatkaa kookosöljy ja sokeri sekaisin. Sekoita kuivat ainekset keskenään kulhossa ja siivilöi öljy-sokeri -seokseen. Lisää suklaamaito ja vatkaa sähkövatkaimella tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina uunivuokaan. Valmista suklaakastike:

Sekoita kaakaojauhe ja sokeri. Lisää vähän kuumaa vettä ja sekoita tahnaksi. Lisää loppu vesi ja vispilöi tasaiseksi. Kaada kastike vanukasvuokaan taikinan päälle. Älä sekoita. Laita vanukas uuniin ja kypsennä n. 30 min. tai kunnes kaikki neste on painunut vuoan pohjalle ja vanukkaan pinta on kiinteä. Ota vanukas uunista ja anna vetäytyä 5 min. ennen tarjoilua. Suklaakastike on valunut vuoan pohjalle ja vanukas on valmis kauhottavaksi lautaselle. Tarjoa sellaisenaan tai vege-jäden kanssa.



Suklaavanukas uunissa

Manteli-hernehummus

Kevätauringon kunniaksi pistelin ensimmäiset herneet multaan. Versoja odotellessa teki mieli kokeilla jotain muutakin hernemäistä. Pyöräyti tällaisen raikkaan viheän hummuksen, kylläkin pakasteherneistä tähän vuodenaikaan. Kesällä laittaisin ehdottomasti tuoreita ja makeita.



Jauhoin ensin mantelit jauheeksi



ja lisäsin sulaneet herneet.



Vähän suolaa, pippuria ja mausteita



Harkitsin hetken korianterin tai sitruunamelissan välillä mutta päädyin lopulta lisäämään puskan tuoretta minttua.



Ja se on siinä!

Manteli-hernehummus

• 3 dl (kuivia) manteleita
• 1/2 l herneitä (sulatettuna)
• 1/2 tl laatusuolaa
• 1 rkl (luomu-) sitruunanmehua + hieman raastettua kuorta
• mustapippuria
• 1/2 tl jeeraa
• 1/2 tl jauhettua korianteria
• ripaus cayennea
• tuoretta minttua, korianteria tai sitruunamelissaa

Jauha mantelit tehosekoittimessa jauheeksi. Lisää herneet ja soseuta. Jos tehosekoittimesi on kevyempää mallia, voi olla hyvä siirtyä tässä kohtaa työstämään massaa monitoimikoneella. Lisää loput ainekset tuoretta minttua lukuunottamatta ja tehosekoita massa sileäksi. Sekoita lopuksi käsin silputtua minttua, korianteria tai sitruunamelissaa. Vie tarjolle tai säilytä jääkaapissa kannellisessa astiassa.

Hyvää levitteenä kräkkerien, suolaisten keksien tai ruisleivän päällä. Erityisen hyvää myös salaatinlehteen kääräistynä kevätsipulin, ohuiden kurkkusuikaleiden ja vesikrassin kanssa. Ja sittenkin jäin kaipaamaan sitä korianteria...

Banana Peanut Butter Muffins (gluten-free)

Talven kiristettyä otettaan teki mieli ryhtyä leipomispuuhiin.

Hedelmäkulhostamme löytyy tämän tästä näitä liikaa aurinkoa ottaneita banaaneja. Hyvä niin, sillä silloin on taas syytä leipoa pellillinen muffineja. Tällä kertaa banskut pääsivät kaveeraamaan maapähkinävoin ja quinoan kanssa.

Quinoajauho on mahtavan ravinteikas leivonta-aines, mutta valmiit jauhot maistuvat mielestäni usein pistäviltä. Siksi jauhan ne yleensä itse. Tällä kertaa huuhtelin quinoat moneen kertaan karvaan saponiinin poistamiseksi ja paahdoin siemeniä kevyesti uunissa. Kuivaustarkoituksessa varsinaisesti, mutta paahtaessa quinoaan tuli kivan pähkinäinen aromi. Sitten vain tehosekoittimella hienoksi. Quinoan lisäksi käytin jauhoseokseen myös kikhernejauhoja ja kokojyväriisijauhoa.

Muffinien makeus tuli suurimmaksi osaksi banaanista ja arkeologisten kaivausten esiin nostamasta päärynästä. Vähän vain lorautin vaahterasiirappia tuomaan makua. Rasvaakaan en jaksanut lisätä maapähkinävoin lisäksi, koostumuksesta tuli silti mehevä. Ehkä paria ruokalusikallista neitsytkookosöljyä voisin harkita, jos olisi aivan pakko.

Muffineista tuli koukuttavan hyviä, mikä ei ole yllätys, sillä yleensä kaikki, missä on maapähkinää toimii. Ja quinoan ja kikhernejauhon ansiosta näillä kyllä jaksaa pidemmänkin metsälenkin. Vaikka sitten maaliskuisessa lumipyryssä.

Banaani-maapähkinämuffinit (6 reilua)

• 2 ylikypsää päärynää soseutettuna + vettä sen verran, että saat 1/2 l nestettä
• 3 rkl vaahterasiirappia
• 1 dl maapähkinävoita (Urtekramin cruchy on hyvä)
• 11/2 ylikypsää banaania
• 1,25 dl quinoajahoja (ks. yllä)
• 1,25 dl kikhernejauhoja
• 1,25 dl riisijauhoja
• 1/2 tl laatusuolaa
• 1/2 tl psylliumjauhetta
• 1 tl vaniljaa
• 1 tl leivinjauhetta

Täyte:

• 1 rkl maapähkinävoita
• 1/2 banaani

Soseuta päärynät tehosekoittimessa ja lisää tarvittaessa vettä. Sekoita joukkoon vaahterasiirappi. Muhenna banaanit ja maapähkinävoi soseeksi. Sekoita toisessa kulhossa kaikki jauheet keskenään. Lisää vähitellen päärynäsose ja sekoita lopuksi joukkoon banaani-pähkinätahna.

Valmista täyte sekoittamalla loppu banaani ja ruokalusikallinen pähkinätahnaa keskenään.

Täytä muffinivuoat puolilleen taikinalla (joka on melko paksua). Laita keskelle lusikallinen banaanitäytettä ja peitä  se uudella taikinakerroksella. Paista muffineita 180 asteisessa uunissa n. 20 min.



Tein itse kerralla tuplasatsin ja paiston toisen osan silikonisissa pikkukakkumuoteissa. Niistä tuli vielä paremmin suuhun sopivia. Jos käytät silikonimuotteja, irrota muffinit heti uunista ottamisen jälkeen ja siirrä jäähtymään.

Ja loppu selviääkin sitten tästä.

Vatsanlepyttely Smoothie

Huomasin, että vanha postaukseni vatsaa lepyttelevästä Olo-salaatista oli saanut viime viikolla eniten visiittejä. Tästä(kin) voi päätellä, että noro-virus ja joukkio muita kutsumattomia vieraita ovat riehakkaasti vallanneet Suomen.

Meillä ei varsinaisesti ole vatsatautia koettu (koputan puuta) mutta lenssu-influenssa-mikälie-pöpö on vallannut puolet perheestämme asuinpaikakseen. Omissa keuhkoissani asustelee nyt joku sitkeämpi tapaus ja vaikka olen normaalisti aika vastus kausiflunssille, tämä on vaatinut tahdin hellittämistä.

Sekä hengitystieinfektiot että vatsataudit vievät ruokahalun mennessään, mikä kuuluu osittain kehon normaaliin paranemisprosessiin. Energiaa tarvitaan bakteerien ja virusten selättämiseen, ei ruoansulatukseen. Pitkään jatkuessaan heikko syöminen kuitenkin hivuttaa ja sisään tulisi saada jotain helposti sulavaa. No, tuorepuristetut mehut ja smoothiethan ovat kuin luotuja tähän tarkoitukseen!



Tänä aamuna surautin blenderillä Olo-salaatin kaverin: Vatsanlepyttely-smoohtien papaijasta, appelsiineista ja tuoreesta inkivääristä. Mukaan sujahti myös kapselin verran maitohappobakteereja. Papaijan ruoansulatusentsyymit ja vatsapöpöjä häätävät ominaisuudet, appelsiinin c-vitamiini ja inkiväärin pahoinvointia ja kolotuksia hoitavat ainesosat tekevät tästä nektaria silloin, kun olo on valju.

Smoohien jälkeen vatsa oli tyyni, olo sees ja mieli hyvä. Siitä tietää, että keho sai nyt kaipaamaansa.

Appelsiini-papaija -smoothie (1:lle)

• 1/2 papaija (siemenet poistettuna)
• 11/2 - 2 appelsiinia tai veriappelsiinia
• 1 dl kauramaitoa tai mantelimaitoa
• 1 rkl neitsytkookosöljyä
• 2 cm pätkä tuoretta inkivääriä
• ripaus kardemummaa
• (1 tl hunajaa)

Kuori ja paloittele papaijat ja appelsiinit. Kuori ja viipaloi inkivääri. Laita kaikki blenderiin. Lisää makeutusta tarvittaessa. Tehosekoita. Tarvittaessa viilennä hieman ennen tarjoilua.

................................................

Muita vastaystävällisiä reseptejä:

Olo-salaatti

Tuorepuristettu porkkanamehu