Appelsiiniliköörillä tujautettu sitruskakku ja passionkompottia

Joulu oli ikimuistoisen pimeä ja sateinen, mutta lautasilla hehkui auringon oranssia.

Harvemmin kokkaan mitään reseptin mukaan, mutta tämän joulun herkkuihin sain inspiraation viimeisimmästä Viini-lehdestä. Toteutukset tosin noudattelivat vain etäisesti alkuperäisiä, mutta juomasuositukset toimivat silti. Kaksi parasta olivat Cointreaulla terästetty juustokakku, joka keittiössäni taipui vegeperäiseen muotoon ja sai muutenkin freesimmät lisukkeet. Kakkossijalle ponkaisivat tyrnimarinadissa muhineet jättipavut, jotka esittivät olevansa silakoita. Tyrni on asia, jota himoitsen ainatalviaikaan, mutta maistui lisuke muillekin.

Sitruskakku pääsi pöytään vasta joulupäivänä, aattoiltana herkuttelimme tummalla raakasuklaalla, jäädytetyillä rypäleillä ja grappalla Jamie Oliverin tyyliin. Suklaa ja grappa olivat sukat pyöräyttävän hyvä yhdistelmä. Jäisistä rypäleistä en ole ihan niin varma...

Juustokakun juomasuosituksena oli makea Chateau d'Arche 2007 ja yhdyn ohjeen viiden tähden hehkutukseen, vaikka oma semiraaka kakkuni oli luultavasti melko kaukana tuorejuustotäytteisestä. Ja kun hämmensin kaveriksi vielä yksinkertaisen passionhedelmä-kompotin, kombo muodosti suorastaan enkelimäisen makukokemuksen. Ehdottomasti klassikkoainesta. 

Sitruskakku ja passionkompottia (semi-raw)

n. 12 palaa
valmistusaika n. 1 t + jäähdytysaika

Kakkupohja:

• 60 g mantelijauhoa (tai jauhettuja manteleita)
• 60 g pistaasipähkinöitä jauheeksi jauhettuna (paahtamattomia ja suolattomia!)
• 2 rkl kookossokeria
• 50 g neitsytkookosöljyä
• 1/4 tl laadukasta suolaa

Täyte:

• 1 pkt pehmeää tofua
• 2,5 dl liotettuja cashew-pähkinöitä (n. 1/2 t)
• 1 luomu-appelsiinin mehu ja raastettu kuori
• 1 tl vaniljauutetta 
• 2 rkl juoksevaa hunajaa tai agavesiirappia (tai maun mukaan)
• 4 cl Cointreau-likööriä
• 1/8 tl laadukasta suolaa
• 1,5 dl sulaa kaakaovoita

Pinnalle sekä viieistelyyn: kookossokeria, kumkvatti-viipaleita, (veri-) appelsiini ohuina siivuina, ananaskirsikoita ja passionhedelmä

Aseta 24 cm halk. irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi. Nypi pohjan ainekset käsin sekaisin. Kookosöljyä ei tarvitse sulattaa. Painele pohjataikina kakkuvuokaan. Huom. kakun voi tehdä myös piirasvuokaan, jolloin se tarjotaan luonnollisestikin suoraan astiasta. Laita pohja jääkaappiin jähmettymään täytteen valmistuksen ajaksi.

Raasta kaakaovoi tarvittaessa keskikokoiseen kulhoon ja sulata vesihauteessa, lämminvesijohdosta tuleva vesi riittää. Siivilöi ja huuhtele cashew-pähkinät ja laita tehosekoittimeen yhdessä muiden täytteen ainesten kanssa kaakaovoita ja likööriä lukuunottamatta. Blendaa sileäksi seokseksi. Lisää likööri ja sekoita. Lisää lopuksi kaakaovoi (ohuena nauhana koneen käydessä, jos mahdollista). Tarkista  makeus ja lisää tarvittaessa. Kaada täyte kakkupohjan päälle ja laita kylmään jähmettymään. Viimeistele pinta kookossokerilla ja kumkvatti- sekä appelsiiniviipaleilla. Ananaskirsikat ja passionhedelmä ovat tyylikäs lisä koristeluun. 

Passion-kompotti

• 5 passionhedelmän sisus
• 1 rkl juoksevaa hunajaa tai agavesiirappia

Sekoita hedelmäliha ja hunaja keskenään pienessä kulhossa. Tarjoa sitruskakun lisänä. 

Gluteenittomat tähtitortut ja pari muuta jouluista herkkua

Vietämme vaihteeksi joulun Suomessa. Vaikka otamme joulun vastaan varsin rennosti, en silti osaa välttyä joulukiireiltä. Vuoden vaihtuminen tuo tullessaan aina kaikenlaista sälää.

Keittiössä en kuitenkaan aio hikoilla, sillä joulun ajan kattaus syntyy teemalla kevyttä ja konstailematonta. Amerikan ajoilta meille on jäänyt perinteeksi syödä joulun pääateria vasta joulupäivänä, mutta koska meille kokoontuu sukua pöydän ääreen, löytyy menyystä vähän kaikenlaista, raakaa, kypsää, vegeä ja ei-vegeä. Perinneherkkuja on kuitenkaan turhaa etsiä, sillä niitä en ole enää syönyt, saatu valmistanut vuosiin. Mielestäni on paljon kiinnostavampaa rakentaa uusia variaatioita jouluisten makujen ympärille.

Seuraavassa muutama poiminta omista suosikeistani tältä vuodelta:

Pähkinöillä ja aurinkokuivatuilla tomaateilla täytetyt omput ovat pitäneet pintansa aika monena jouluna. Ohjeen piti alunperin tulla kirjaankin, mutta tila loppui kesken. Tarjoan niitä alkupalana tai lisukkeena.

Kokeilin myös kuivatuilla karpaloilla ja saksanpähkiöillä ryyditettujä kräkkereitä vaihtoehdoksi joululeivälle. Tuli ihan helkkarin hyviä, vaikka itse sanonkin. Joulupöydässä tarjoan niitä marinoitujen ja yön yli kuivateltujen viikunoiden, hunajan ja kotimaisen chevren kanssa.

Ja sokerina pohjalla: Gluteenittomat joulutortut, joista olen melko innoissani. Gluteeniton, vegaaninen ja lisäaineeton vaihtoehto torttutaikinalle oli tämän joulun haastereseptini ja yllättäen lopputuloksesta tuli parempi kuin osasin arvatakaan. Tokikaan voitaikinan lehtevyyttä ei ohjeella saa aikaiseksi, mutta rakenne on kuitenkin mukavan murea ja maku varsinkin kohdallaan. Aion jatkossa hyödyntää taikinaa myös kuorena suolaisille täytteille.

Ja näiden reseptien myötä toivotan teille

Jouluiloa ja hyvää mieltä!

Hedelmä-pähkinä -kräkkerit

n. 12 isoa suorakaiteen muotoista kräkkeriä
liotusaika n. 4 t
taikian n. 15 min.
kypsennys n. 12 t kuivurissa TAI 2 t uunissa

• 5 dl vaaleita pellavansiemeniä
• 5 dl vettä
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• (pussi chai-teetä)

- Liota n. 4 tuntia tai yön yli

• 1 rkl psylliumin siemeniä
• 2, 5 dl (höyryttämättömiä) kaurahiutaleita

- Jauha tehosekoittimessa jauheeksi. Siirrä kulhoon ja lisää loput aineet sekä tarvittaessa vettä, kunnes saat muotoiltavan taikinan.

• 1/2 tl suolaa
• 1/2 tl jauhettua inkivääriä
• 1/2 tl jauhettua pomeranssin kuorta
• 1 luomumandariinin raastettu kuori tai n. 1 tl raastettua appelsiininkuorta
• 1 rkl seesamiöljyä
• reilu kourallinen kuivattuja karpaloita
• reilu kourallinen saksan tai pekaanipähkinöitä (mielell. myös liotettuna ja huuhdeltuina)
• 1/2 persimoni pieninä kuutioina
• n. 1,25 dl vettä

Levitä taikina kuivurin tasolle (tai kiertoilmauuniin leivinpaperilla päälystetylle pellille). Leikkaa suorakaiteen muotoisiksi paloiksi. Kuivattele n. 10 tuntia tai yön yli. Käännä ja jatka kuivattelua vielä pari tuntia tai kunnes kräkkerit ovat kuivia.

Uunimetodi: Jos haluat, voi kypsentää kräkkerit myös uunissa n. 150 asteessa. Levy kuivahtaa n. parissa tunnissa ja maku on ihanan pähkinäinen.

Täytetyt omenat

2 - 4:lle

Valmistusaika n. 3 tuntia ( sis. kuivattelut)

• 3-4 pienehköä (kotimaista) omenaa 

Marinadi:

• ¾ dl saksanpähkinäöljyä tai oliiviöljyä 
• 3 rkl balsamiviinietikkaa 
• 1 rkl vaahterasiirappia 
• 3 rkl tamaria tai soijakastiketta 
• mustapippuria myllystä 
• 1 valkosipulinkynsi puristettuna 

Täyte:

• 1/4 paprikaa 
• 1 herkkusieni 
• 4 aurinkokuivattua tomaattia 
• 1 rkl ruohosipulia 
• tuoretta persiljaa silputtuna 
• 6 saksanpähkinää hienoksi rouhittuna 
• 1 tl kuivattua timjamia 
• 1 tl kuivattua oreganoa 
• 1 valkosipulinkynsi puristettuna 
• 1 tl balsamiviinietikkaa 
• mustapippuria myllystä 
• 1/4 tl suolaa 

Vispilöi marinadiainekset sekaisin laakeassa kulhossa. Kuori omenat ja poista kota kovertaen keskustaan reilusti tilaa täytteelle. Kääntele omenat marinadissa kauttaaltaan ja jätä kulhoon marinoitumaan. Siirrä kulho kuivuriin tai uunin alaosaan 40 asteeseen vähintään kahdeksi tunniksi. Valmista sillä aikaa täyte.

Pilko paprika ja aurinkokuivatut tomaatit pieniksi kuutioiksi. Hienonna herkkusieni ja silppua tuoreet yrit. Rouhi pähkinät. Sekoita täyteainekset keskenään puristelemalla käsin tai painelemalla haarukalla siten, että paprikat ja herkkusieni pehmenevät. Valuta mahdollinen ylimääräinen neste pois. Nostele omenat marinadista ja valuta. Painele täytettä omenoiden keskelle ja laita takaisin kuivuriin tai uuniin vielä pariksi tunniksi. Valele ennen tarjoilua omenoille jäljelle jäänyttä marinadia. Viimeistele nokareella cashew-juustoa tai mieleistäsi tuorejuustoa.

Gluteenittomat joulutortut

16 kpl

Huom. 1 kp = 2,5 dl

Taikina:

• 1/3 kp psylliumin siemeniä (kuorittuja)
• 1/3 kp vaaleita pellavansiemeniä
• 1 tl laadukasta suolaa
• 1/3 kp mantelijauhoja
• 1/2 l maustamatonta soija-jogurttia
• 1 tl hunajaa
• 1/4 kp tapioca-tärkkelystä
• 1/2 tl leivinjauhetta
• 2 dl sulaa kookosöljyä

Täyte

• 250 g luomuluumuja
• vettä liottamiseen
• kanelitanko

Laita luumut likoamaan edellisenä iltana tai vähintään 4 tunniksi. Lisää vettä sen verran, että luumut peittyvät ja laita mukaan kanelitanko. Kun luumut ovat pehmenneet, soseuta sauvasekoittimella.

Lämmitä uuni 180 asteeseen. Valmista taikina: Jauha tehosekoittimessa psylliumin ja pellavansiemenet jauheeksi. Lisää suola, hunaja ja soijajogurtti ja sekoita taikinaksi. Siirrä kulhoon ja sekoita käsin vaivaten joukkoon tapioca-tärkkelys sekä kookosöljy. Muotoile käsin painellen tai kaulimella n. 4 mm paksuiseksi levyksi. Käytä apuna elintarvikekelmua, jolloin taikina ei tartu kaulimeen.

Leikkaa neliöiksi ja valmista joulutortut tavalliseen tapaan (eli vedä viillot neliön kulmista kohti keskustaam, laita nokare luumusosetta keskelle ja taita joka toinen sakara luumusoseen päälle. Siirrä tortu leivinpaperilla päälystetylle pellille ja paista uunin keskiosassa n. 10 min. tai kunnes torut saavat väriä. Sakarat palavat helposti, joten paistaessa kannattaa olla tarkkana. Tarjoa lämpimänä. Tortut voi myös pakastaa ja sulattaa uunissa juuri ennen tarjoilua.

Konetiskiaine testissä: Uusi Finish Power & Pure - hajusteeton ja vähemmän kemikaaleja (video)

Kuten ruoanlaitossa, myös kodin puhdistusaineissa pyrin suosimaan luonnonmukaisuutta, ympäristöystävällisyyttä ja "terveellisyyttä" (jos nyt niin voi kemikaaleista sanoa). Siksi oli mielenkiintoista saada asiantuntijan arvio päivittäisistä käyttökemikaaleistani. Niki Alanko Allergia- ja astmaliitosta saapui tupatarkastukselle kotiimme harmaana keskiviikkopäivänä. Sain samalla testattavakseni Finishin uusia hajusteettomia Power & Pure konetiskiaineita, jotka sisältävät myös kevyemmän kemikaalicocktailin.

Olin ehkä etukäteen ajatellut, että kodin putsareiden suhteen olisin melko puhdas pulmunen. Mutta miten kameleontin keittiö ja kylppäri läpäisivät testin? Se selviää seuraavasta videosta. Muutama ylläri oli Nikillä takataskussa ja opin muutenkin uutta ja mielenkiintoista kemikaalien maailmasta.

Allergia-asiantuntijan arvio keittiön ja siivouskomeron kemikaalikätköistä:

Eli ehkä suuri oivallus itselleni oli se, että ympäristöystävällinen ei automaattisesti tarkoita matalaa allergiariskiä tai herkistävyyttä. Itselläni esim. hajusteettomuus on jäänyt melko vähäiselle huomiolle ympäristö- tai luomumerkkejä metsästäessä. Toisaalta sain kehuja siitä, että kemikaalikimara oli siivouskaapissani kaikenkaikkiaan vähäinen. Laiskuuttani kun en jaksa ostella monia tuotteita - mikä osoittautuikin hyväksi ratkaisuksi.

Mielenkiintoinen oli myös keskustelu pesulämpötiloista ja -ajoista. Hektinen perhe-elämä houkuttaa pikaohjelmiin myös pyykinpesussa ja tiskarin käytössä. Toisaalta EU on ohjeistanut mahdollisimman matalien pesulämpötilojen käyttöön energiankulutuksen vähentämiseksi. Toisaalta jo maalaisjärkikin sanoo, etteivät esim. rasvajäämät irtoa kylmällä vedellä ja silloin tarvittaisiin avuksi jälleen lisää kemikaaleja, varsinkin jos pesut haluaisi vielä hoitaa nopeasti. Joten jos minulta kysytte, mielummin valitsen sen kuuman veden, pidemmän jynssäyksen ja ehdottomati vähemmän kemikaaleja. Mutta voisi se kevyt laventelin tuoksu lakanoissa kuitenkin olla kiva...

Testissä: Finish Power & Pure

Finish Power & Puren tiedotteesta lainattua: "...sisältää aktiivisia entsyymejä ja puhdistavaa happea, ei sisällä hajusteita, keinotekoisia väriaineita eikä fosfaatteja. Pakkauksessa on käytetty entistä vähemmän pakkausmateriaalia. Joutsen-ympäristömerkki takaa sen, että konetiskiaineen kemikaalit rikkoutuvat helposti eivätkä vahingoita vesistöjä. Tuotteen pakkaus on suunniteltu siten, että CO2-päästöt on minimoitu."

Vaikuttaa hyvältä, mutta miten vakuutti itse tuote.

Hajusteettomuuden merkityksen konetiskiaineessa olin jo aiemmin oppinut kantapään kautta tuhottuani yhden raakasuklaaerän laittamalla sen haisutiskiaineella pestyihin muotteihin. Herkät raaka-aineet, kuten suklaa ja raakakakkujen täytteet imaisevat erityisen helposti astioihin piintyneet aromit. Huuhtelukirkasteita tai muita "lisäaineita" en ole tiskeissäni käyttänyt, mutta nyt täytyy myöntää, että pesutulos oli selvästi parempi vanhaan pesuaineeseeni verrattuna. Astiat tuntuivat todella puhtailta, jopa kattilan pohjaan jämähtänyt edellisillan soosi oli hävinnyt jälkiä jättämättä. Ja ehkä lasitkin olivat tavallista kirkkaampia tai sitten pakkauksen lupaus "hohtavasta puhtaudesta" saivat ne säihkymään silmissäni.

Videolla kokeilin "Quantum" -nimikkeellä varustettua tuotetta. Pakkauksen perusteella ero "All in one" -tuotteeseen jäi epäselväksi, sillä molemmat sisältävät pesuaineen lisäksi myös huuhtelukirkasteen. Molempien pakkausteksteissä oli lueteltu tehotoimintoja (Power Actions), kuten "suolatoiminto", "teetahrojen poisto" ja "rasvanpoisto". Quantumissa näitä oli kaksi enemmän, peräti yhdeksän kappaletta. Lisä-powerit olivat "Hämmästyttävä kiilto" ja "Suodattimen suojaus" (oletan, että selosteessa ollut "soujaus" oli vain typo). Ainakin tuo hämmästyttävä kiilto saa lähinnä aikaan vaikutelman myyntilauseesta, eikä suoranaisesti auta valinnan tekemisessä.

Vaikka ympäristöystävällisyys on noussut myös myyntivaltiksi ja markkinointikeinoksi, mielestäni on mahtavaa, että isotkin valmistajat ovat alkaneet kehittää tuotteitaan yhä ympäristö- ja ihmisystävällisempään suuntaan. Niillä, jos kellä on siihen myös erinomaiset taloudelliset resurssit.

 

 Yhteistyössä: Finish Power & Pure

Koukuttavat Suklaa-savumantelit (Raw)

Salainen paheeni on se, että voisin hyvin elää naposteluruoalla. Haukata hedelmän sillon tällöin, napsia vähän pähkinöitä ja mutustella kräkkereitä, kun muistan. Perhe-elämä on kuitenkin pakottanut säännölliseen ateria-ajatteluun, ja hyvä niin. 

Mutta koska olen luonnoltani napsija, koukutun yksinkertaisiin resepteihin. Kuten nyt joulun alla näihin lempeän savuisiin manteleihin. Onneksi ne syntyvät helposti, mantelimaidon sivutuotteena, jos heittää illalla hiukan ylimääräisiä manteleita likoamaan. Keksin sekoittaa mausteisiin myös raakakaakaota, niin ei tarvitse edes suklaan ja suolaisen välillä arpoa. 

Suklaiset Savumantelit

(1/2 l)

Valmistusaika n. 24 t (= liotus yön yli, kuivatus 12 t) 

• 1/2 l yön yli liotettuja manteleita huuhdeltuna
• 1 tl laadukasta suolaa 
• 1 rkl raakakaakaojauhetta 
• 1 tl vaahterasiirappia
• 1 tl sitruunan mehua tai balsamicoa
• pari tippaa Liquide Smoke -nestemäistä savua

Sekoita mausteet manteleihin suuressa kulhossa. Levitä kuivurin tasolle tai leivinpaperilla päälystetylle uunipellille. Kuivata n. 40 asteessa yön yli n. 12 tuntia tai kunnes mantelit ovat kunnolla kuivia. Tämän voi siis tehdä myös uunin alaosassa miedoimmalla lämmöllä, uuniluukku hieman raollaan (jos sinulla ei ole kiertoilmauunia). Säilytä  kannellisessa purkissa ja viileässä.

Huom! Pikaisempi ja hieman kypsempi menetelmä on kuivatella 80 asteessa pari tuntia.

Kurssiuutisia! - Tule kokkaamaan hyvän mielen ruokaa la 11.1.2014

Minulta on kyselty paljon tulevista ruokakursseista, mihin olen koko syksyn vastannut: "Ehkä myöhemmin". No, nyt on sitten se myöhemmin! Tasan kuukauden kuluttua, eli tammikunn 11. päivä järjestän raakaruokakurssin ERY:n koulutustiloissa Helsingissä teemalla hyvän melen ruoka.

Mieli Hyvää! - raakaruokakurssi

Samalla tavalla kuin tietyt ruoka-aineet lisäväät fyysistä vastustuskykyä ja terveyttä, oikeilla ruokavalinnoilla voi vahvistaa myös hyvää mieltä ja aivojen toimintakykyä. Jokainen, joka on maistanut palan raakasuklaakakkua jakaa luultavimmin kokemuksen siitä, että tällaisesta kakusta tulee erityisen hyvä mieli. Mutta hyvän mielen herkkureseptejä on paljon muitakin. Kurssilla käydään läpi, miten hyvä ruoka ja ravitsemus lisäävät mielen voimaa ja kokataan yhdessä raakaruokia, jotka tukevat mielen hallintaa, aivoterveyttä ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kurssi sisältää käytännönläheisen luennon, kokkaukset materiaaleineen ja yhteisen aterian. Huom! Ennakkotietoja tai taitoja raakaruoanlaitosta ei tarvita! Kurssin käytyään osallistujat saavat sähköisen tietopaketin, joka sisältää perustietoa mielen hyvinvointia tukevasta ravinnosta, raakaruoanlaitosta sekä kurssin reseptit. Kaikki tämä sisältyy kurssin hintaan, joka on 98 € (sis. alv 24%). Lisäksi ERY:n jäsenille ja ennen 24.12 ilmoittautuneille lupaan 10% alennuksen!

Miksi juuri tällainen kurssi, eli vähän taustoja 

Olen vetänyt monia raakaruokakursseja, joilla on perehdytty perusasioiden saloihin ja toivon mukaan olen tartuttanut osallistujiin myös oman innostukseni aihetta kohtaan. Ja raw food näyttää totta vieköön tehneenkin kuluneen vuoden aikana komean esiintulon valtamedian ja yleisen tietoisuuden piirissä. Niin paljon kuin rakastankin raw kurssien järjestämistä, innostavaa kokkailua yhdessä ja herkullista ruokaa, jota syömme päivän päätteeksi, olen syksyn aikana löytänyt itseni usein miettimästä, mitä uutta voisi tälle alueelle tuoda.

Painotan omissa kokkailuissani yhä vahvemmin itsensä kuuntelua ja joustavuutta ehdottomien periaatteiden sijaan. Tähän liittyy olennaisesti se, että sekä ruoanlaitosta että syömisestä täytyy tulla myös hyvä mieli. Enkä tarkoita tällä sitä, että onnittelee itseään illalla hyvin noudatetusta "dietistä" tai siitä, ettei päivän aikana sortunut "paheisiin". Vaan sitä, että tekee valintojaan ruokalautaselle tietoisena siitä, että tietyt ravintoaineet ruokkivat kyllä kehoamme paremmin kuin toiset - ja vaikuttavat jopa aivokemiaamme - mutta tämän lisäksi ruokaan ja ravintoon liittyy myös paljon muita hyvään oloon - ja mieleen vaikuttavia asioita. Ja nämä ovat yhtä monisyisiä kuin elämä itse :)

Tällä hetkellä oma mielenkiinnon kohteeni onkin hyvän mielen ruoka, sillä mielen hyvinvoinnilla ja varsinkin stressillä on valtava vaikutus myös fyysiseen vointiimme. Olen penkonut aihetta tiiviisti viimeisen vuoden ajan ja tehnyt käytännön tutkimusta omassa koekeittiössäni. Joitakin reseptejä olen myös kirjoitellut Flourish-blogiini Jolien sivuilla. Niinpä minulla on tunne, että haluan jakaa nyt juuri näitä oivalluksia uuden kurssin muodossa. Ja vaikka mieliruoka ei välttämättä ole raakaa, se on usein raakapainotteista, joten siksi raakaruokakurssi.

Ilmoittaudu mukaan itse tai anna kurssi lahjaksi!

Sitovat ilmoittautumiset kurssille tulee tehdä viimeistään pe 3.1.2014 joko osoitteeseen okriina@gmail.com tai outi.rinne@meleon.fi. Mukaan mahtuu 12 ensimmäiseksi ilmoittautunutta.

Huom, kurssilla valmistettavat ruoat sisältävät pähkinöitä, siemeniä ja raakoja kasviksia sekä suklaata, joten jos tiedät olevasi allerginen kerrothan asiasta ilmoittautumisen yhteydessä.

Vink vink, kurssi voi olla myös mukava lahja pukinkonttiin! Ja mikäli tilaat kurssin lahjaksi saat itsellesi e-kirjasen, joka jaetaan kurssilaisille!

Miten granaattiomena kuoritaan? (Video)

Kuva tässä on hieman harhaanjohtava, sillä hääkakkureseptistä ei nyt ole kyse. Mutta koska blogissa on vallinnut hetkellinen hiljaisuus, ensin vähän kuulumisia. Granaattiomena-video lötyy postauksen lopusta.

Viikko on ollut täynnä herkullisia ruokakiireitä, enkä ole ennättänyt blogin kimppuun. Kulisseissa on kuitenkin kuhinaa. Valmistin mm. pari hääkakkua ja Kameleontin Konvehtitehdaskin on ollut käynnissä. Lisäksi olen suunnitellut uutta ruokakurssia ensi vuoden alkuun, mutta siitä lisää tuonnempana.


Hääkakkuprojekti oli hieno mutta hieman hermojaraastava. On upeaa olla mukana luomassa ainutlaatuista juhlahetkeä. - Varsinkin, kun ihanat ihmiset halusivat juhlaansa aivan erityisen raw kakun. Ensimmäistä kertaa tein näin korkean ja moniosaisen kakun, joten valmistuksessa riitti haasteita. Ja kakun kuljettaminen juhlapaikalle vasta olikin jännittävää, kun talven ensimmäiset lumet ja liukkaat saapuivat myös tänne etelään. Sain kakut kuitenkin paikalle ilman suurempia kommelluksia.

Joulun tulo puolestaan on tarkoittanut konvehtikiireitä. Lahjon läheisiäni mieluiten hyvän olon herkuilla mutta olen valmistanut raw konvehteja myös tilauksesta muutaman erän, joten konvehtitehtaalla on pitänyt kiirettä.



Mutta sitten varsinaiseen aiheeseen eli granaattiomenaan. Ja varsinkin sen kuorimiseen.

Granaattiomena-sesonki on aiheuttanut pienoisen addiktion ja tuntuu, että melkein kaikki on hieman parempaa, kun sekaan heittää muutaman tyylikkään siemenen. Sen seurauksena keittiö onkin sitten ollut enemmän tai vähemmän roiskeissa, varsinkin kun päätin etsiä sitä parasta keinoa ompun avaamiseen. Ohjeita löytyy netistä vaikka kuinka, mutta testien jälkeen niistä valikoitui yksi ylitse muiden. Innostuin aiheesta sen verran, että päätin saman tien julkaista historian ensimmäisen virallisen Keittiökameleontti-videon. (Jep, Keittiökameleonttikin astuu vihdoin nykyaikaan.)

Eikän se niin vaikeaa ollut - videon tekeminen nimittäin. Innostuin vähän leikkimään ja iltapuhteiksi vielä nörtteilemään iMovien kanssa. Lopputulos onkin sitten vähän "kokeilevaa taidetta", mutta tästähän taso ei voi kuin parantua :)


 

Helpot Inkivääri-karpalo Cookiet (Raw)

Olin lauantaina esittelemässä Raakaruoka-aika! -kirjaani Kampin Ruohonjuuressa ja pyöräytin vähän maistiaisia kylkeen. Suklaa on yleensä varma valinta, kun tarjoaa raakisherkkuja suurelle yleisölle. Kirjasta löytyvä brownie-ohje yleensä ollutkin hitti. Nyt kuitenkin otin riskin ja valmistin vaihteen vuoksi "blondien" eli vaalean mantelipohjaisen leivonnaisen. Maustoin taikinan inkiväärillä ja muilla joulumausteilla ja sekoitin joukkoon kuivattua karpaloa. Joukosta löytyy myös salaisia ainesosia, joiden ansiosta siitä tuli todella herkullista, vaikka itse sanonkin (paljastuksia hieman tuonnempana).

Taikinasta voi muotoilla palloja tai cookieita (kuten kuvissa). Isolle joukolle kaulitsin sen levyksi ja sutaisin päälle inkivääri-kookoskuorrutuksen. Jähmetin kuorrutteen viileässä ja leikkelin se jälkeen levystä minileivoksia. Suuri yleisö tykkäsi myös ja kirjatkin hupenivat pöydästä. - Tai itse asiassa loppuivat kesken! Tästä pienestä takaiskusta huolimatta päivä oli inspiroiva. Parastahan on, kun saa jutella mukavien ihmisten kanssa ja tavata myös blogin lukijoita. Samaan aikaan toisesta esittelypöydästä löytyi Four Sigma Foodsin superjuomia, joita tarjoili sympaattinen Markus. Instant Chaga ja Inkivääri-cookie olivat aika kiva kombo viileänä pakkaspäivänä.

Ja sitten hieman resepti-alkemiaa: Salainen ainesosa taikinassa on baobab -jauhe. Sain sitä ennakkomaistiaisina CocoVi:lta ja voi olla, ettei sitä vielä löydy kaupan hyllyltä, pian kuitenkin kyllä. Siitä syystä laitan ihmejauheen ohjeessa sulkuihin ja vaihtoehdoksi lucumasta valmistuvan version, joka on myös hyvä. Baobab on kuitenkin kokeilemisen arvoinen, sillä sen kirpeän hedelmäinen maku komppaa upeasti inkivääriä ja karpaloa.

Inkivääri-karpalo Cookiet (Raw)

n. 16 isoa tai 32 pientä, valmistusaika 1 t (sis. kuorrutteen jäähdytyksen)

• 250 g kuorittuja manteleita
• 250 g kultaisia rusinoita
• 1 rkl hunajaa tai agavesiirappia
• 2 rkl lucuma-jauhetta (tai baobab-jauhetta)
• 1/4 tl laadukasta suolaa
• 1 tl raastettua luomusitruunan kuorta
• 2 tl sitruunan mehua (baobabin kanssa jätä pois)
• n. 20 g omenarouhetta (esim. murskattuja pakastekuivattuja omenalastuja)
• 2 rkl sulaa kookosöljyä
• 1 tl luonnon vaniljaa
• 4 rkl kuivattuja karpaloita TAI puolukoita silputtuna
• 2 tl jauhettua inkivääriä
• 1/2 tl kanelia
• 1 tl kardemummaa

Kuorrutus:

• 1 dl sulaa kookosöljyä
• 1 rkl hunajaa tai agavesiirappia
• 6 tippaa nestemäistä steviaa tai hieman lisää hunajaa/agavea
• 1 rkl lucuma-jauhetta (tai baobabia)
• 1 tl sitruunan mehua (jätä pois, jos käytät baobabia)
• 1 tl jauhettua inkivääriä

Viimeistelyyn: karpalo- tai puolukkajauhetta tai kuivattuja marjoja

Jauha mantelit jauheeksi tehosekoittimessa tai monitoimikoneessa. Siirrä suureen kulhoon odottamaan. 

Laita monitoimikoneen kulhoon tai tehosekoittimeen loput aineet kookosöljyä lukuunottamatta. Aja tasaiseksi massaksi, huom. tämä vaatii koneen käyttämistä riittävän pitkään.

Yhdistä kulhossa käsin vaivaten mantelijauhe ja mausteinen rusinamassa. Lisää kookosöljy ja vaivaa tasaiseksi. 

Muotoile taikinasta levy. Ota muotilla pyöreitä cookieita tai jos haluat vain leikata neliöiksi, jätä odottamaan kuorruttamista. Voit myös pyöritellä taikinasta palloja. 

Valmista kuorrute:

Sulata vesihauteessa kookosöljy ja vispilöi joukkoon muut kuorrutteen ainekset. Sivele kuorrutetta cookieiden pinnalle tai levitä tasaikseksi kerrokseksi pohjalevyn päälle. Viimeistele marjajauheella tai kuivatuilla marjoillla. Jähmetä ja leikkaa tarvittaessa paloiksi. Säilytä kannellisessa rasiassa jääkaapissa. Cookiet voi myös pakastaa.

Artisokkapiiras riisikuoressa

Ja sitten taas reseptien pariin.

Maa-artisokka on lempijuuriani. Samaan tapaan makuhermojani miellyttää myös mustajuuri ja takiainen, joka tosin on hyvin harvinaista villiherkkua. Lieneekö syy siinä, että näissä kaikissa on inuliinia, kuiduksi luokiteltavaa hiilihydraattia, josta tykää myös suoliston hyvä bakteerikanta? Joillekin inuliinipitoiset ruoka-aineet tosin aiheuttavat vatsavaivoja, mutta yleisesti niitä pidetään terveyttä edistävinä.

Toisena yhdistävä tekijänä on kyllä pakko mainita työläs käsittely. Moniulotteisten artisokan juurakoiden kuoriminen käy kärsivällisyysharjoituksesta. Mustajuuri taas erittää liimamaista maitiaisnestettä. Jos nämä pikku vastoinkäymiset kuitenkin ohittaa, luvassa on todella hienostuneita makuelämyksiä.

Vaikka maa-artisokkaa voi valmistaa myös raw-tyyliin, maku pääsee kunnolla oikeuksiinsa vasta kypsennettynä. Jo muutama mukula tuo ruokaan täyteläistä umamia, puhumattakaan vaikkapa kokonaan artisokkaisesta piirastäytteestä. Artsi ei rinnalleen juuri mausteita kaipaa, mutta silti lopputulos on hämmästyttävän täyteläinen. Eikä normipiiraiden juustokuorrutettakaan tule ikävä, kun on mahdollisuus vaipua artisokkanirvanaan.

Simppeli, mutta dramaattinen piiraskuori valmistui tähän piiraaseen niin ikään suosikistani, mustasta riisistä, jonka aromaattinen maku komppasi tyylikkäästi artisokkaa. Jokin muu hieman takertuva riisi käy kuitenkin myös. 

Maa-artisokkapiiras riisikuoressa 

6:lle, valmistusaika n. 11/2 t (sisältää riisin keittoajan)

Pohja:

• 7,5 dl keitettyä (mustaa riisiä) 
• 1 rkl kookosöljyä tai seesamiöljyä
• 2 rkl tahinia
• 1 tl hunajaa tai agavesiirappia
• (1 rkl ravintohiivahiutaleita, tuo hieman juustoista makua, ei välttämättön)
• 1 tl psylliumjauhetta TAI 1 rkl pellavansiemenjauhetta
• 1/2 - 1 tl suolaa, riippuen riisin ruolaisuudesta
• kookosöljyä tai seesamiöljyä voiteluun

• 26 cm halk piirasvuoka

Lämmitä uuni 180 asteeseen.

Valuta tarvittaessa riisi ja anna sen kuivahtaa. Pohja ei kaipaa ylimääräistä nestettä. Sekoita kaikki ja surauta sauvasekoittimella karkeaksi massaksi. Painele öljytyn piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Esipaista pohjaa n. 10 min.

Täyte:

• 1 kg maa-artisokkaa
• 1 iso sipuli
• 2 valkosipulinkynttä
• tilkka vettä keittämiseen
• suolaa ja mustapippuria maun mukaan
• 1 rkl seesamiöljyä 
• punainen paprika

• pinnalle seesamin siemeniä ja kookosöljyä

Kuori ja viipaloi artisokat n. 1/2 cm viipaleiksi. Kuori ja lohko sipuli ja valkosipulit. Lait kaikki kattilaan. Lisää sen verran vettä, että viipaleet juuri ja juuri peittyvät. Lisää n. 1/2 tl suolaa. Keitä n. 7 min tai kunnes viipaleet ovat pehmenneet, mutta eivät vielä hajoa. Ota puolet viipaleista erilleen. Soseuta loput sipuleiden, seesamiöljyn ja tilkan keitinvettä kanssa paksuksi soseeksi. Huom. käytä vettä vain sen verran, että saat aikaan soseen. Lisää vielä suolaa tarvittaessa sekä mustapippuria suoraan myllystä. Tarkista maku.

Poista paprikasta siemenet ja suikaloi ohuelti.

Levitä artisokkasose esipaistetulle riisipohjalle. Asettele päälle loput artisokkaviipaleet sekä paprikasuikaleet. Viimeistele muutamalla nokareella kookosöljyä ja seesaminsiemenillä. Paista uunissa vielä n. 1/2 tuntia tai kunnes pinta saa vähän väriä ja pohja on muuttunut rapeaksi. Tarjoa lämpimänä raikkaan salaatin kera.

Avautumista blogimarkkinoinnista

Tästä piti tulla rehellinen reseptipostaus, mutta näköjään mielen päällä oli pari ajatusta sisältömarkkinoinnista ja blogien kaupallistumisesta yleensäkin.

Olen seurannut keskustelua ja asiasta veivattuja ohjeistuksia jo jonkin tovin. Kuulunhan itsekin Blogirinkiin, joka tuottaa blogimarkkinointia yrityksille.

Silloin tällöin laadin muutaman tuotenostoja tai arvioita sisältävän postauksen joko rahallista tai tuotekorvausta vastaan. Jälkimmäiset ovat yleensä itsenäisesti toteutettuja juttuja, jos lahjaksi saamani tuote miellyttää. Näistä sisältöyhteistöistä kerron postauksen yhteydessä. Lisäksi minulla on muutama vakituisempi yhteistyökumppani, joiden tuotteista saan alennusta vastineeksi sille, että logot näkyvät blogini sivupalkissa. Olen myös blogannut mediatalon alla (edesmenneen Evitan sivuilla), jolta sain kuukausittaisen kirjoittajapalkkion.

Kaupallinen toimintani bloggaajana on kuitenkin aika pientä, sillä blogini ei paini suurten sarjassa kävijämääriensä osalta. Myös aihepiirini on kaupallisesta näkökulmasta hieman rajoittunut. Aito, vege, raaka jne. kun osuvat luontevasti yhteen vain harvojen yritysten tuotekuvan kanssa. Ja nämä toimijat kuuluvat usein piensarjalaisiin itsekin, jolloin markkinointibudjetit ovat rajalliset. Suurin osa tuotemaininnoistani tapahtuu siis ihan muuten vain, kun haluan nostaa jonkun mielestäni hyvän jutun esille.

Hyväntekeväisyyttä, hyväksikäyttöä vai huonoa taloushallintaako siis?

Olin viime viikolla kuuntelemassa bloggaajapaneelia aiheesta. Kiseleffin kauppiastaloon oli kokoontunut pääosin Suomen Blogimedian bloggaajista koostuva raati, joka pohti ansiokkaasti mainonnan, markkinoinnin ja bloggaamiseen välistä suhdetta. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että suorastaan äärimmäinen läpinäkyvyys markkinoinnin suhteen kannattaa (onhan piilomainonta kiellettyäkin) ja että on aika saada tolkkua bloggaajien ja yritysten välisiin yhteistyösopimuksiin. Kyllä bloggaaja ansaitsee kunnon korvauksen työstään, mutta lukijoiden täytyy myös pysyä kärryillä siitä, onko kyseessä “maksettu mainos” vai rehellinen vertaismielipide.

Allekirjoitan kaiken. Silti koen pieniä epämukavuuden tunteita.

Kun hommaan alkaa tulla joko kaupallisia tai julkisuusarvoon liittyvä sidoksia, vapaus kärsii

Se, että bloggaamisesta saisi kunnon korvauksen ei ole ollenkaan hullumpi ajatus, sillä jokainen ahkerasti bloggaava tietää, miten monta yötyö- ja ylityötuntia on blogiinsa sijoittanut. Ja ihan vapaaehtoisesti. Mutta tämä onkin oman ongelmointini ydin. Sillä vapaaehtoisuuteen todellakin sisältyy vapauden käsite. Vapaus ilmaista itseään, vapaus olla luova, vapaus valita itse aiheensa, tyylinsä ja linjansa sekä tahtilajinsa, blogata tai olla bloggaamatta.

Kun hommaan alkaa tulla joko kaupallisia tai julkisuusarvoon liittyvä sidoksia, vapaus kärsii. Valitettavasti. Vähintään täytyy alkaa huolehtia säännöllisestä postaustahdista, lukijamääristä ja niiden kasvattamisesta, sekä bloginäkyvyydestä. Silloin alunperin jopa hieman vaihtoehtoisesta toiminnasta tulee osa kilpailukulttuuria ja jatkuvaan kasvuun tähtäävää ajattelua. Tämäkään ei välttämättä ole huono asia, jos se on sitä, mitä haluaa toiminnallaan edistää. Olen sitä tehnyt itsekin mediatalon alla julkaistessani. - Mutta haluanko todella olla siinä mukana?

Bloggaaminen on asia, jota teen joka tapauksessa, vaikka en saisi sentin senttiä, koska se on merkityksellistä

Hinta, jonka itse maksoin blogini “kaupallistumisesta”  oli luovuuden muuttuminen duuniksi - ja aurinkovoidemainosten sietäminen blogibannerissa. Jonkin verran se myös vaikutti aihevalintoihini, mutta lähinnä arvioidessani sitä, mikä mahtaisi lukijoita seuraavaksi kiinnostaa. Eikä siinäkään mitään (jos se siis on sitä, mitä haluaa). Itselleni vapaus on kuitenkin elämää suurempi juttu. Henkinen vapaus on tärkeimpiä hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden lähteitä. Ja edelleen yksi tärkeimmistä motiiveista kirjoittaa nimenomaan blogia. Siksi haluan säilyttää bloggaamisen asiana, jota teen suurella sydämellä, joka tapauksessa, vaikka en saisi sentin senttiä, koska se on merkityksellistä. Ainakin itselleni.

Iisit Mustapapu Browniet (gluteeniton)

Marraskuun kestohämärä houkuttaa kokkaamaan herkkuja ja varsinkin suklaata. - Asiaa tuskin tarvitsee enempää selitellä :) Ja mitä helpompi resepti, sen parempi. Minimalistista päivänvaloa ei tee mieli hukata ylimääräiseen väkertelyyn.

Brownie-ohjeita ei koskaan ole liikaa, varsinkaan niitä joiden kohdalla on maksimoitu suklaanirvana mutta minimoitu herkkuähky. Kun suunnan ottaa jauhopussin sijaan papupurkille, myös kehoa hellivät kuidut tulevat kaupan päälle. Ja mitä mustempi papu, sen valoisampi mieli, sillä tummat pavut sisältävät erityisannoksen antioksidantteja, jotka ovat esim. hermosolujen mieliruokaa.

Browniet voi valmistaa joko kypsentäen tai raw-meiningillä. Molempi parempi, sillä joka tapauksessa nämä browniet ovat täyttä tavaraa, käyttää niitä uunin tai kuivurin kautta. Vaikka ohje on luultavasti yksi terveellisimpiä lajissaan, mausta ei ole tingitty tippaakaan. Ja rakenne on juuri sellainen hieman kitalakeen tarratutuvan tahmea.

Mustapapu Browniet (gluteeniton)

12 kpl
Valmistusaika 10 min. + uunissa 30 min. tai kuivurissa 3 t

• 285g purkki mustapapuja (käytin Go Greenin) tai vastaava määrä keitettyjä
• 2,5 dl kivettömiä taateleita (n. 12 kpl)
• 4 rkl raakakaakaota
• 1 rkl carob-jauhetta
• 1 rkl lucumaa
• 1 rkl psylliumin siemeniä TAI 1 tl psylliumjauhetta
• 1 tl luonnon vaniljaa
• ripaus kanelia
• hyppysellinen laadukasta suolaa
• 1 rkl agavesiirappia, hunajaa tai vaahterasiirappia

Laita pavut ja taatelit sauvasekoittimen kulhoon tai tehosekoittimeen. Blendaa soseeksi. Lisää käsin sekoitellen loput ainekset. Taikinan tulisi olla tahmeaa.
Jos kypsennät browniet uunissa, painele taikina 9x9 cm neliskulmaiseen vuokaan, joka on vuorattu leivinpaperilla. Kypsennä 150 asteessa n. 30 min. tai kunnes reunat alkavat vetäytyä vuoan laidoilta.
Jos valmistat browniet kuivaus-metodilla, muotoile taikinasta yksittäisiä kakkusia kuivurin tasolle tai leivinpaperilla päällystetylle pellille. Koska taikina on tahmeaa, käytin itse tässä apuna talouskelmua, jonka läpi töpöttelin kikkarat sopivaan muotoon. Kuivattele 40 asteessa pari tuntia tai kunnes pinta on kuivahtanut ja pystyt kääntämään browniet ylösalaisin. Jatka kuivattamista vielä n. tunnin ajan. Huom. kuivurin puutteessa tämän voi hoitaa myös uunin alaosassa alimmalla lämmöllä ja luukku hieman raollaan.

Täydellinen kahvikupposen kaveri. Omassa mukissani tänään tummapaahtoista kofeiinitonta luomukaffetta.

Helppo suklaapuolukkakakku ilman pähkinää (Raw)

Ajattelin ensin kuitata isänpäiväkestit pelkällä pullalla, mutta koska omaakin makeahammastani alkoi kolottaa, pyöräytin pikaisen raakakakun.

Herkusta tuli täydellinen esimerkki siitä, miten helppoa raakaleivonta voikaan olla. Kakku ei sisällä juurikaan kummallisuuksia, ei myöskään minkään sortin pähkinöitä tai siemeniä. Pohja valmistui kaakaorouheesta (nibsit) ja kookoshiutaleista, täyte psylliumilla jämäytetystä avokadosta. Eli kakusta tuli myös unelman kevyt nautinto.

Olen viime aikoina potenut jonkinlaista pähkinä-ähkyä, joten pähkinä- ja siemenvapaa versio tuntui kaikin puolin raikkaalta. Puolukka sen sijaan maistuu edelleen, eikä suklaan kanssa tee myöskään tiukkaa. Jos pidät banaanin ja puolukan yhdistelmästä, täytteeseen voi avokadon kaveriksi lisätä myös kypsän banskun. 

Helppo suklaa-puolukkakakku (Raw)

(6:lle) Valmistusaika n. 20 min. + 1 t viilennys jääkaapissa tai 1/2 t pakastimessa

Pohja:

• 5 dl kookoshiutaleita
• 2,5 dl kaakaorouhetta
• 2 rkl agavesiirappia tai juoksevaa hunajaa
• ripaus laadukasta suolaa

Täyte:

• 2 - 3 pehmeää avokadoa (riippuen koosta)
• 1,5 dl puolukkasurvosta
• 1 rkl carob-jauhetta TAI raakakaakaojauhetta
• 12 pehmeää taatelia (kivet poistettuna)
• 1 rkl psyllium-jauhetta
• 1 rkl jauhettua lesitiiniä (voi jättää poiskin, mutta kiinteyttää täytettä)
• 1 tl jauhettua luonnon vaniljaa
• 1 tl kanelia 
• 1/2 tl kardemummaa
• ripaus laadukasta suolaa
• (1 rkl agavesiirappia tai hunajaa, jos käytät kaakaojauhetta TAI kypsä, pieni banaani)

• 20 cm halk. irtopohjavuoka, jonka pohja on päälystetty leivinpaperilla.

Jauha tehosekoittimessa kookoshiutaleet ja kaakaorouhe jauheiksi. Siirrä kulhoon ja lisääsuola sekä makeutus. Nypi sormin muruiksi. Huom! Taikina on tosiaan kuivan ja murumaisen tuntuista. Ota sivuun 1/2 dl ja painele loput 20 cm irtopohjavuoan pohjalle tiiviiksi kerrokseksi. Siirrä viileään odottamaan siksi aikaa, kun valmistat täytteen.

Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa kaikki täytteen ainekset tasaiseksi massaksi. Tarkista maku ja lisää makeutta tarvittaessa. Lusikoi täyte irtopohjavuokaan. Tasoita pinta ja ripottele päälle jäljelle jäänyt pohjataikinamuru. Siirrä jääkaappiin tai pakastimeen ja anna jähmettyä vähintään 1/2 t pakkasessa tai tunti jääkaapissa.

Viimeistele halutessasi esim. puolukoilla, raakasuklaalastuilla tai kookoksella.

Pastaa, jogurttia ja karamelloitua sipulia (gluteeniton, vegaaninen)

Meidän isi syö kiltisti kaikkea, mitä eteen tuodaan. Viiden viimeisen vuoden aikana isi on useimmiten saanut lautaselleen vegaanista, gluteenitonta tai raakaruokaa. Isi on kärsivällisesti toiminut päämakutuomarina useimmissa blogiresepteissäni ja valittamatta ottanut vastaan kameleonttimaisimmatkin keittiökokeilut hamppunakeista spirulina-marinoituun kesäkurpitsaan.

Oikeasti isi kuitenkin tykkää pastasta, pullasta ja turkkilaisesta jogurtista. Jos isi joskus yllätetään keittiövuorosta, pannulla paistuu munakas. Isin täytyy myös saada voileipää, eikä isiä vakuuta ravitsemusgurujen messu ruoka-aineen x, y tai z vaarallisuudesta.

Kaikesta huolimatta meillä vallitsee rauha ruokapöydässä, varsinkin kun muistan silloin tällöin tehdä isin herkkuruokia, enkä puutu roskikseen poissa ollessani ilmestyneisiin pakastepizza-pakkauksiin.

Isänpäivänä ilahdutin päivänsankaria reseptillä, jonka bongasin Food52 -sivustolta. Pastaa, kreikkalaista jogurttia, karamellisoitua sipulia ja pecorino-juustoa. Takuuvarma match isin makuhermojen kanssa. Koska kuitenkin halusin syödä itsekin, muokkasin ohjetta hieman - tai oikeastaan melkolailla - ja tein siitä vegaanisen, gluteenittoman ja freesimmän. Lopputulos meni niin täydestä, että isi alkoi höpistä jotain ravintolatason annoksesta. Tykkäsin kyllä itsekin.

Pastaa, jogurttia ja karamelloitua sipulia (vegaaninen)

4:lle, valmistusaika 30 min. + sipulien marinointi ja kuivatteluaika (n. 4 t)

Karamelloitu sipuli (raw):

• 2 isoa punasipulia ohuina suikaleina
• ripaus laadukasta suolaa
• 1 rkl tummaa agavesiirappia, vaahterasiirappia tai kookospalmunektaria
• 1 tl tamaria tai luomusoijakastiketta
• 1 rkl oliiviöljyä

"Jogurtti"-kastike:

• 1 pkt pehmeää tofua
• 1 rkl tahinia
• 1 rkl ravintohiivahiutaleita
• 1 sitruunan mehu
• 1 tl agavesiirappia (tai hunajaa)
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 valkosipulinkynsi
• 2 dl pastan keitinvettä

• 500 g täysjyväriisispagettia tai mieleistäsi pitkää pastaa
• oliiviöljyä
• mustapippuria myllystä

Isille lisäksi: Luomu-pecorinoa

Karamelloitu sipuli:
Valmistin sipulit raakatyyliin, sillä kuivurissa marinointi tekee niistä vaivattomasti mukavan karamellisia. Koska sipulit vaikuttivat sellaisenaan vähän yksinäisiltä, höyläsin joukkoon myös ison fenkolin. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, eikä kuulu alkuperäiseen resepti-ideaan. Valmistus on yksinkertaista, sillä sipulit vain maustetaan ja levitellään kuivurin tasolle (tai leivinpaperilla päällystetylle pellille) ja kuivatellaan 40 asteessa 2 - 4 tuntia, kunnes ne ovat muuttuneet hieman rapeiksi. Huom! voit aina tehdä tämän myös uunissa ja jos et välitä raakaversiosta, paahda sipuleita 100 asteessa n. tunnin ajan.



Valmista jogurtin kaltainen seos pehmeästä tofusta ja tahinista:
Tehosekoita kaikki jogurttikastikkeen ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa. Seos saa olla reippaasti hapanta eli älä säästele sitruunassa.

Keitä pasta väljässä suolalla maustetussa vedessä al dente. Ota 2 dl keitinlientä talteen kastiketta varten ja valuta pasta lävikössä. Siirrä takaisin kattilaan ja sekoita joukkoon oliiviöljyä. Lisää keitinliemi ja juge-kastike. Pyöräytä suurpiirteisesti sekaisin. Nostele tarjoiluastiaan tai suoraan lämmitetyille lautasille. Viimeistele karamellisipuleilla ja mustapippurilla (ja isin annos vasta raastetulla pecorinolla). Tarjoa lisänä runsas vihreä salaatti.

Jälkkäriksi valmistin simppelin suklaa-puolukka raw-kakun ja sekin oli isin mielestä ihan hyvää (varsinkin kun aiemmin päivällä oli ollut tarjolla myös ehtaa pullaa).

Karamellilanttu & Kanelipinaattia eli Sesonkimakujen uudet käänteet

Alamme lähestyä lantunkulutuksen huippusesonkia Suomessa, mikä tuskin tulee kenellekään yllätyksenä. Sen verran monta lanttulooraa hautuu uuneissa joulun aikaan. Koska en juurikaan harrasta perinteisiä jouluherkkuja, tämä lantun kulutusmuoto jää kohdaltani väliin. Eikä kotoinen vastine bataatille ole saanut keittiössäni muutenkaan ansaitsemaansa huomiota. Muistissa ovat ehkä liian hyvin kalvaat lanttulohkot 80-luvun kouluruokalassa. Lanttu on nimittäin mainettaan monipuolisempi mollukka.

Tietopläjäys lantun terveellisyydestä

Sen lisäksi että lanttu on lähiruokaa, se säilyttää ravintopitoisuutensa varsin hyvin myös varastoinnin aikana. Onpa sen avulla pelastuttu muutamasta nälänhädästäkin. Tuoreessa lantussa on reippaasti C-vitamiinia (kupillisessa 53% päivän tarpeesta) sekä himppasen rautaa, jonka imeytymistä C-vitamiini auttaa. Kaliumia, manganeesia ja B-ryhmän vitamiineista erityisesti B6:tta (yksi hermosolujen toimintaa tukevista vitamiineista) mutta myös kalsiumia, magnesiumia ja fosforia, jotka ovat tärkeitä luuston hyvinvoinnille.

Maistuuko lanttu mielestäsi liian vahvalta ja hieman pistävältä? Hyvä niin, sillä se osoittaa lantun kuuluvan samaan klaaniin kaalikasvien kanssa. (Itse asiassa lanttu on nauriin ja kaalin risteymä, jonka alkuperän on jopa arvuuteltu löytyvän Suomesta.) Ja kuten kaalit, myös lanttu sisältää syöpäsolujen toimintaa ehkäiseviä ja niitä tuhoavia ainesosia. Keltainen väri kertoo myös karotenoideista, jotka ovat niin ikään soluja suojaavia antioksidantteja. Lantun GI on huomattavasti perunaa alhaisempi, joten lanttuaterian jälkeen ei seuraa hiilariähky. Lisäksi lanttu on halpaa, mikä on aina terveellistä kukkarolle.

Varsinkin raakana lanttu vaikuttaa siis suorastaan superterveelliseltä. Oma vatsani ei sitä kuitenkaan siedä, eikä yhteistä säveltä makuaistinkaan tunnu löytyvän. Kypsänä lantun tiukka aromi kuitenkin talttuu pehmeän makeaksi. Ja vielä kun unohtaa taustaroolin liemijuureksena ja alkaa tarkastella lanttua muutenkin laatikon ulkopuolelta, käsissä on oikeastaan aika mainio raaka-aine.

Itselle asettamani lanttuhaasteen innoittamana hankin 3 kg:n säkillisen lanttua. Oletin sen kestävän ainakin jouluun saakka (lanttu säilyy hyvin jääkaapissakin, jos vain sinne mahtuu). Lanttumuusi ja lanttu"risotto" testattiin aika hyvällä menestyksellä. Omaksi suosikikseni nousi kuitenkin uunissa karamelliseksi paahdetut lanttulohkot kera punasipulin, petinä kanelilla täräytettyä pinaattia. Tykästyin niin kovin tähän komboon, että eilen marssin hankkimaan uuden säkillisen lanttuja. Jumitusruoka-ainesta siis.

Karamellilanttu & Kanelipinaattia (2:lle pääateriaksi tai 4:lle lisukkeeksi)

Valmistusaika n. 30 min.

• n. 1 kg lanttua
• 1 punasipuli
• 2 rkl mietoa seesamiöljyä tai neitsytkookosöljyä
• 1 rkl kookossokeria tai 1/2 rkl hunajaa
• 1 tl laadukasta suolaa
• mustapippuria
• kuivattua timjamia
• (jauhettua sumakkia)

• 1 rkl neitsytkookosöljyä + 1 rkl seesamiöljyä (tai pelkää seesamia)
• 2 tl kanelia
• 1/2 tl savupaprikajauhetta
• 1 dl pistaasipähkinöitä
• 250 g tuoretta pinaattia
• ripaus laadukasta suolaa

Laita uuni 220 asteeseen. Kuori lanttu ja leikkaa suupalan kokoisiksi lohkoiksi. Tee sama sipulille. Sekoita kasviksiin kaikki ainekset listan alkupäästä kuivattuun timjamiin saakka ja levittele leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paahda, kunnes reunat saavat väriä ja lanttujen pinta on rapea (n. 20 min). Sekoittele muutaman kerran paahtamisen aikana.

Lanttujen paahtuessa, lämmitä kattilassa keskilämmöllä öljy(-t) ja lisää kaneli sekä paprika. Sekoita joukkoon myös pistaasit ja kiehauta seosta kevyesti sen verran, että pähkinät alkavat tuoksua. Ota kattila sivuun ja anna seoksen hieman jäähtyä. Sekoita sillä aikaa suuressa kulhossa pinaatti ja suola keskenään. Kaada joukkoon kaneliseos ja möyhennä käsin, kunnes ainekset ovat sekoittuneet hyvin ja pinaatti hieman pehmennyt.
Ota paahtunut lanttuseos uunista ja mausta timjamilla. Lisäsin omaani vielä jauhettua sumakkia, jonka saatavuus voi kuitenkin olla heikkoa, ellei lähistöltä löydy Lähi-Idän ruokatarpeita myyvää liikettä. Sumakin voi siinä tapauksessa huoletta unohtaa. Tee pinaattiseoksesta peti ja asettele lanttuseos päälle. Tarjoa heti kevyenä ateriana tai lisukkeena jollekin kasvi- tai eläinperäiselle proteiinille.