Mantelinen kurpitsapastarulla (Vegan)

Tämän blogin viimeaikaiseen linjaan verrattuna seuraava ohje on kaikkea muuta kuin terveysruokaa, mutta kyse onkin juhlaherkusta.

Ihan perinteiset jouluruoat eivät ole enää pitkään aikaan kuuluneet meillä joulupöytään. Sen sijaan olemme vuosien kuluessa kehitelleet uusia perinteitä, joista yksi on joulupasta. Ja tietysti käsin tehtynä. Tämä täytetty pastarulla korvaa kinkunkorvikkeet, joita en ollenkaan kaipaa. Täytteestä löytyy jouluinen juju, nimittäin kurpitsaa ja piparia. Ja... tujaus mantelilikööriä. Niinpä ajattelin, että tällähän voisin osallistua myös joulukuun ruokahaasteeseen, jonka teema on alkoholi.

Viinakset siirtävät keittiössäni kokkauksen aina juhlavaihteelle. Monissa marinadeissa ja leivonnaisissa konjakki tai tilkka rommia antavat upeaa aromia ja tomaattikastike jalostuu punaviinillä spesiaaliksi. Myös monia jouluisia ruokia alkoholi maustaa mukavasti. Tämä pastaruoka lähti alunperin liikkeelle ihan tavallisista kurpitsaravioleista. Sittemmin luin, että italialaisessa keittiössä niitä on nautittu Lombardian alueella jouluaaton aterialla. Perinteinen täyte sisältää mostarda di frutaa, eräänlaista makeaa sinappista hedelmäpikkelssiä sekä mantelipikkuleipiä, amaretti. Aika makeeta! Ehkä liiankin suomalaiseen makuun. Niinpä kehittelin asiasta oman version ja olen käyttänyt täytteenä talvikurpitsasosetta, murskattuja piparinmuruja, saksanpähkinärouhetta sekä amaretto-likööriä. Joskus olen korvannut piparit tavalisilla vaalean leivän muruilla ja sekin toimiin, mutta piparitäyte tekee joulun. Ja jos liköörin käyttö mausteena ei nappaa, hyvää syntyy ilmankin.

Raviolien väsääminen on aika työlästä, joten jossain vaiheessa keksin vääntää pastan rullalle, mikä on selvästi helpompi tapa saada aikaiseksi täytepastaa. Idean sain jostain pastakirjasta, jossa rullan täytteenä oli pinaattia.

Koska tähän aikaan vuodesta kurpitsaa on heikosti saatavilla, olen yleensä ennakoinut tilannetta ja pakastanut syksyllä höyrytetyistä kurpitsakuutioista puserrettua sosetta ihan vain tätä varten. Suunnitelmallista, eikö? Jos kurpitsaa ei kuitenkaan pakkasesta löydy, sen voi korvata vaikkapa bataatilla, joka on aika kiva myös. Näissä kuvissa esiintyy vähn kelmeämpi kurpitsa viime syksyltä. Kaunein täyte syntyy tietysti oranssista kurpitsasta.

Pastataikina syntyy ihan tavallisista durumjauhoista. En ole nähnyt luomua saatika täysjyvä-durumjauhoja ainakaan normaalin ostosreittini varrella, joten jos joku tietää sellaisen paikan, niin kertokoon heti. Pastarullan teko on melko monivaiheinen projekti, mutta lopputulos onkin sitten aivan toisista sfääreistä, kuin kaupan cannelonit.

Mantelinen Kurpitsapastarulla:

Täyte:

• n. 450 g kurpitsaa tai 3 dl valmista maustamatonta kurpitsasosetta
• 1 rkl oliiviöljyä
• 0,5 dl saksanpähkinärouhetta
• 2 piparkakkua murskattuna tai 3 rkl korppujauhetta
• ripaus muskottipähkinää
• laadukasta suolaa ja mustapippuria myllystä
• 2 - 3 tl mantelilikööriä

Pastataikina:

• 300 g durumvehnäjauhoja
• 11/2 - 2 dl vettä
• 3 rkl oliiviöljyä
• 1/4 tl laadukasta (ruusu-) suolaa

Tarjoiluun:

• oliivi- tai kurpitsansiemenöljyä
• amaretto-balsamicosiirappia*
• rucolaa
• pinjansiemeniä
• oliiveja

* Teen balsamicosiirapin itse keittämällä kasaan 1/2 balsamiviinietikkaa 1/2 makeuttamatonta rypälemehua, kunne seos on siirappimaista. Lisään lopuksi hiukan mantelilikööriä ja suolaa.

Valmista ensin täyte. Höyrytä kuutioitu kurpitsa pehmeäksi ja puserra soseeksi. Lisää kurpitsasoseeseen loput täytteen ainekset sekä maun mukaan mantelilikööriä (esim. Disaronno). Tarkista maku. Jätä täyte vetäytymään siksi aikaa, kun valmistat pastataikinan.

Pastataikinan olen valmistanut perusohjeella, joka löytyy mm. durum-jauhopussin takaa. Tässä se kuitenkin vielä: Sekoita suuressa laakeassa kulhossa jauhot ja suola. Tee jauhojen keskelle syvennys ja kaada siihen n. 1/2 vedestä. Sekoita puuhaarukalla, kunnes taikina alkaa muotoutua. Lisää vettä ja jatka sekoittamista. Lisää myös öljy ja alusta taikinaa käsin n. 10 min. Laita taikina lepäämään kannella peitettynä 20 minuutiksi.

Jos sinulla on pastakone, ota se esiin. Taikinan voi kaulita myös käsin mahdollisimman ohueksi levyksi, muta pastakoneella tämä käy näppärämmin. Jaa taikina kuuteen osaan ja kauli joko pastakoneella tai käsin ohuiksi levyiksi. Itselläni on Atlas-merkkinen pastakoneklassikko. Rullaan taikinaa ensin 1-asennossa neljä kertaa. Tämän jälkeen olen edennyt vaiheittain 4-asentoon. Pastarullan taikian saa olla vähän paksumpaa. Käytä kaulimisessa riittävästi jauhoja, ettei taikina takerru alustaan, itseensä tai pastakoneen teloihin.

Täytä kaulittu taikinalevy kurpitsatäytteellä. Levitä täytettä levyn pituudelta, mutta jätä toiseen, ulommaiseksi tulevaan päähän pari senttiä tilaa. Kääri pituussuunnassa rullaksi ja laita odottamaan. Valmista samoin loput rullat, kunnes koko pastataikina on käytetty.

Kuumenna suuressa kattilassa n. 5 l vettä kiehuvaksi. Lisää 1 rkl suolaa. Kääri sillä aikaa pastarullat tuorekelmuun ja sulje kelmun päät kiertämällä ne kiinni. Saat jätikaramellin näköisi nyyttejä. Nostele nyytit varovasti reikäkauhalla kiehuvaan veteen ja anna kypsyä 20 min. välillä käännelle. Nostele tämän jälkeen kääryleet sivuun jäähtymään.

Kuumenna uuni 200 asteeseen. Avaa pastanyytit ja leikka kypsät rullat n. 2 cm viipaleiksi. Lado leivinpaperin päälle uunipellille ja sivele oliiviöljyllä. Tässä vaiheessa pinnalle voi ripotella myös hiivahiutaleita, vegeparmesania tai hienoksi rouhittua saksanpähkinää. Nyt pastat voivat odotella rauhassa H-hetkeä. Myös salaattipeti ja tykötarpeet kannattaa asetella valmiiksi ennen pastan loppusilausta. Juuri ennen tarjoilua laita pastarullat uuniin n. 10 minuutiksi, tai kunnes ne kuumenevat ja saavat hiukan väriä. Asettele rucolapedille, viimeistele balsamico-siirapilla ja pinjansiemenillä ja tarjoa mustapippurin, oliivi- tai kurpitsansiemenöljyn ja siirapin kera.

Tämän reseptin myötä Kahvila Vegaani lähtee joululomalle ja palailee astialle vasta ensi vuoden puolella.

Tunnelmallista Joulua kaikille!

Banaani-mantelijogurttia...

Olen postannut pähkinäjogurtista aiemminkin, mutta tässä taas yksi versio aiheesta.
Pähkinä ja siemenjogurtit ovat ihania, mutta aika raskaita kumminkin runsaan rasvapitoisuuden vuoksi. Niihin myös kuluu suuria määriä pähkinöitä. Tästä syystä usein jatkan jugeja joillain vähän kevyemmillä/edullisemmilla raaka-aineilla, joista banaani on yksi, paksun rakenteensa vuoksi hyvä vaihtoehto. Myös muut hedelmä- ja marjasoseet blandaavat jugea mukavasti, omena- ja päärynäsosetta voi sekoittaa reilumminkin. Ne kannattaa laittaa pähkinäjogurtin sekaan vasta, kun jogurtti on valmista. Banaanin sen sijaan voi sekoittaa jo ennen jogurtin hapattamista! Näin se käy:

Banaani-mantelijogurtti (n. 1/2 l):

• 1,5 dl manteleita, liotettuna
• 3 dl vettä
• 2 kypsää mutta kiinteää banaania
• 1 maitohappobakteeri-kapseli tai vastaava määrä -jauhetta

Liota manteleita vähintäin vuorokausi. Jos liotat kauemmin, vaihda vesi välillä. Mikäli mantelit ovat kuorimattomia (kuten luomumantelit yleensä aina), kuori mantelit ennen käyttöä. Tämä on jugen valmistuksen työläin vaihe. Kuori irtoaa raaputtamalla terävällä veitsellä aika helposti, mutta homma on vähän aikaavievää.

Laita mantelit ja 2 dl huoneen lämpöistä, mielellään kiehautettua vettä tehosekoittimeen. Soseuta mantelit kermamaiseksi tahnaksi.

Hapatettavien tuotteiden valmistuksessa kannattaa olla ekstra-tarkkana puhtauden suhteen. Tästä syystä yleensä kiehautan ja jäähdytän veden ja huolehdin muutenkin tavallista tarkemmin siitä, että valmistusvälineet ovat puhtaita. Näin jugeen pääsevät vain sellaiset pöpöt, joita sinne haluan laittaa.

Lisää joukkoon kuoritut banaanit. Tähän sopivat parhaiten juuri ja juuri, kiineät banskut. Erittäin kypsissä banaaneissa on usein jo vähän epämiellyttävä sivumaku, joka voimistuu jogurtin hapattamisen aikana. Lisää myös maitohappobakteeri-kapselin sisältö tai vastaava määrä jauhemaista maitohappobakteeria (mittalusikallinen). Anna tehosekoittimen käydä niin kauan, että seos on erittäin tasaista ja kuohkeaa. Lisää vettä, jos seos tuntu liian paksulta. Sen tulisi olla normaalin jogurtin paksuista. Tehoseikoittaessa seos myös lämpenee jonkin verran, mikä helpottaa hapattamisen käynnistämisessä.

Kaada kannelliseen lasi- tai keraamiseen astiaan. Anna seistä huoneen lämmössä pari tuntia ja siirrä sitten jääkaappiin. Banaanin vuoksi en ole hapattanut tätä jogurttia huoneen lämmössä, vaan teen sen siis jääkaapissa. Jogurtti valmistuu n. 1 1/2 vuorokaudessa.

Valmiin jugen tunnistaa miellyttävästä happamuudesta ja siitä, että seokseen on alkanut muodostua kuplia käymisen ansiosta. Banaanin vuoksi jugen pinta myös tummuu. Tämä kuuluu kuitenkin asiaan ja jos tumma pinta häiritsee, sen voi kuoria pois ennen tarjoamista. Käytä mahdollisimman pian.

Manteleiden tilalla voi käyttää myös esim. cashew-pähkinöitä. Seuraavassa kuitenkin vähän tietoa siitä, miksi juuri mantelit ja banaani tekevät tästä superjogurttia!

Mantelit on superia

Manteleiden on todettu olevan muutenkin terveellisten pähkinöiden joukossa varsinaisia ravintoainepaukkuja. Niissä on erityisen paljon manganeesia, sekä magnesiumia, kuparia ja fosoria. Tärkeitä hivenaineita mm. luuston ja hermoston hyvinvoinnille. Manteleiden sisältämä E-vitamiini taas auttaa meitä suojautumaan ns. vapailta radikaaleilta, mikä on yhdistetty mm. syövän ja Alzheimerintaudin ehkäisyyn. Manteleissa on lisäksi peräti kahtakymmentä eri flavonoidia, jotka toimivat myös antioksidantteina. Tosin niitä on pääosin kuoressa, joten parhaan hyödyn saa, kun mantelit rouskuttelee kuorineen ja raakana.

Noin puolet mantelista on rasvaa, kuitenkin hyvänlaatuista sellaista ja säännöllisen manteleiden käytön on todettu alentavan veren LDL kolesterolipitoisuuksia. Siis syömällä manteleita hellit sydäntäsi. Vaikka rasvan määrä manteleissa, kuten kaikissa pähkinöissä, vaikuttaa hurjalta, on kuitenkin todettu, että runsaampikaan mateleiden mussuttelu ei aiheuta painon nousua, pikemminkin päin vastoin! Tämän oletetaan johtuvan manteleiden sisältämästä kuidusta ja proteiinista, jotka ehkäisevät elimistöä ottamasta kaikkea mantelin sisältämää rasvaa ja energiaa käyttöönsä.

Yhteenvetona siis: Mantelitahnaa voi jatkossakin vedellä suoraan purkista hyvällä omallatunnolla ja marsipaanikin on erittäin jees, varsinkin jos makeutuksena on jotain ravintorikasta tavaraa, kuten agave-siirappia.

Actimelit ja Activiat, kohdatkaa haastajanne!

Manteli-banaanikermakin on jo melkoista herkkua. Miksi siis nähdä vaivaa ja hapatella sitä vielä jääkaapissa? Siksi tietysti, että mantelijogurtin hapattaminen lisää sen hyviä ominaisuuksia entisestään. Tuotteiden hapattaminen ja käyttäminen lisäävän mm. hyödyllistä bakteerikantaa, B-vitamiinipitoisuuksia ja parantavan niiden sisältämien proteiinien laatua. Hapantuotteet ovat helpommin sulavia ja tukevat ruuansulatuselimistön toimintaa, mikä taas on tietysti olennaista kaikkien hyödyllisten ravintoaineiden imeytymiselle.

Banaanit taas tukevat jo itsessään em. hyvien eli probioottisten bakteerien toimintaa suolistossa, mikä siis edesauttaa ravintoaineiden imeytymistä ja parantaa vastustuskykyä haitallisia bakteereita ja viruksia vastaan. Ja kukapa meistä ei haluais boostata omaa immuniteettiaan erityisesti näin talviaikaan, kun kaikenmaailman lenssua pyörii ympärillä ja joulustressi painaa päälle. Mutta mielestäni hauskinta tässä on ehdottomasti se, että pitkälle tuotteistettujen ja kovalla rahalla markkinoitujen probioottivalmisteiden sijaan tehojuomia ja jugeja voi valmistaa ihan kotikeittiössä!

Luumuleivokset

Joulutortuissa mielestäni parasta on luumuhillo, ja torttutaikina on lähinnä hillon tarjoamista varten. Niinpä kehittelin nämä leivokset luumuhillon ehdoilla. Ja mitäpä sitä hyvää täytettä kypsentämisellä pilaamaan, joten leivokset vamistuvat raw cashew-taikinasta, jota ei siis tarvitse paistaa. Olin sen verran tyytyväinen kokonaisuuteen, että annan reseptin puhua puolestaan. Tarjosin leivoksia jälkiruokana itsenäisyyspäivän aterialla ja tyytyväistä mutinaa kuului pöydästäkin.

Luumuleivokset (6 leivosta):

Pohja:

2,5 dl cashew-pähkinöitä

0,5 dl kookosöljyä juoksevana

2 tl sitruunanmehua

1 tl sitruunankuorta raastettuna

1 tl vaniljaa

ripaus ruususuolaa

2 -3 rkl agavesiirappia tai mietoa juoksevaa hunajaa

Täyte:

n. 200 g kuivattuja luumuja

1 omena kuorittuna

(1 rkl agave- tai vaahterasiirappia)

1,25 dl pekaanipähkinöitä

2 tl karpalojauhetta

ripaus ruususuolaa

1-2 tl appelsiininkuorijauhetta*

1 tl kanelia

Pinnalle:

kookoskreemiä tai pähkinäkermaa

pekaanipähkinän puolikas

ripaus kanelia

Aloita luumuista. Laita ne likoamaan n. 2-4 tunniksi. Liotusaika riippuu siitä, miten kuivia luumut ovat. Koska täytteestä on tarkoitus tulla kiinteää, älä liota luumuja liian pitkään. Kaada luumuista vesi ja valuta kunnolla. Laita luumut tehosekoittimeen, lisää omena paloiteltuna ja soseuta. Jos haluat täytteestä makeamman, lisää agave- tai vaahterasiirappia. Pilko pekaani-pähkinät rouheeksi. Lisää luumusoseen joukkoon, samoin loput aineet ja sekoita hyvin. Käytin itse tässä karpalojauhetta, mutta kannattaa kokeilla muitakin marjajauheita. Marjajauheet ovat aivan superupea lisä moniin leivonnaisiin ja jälkiruokiin, smoothieista ja puuroista puhumattakaan. Tässä täytteessä ne toimivat myös sitovana ainesosana. (Lisää hehkutusta marjajauheista löytyy mm. täältä.) Laita täyte kylmään vetäytymään siksi aikaa, kun valmistat pohjataikinan.

Jauha cashew-pähkinät mahdollisimman hienoksi jauheeksi. Tämä onnistuu parhaitenn tehosekoittimessa. Lisää loput ainekset ja sekoita käsin tasaiseksi taikinaksi. En suosittele tässä vaiheessa enää tehosekoitinta tms. koska liika sekoittaminen saa rasvan erottumaan taikinasta.

Vuoraa muffinipelti (pienille muffineille) muovikelmulla. Vaihtoehtoisesti leivoksiin voi käyttää silikonivuokia, jolloin elmukelmuja ei tarvita. Painele takina muffinivuokien pohjalle ja reunoille. Jos taikina takertuu sormiin, kastele välillä kädet kylmällä vedellä.

Täytä taikinakupit luumutäytteellä ja laita jääkaappiin jähmettymään n. 1/2 tunniksi. Jos säilytät niitä pidempään, ota huoneenlämpöön n. 1/2 tuntia ennen tarjoilua. Maut pääsevät paremmin esiin, kun leivokset eivät ole aivan kylmiä.

Pisteeksi i:n päälle laitoin jokaisen leivoksen pinalle lusikallisen kookoskreemiä: Jauha tehosekoittimessa 1/2 tuoretta kookospähkinää ja 1,25 dl nestettä (kookoksen sisällä oleva + vettä). Lisää maun mukaan agavesiirappia ja vaniljauutetta tai vaniljatangon sisältä rapsutettuja siemeniä. Ohje kookospähkinän käsittelyyn löytyy täältä. Kookoksen ja luumun yhdistelmä on ihanan täyteläinen, mutta luultavasti myös muut pähkinäkermat sopivat hyvin.

.....................................

* Appelsiininkuorijauhetta voi ostaa valmiina tai sen voi tässä korvata myös pomeranssinkuorella. Itse kuitenkin valmistan jauheen nykyään kuivattamalla luomuappelsiinin kuoria, jotka leikkaan perunankuorimaveitsellä aina talteen ennen appelsiinin käyttöä. Kuoret kuivuvat huoneenlämmössäkin ilmavassa paikassa parissa kolmessa päivässä. Tämän jälkeen jauhan ne jauheeksi kahvimyllyssä.

Fiksut piparit

Täällä vetelässä vesisateessa joulu on tuntunut edelleen vieraalta ajatukselta, mutta nyt saatiin asiaan vähän parannusta. Sen verran muhkeat tuoksut valtasivat keittiön, kun pääsin lasten kanssa paistelemaan pipareita. Vaikka tänä vuonna emme poikkeuksellisesti vietä joulua Suomessa, täytyi muutama pellillinen paistaa ihan fiiliksen vuoksi.

Piparkakkuohjeita on joka lähtöön ja on ollut tapana kokeilla joka vuosi vähän eri versiota. Viime vuonna löysin kuitenkin ehdottoman suosikkireseptin, jonka veganisoin ja muokkasin muutenkin terveellisempään kuosiin. Raaka-aineet ovat pääosin luomua, margariinin korvasin kookosöljyllä, siirapin ja sokerin täysruokosokeripohjaisilla tuotteilla. Jauhojen sekaan on lisätty myös ruista, joka sopii mausteisiin piparkakkuihin hyvin. Mausta ei kuitenkaan ole tingitty hiukkaakaan, vaan perinteiselle tai siis vielä paremalle maistuvat nämä piparit. Näitä kelpaakin sitten rouskutella hyvillä mielin. - Ellei sitten taikinahiiri ole ennättänyt ensin. On nimittäin niin nami taikina, että paistettu pipari on melkein toissijainen juttu.

Mausteiset joulupiparit (n. 8 pellillistä):

• 1 dl vettä
• 1/2 dl Reilun kaupan ruokosokerisiirappia (Cane Syrup)
• 1 rkl kanelia*
• 1 rkl inkivääriä
• 1 rkl jauhettua neilikkaa
• 1 tl pomeranssinkuorta
• 1/2 tl maustepippuria
• 160 g kylmäpuristettua kookosöljyä

• 3 dl luomu-raakaruokosokeria
• 3/4 tl ruususuolaa

• n. 8 dl luomuhiivaleipäjauhoja
• 1 dl hienoja luomuruisjauhoja (sihtiruis)
• 2 tl soodaa
• 1/2 dl mantelimaitoa (tai soijamaitoa)

Kiehauta vesi ja mausteet. Lisää joukkoon siirappi ja kuumenna kiehuvaksi. Ota pois levyltä ja lisää joukkoon kookosöljy. Anna sulaa. Sekoita kulhossa keskenään sokeri ja suola ja kaada joukkoon siirappi-rasvaseos. Vatkaa sähkövatkaimella, kunnes seos on kuohkeaa. Myös kookosöljy sekoittuu tällä tavoin paremmin muihin aineksiin.

Sekoita toisessa kulhossa keskenään vehnä- ja ruisjauhot sekä sooda. Sekoita jauhot vähitellen rasva-sokeriseokseen. Jätä n. 2 dl jauhoista taikinan kaulimista varten. Sekoita lopuksi taikinaan kasvismaito. Käytin tässä itse tehtyä mantelimaitoa, mutta muukin käy hyvin.

Taikinasta tulee melko kova, joten voi tuntua siltä, että kaikkia jauhoja on vaikeaa saada sekoittumaan. Ne kuitenkin sekoittuvat vähitellen, mutta osa kannattaa siis jättä kaulimista varten. Peitä taikinakulho kannella tai lautasella ja laita viileään odottelemaan taikinahiir... siis seuraavaan päivään.

Kookosöljy tekee taikinan kovemmaksi verrattuna taikinaan, jossa on käytetty margariinia. Tästä syystä taikina kannattaa ottaa lämpimään n. tuntia ennen leipomista, eikä sitä tarvitse välillä laittaa jääkaappiin. Taikina pehmenee kuitenkin hyvin leipoutuvaksi, kun sitä on hetken aikaa työstänyt.

Kauli taikina ohueksi levyksi. Omani oli n. 2-3 mm paksua, koka pidän ohuista pipareista. Ota muotilla pipareita ja siirrä leivinpaperilla päällystetylle pellille. Paista 200 asteisen uunin keskiosassa n. 5 min. Käännä pelti välillä, jotta saat mahdollisimman tasaisen paistotuloksen. Paistoaika riippuu huomattavasti uunin tehoista, minkä huomaa erityisesti pikkuleivissä ja piparkakuissa. Tästä syystä paistumista kannattaa valvoa kärppänä ja ottaa piparkakut uunista heti, kun reunat alkavat selvästi ruskettua.

Täältä sitä tullaan. Harmi, että tuoksuja ei saa liitettyä tänne blogiin!

...........................................

*Käytin leivonnassa tuoreita luomumausteita, joiden maku on niin mahtava, että eron huomaa heti. Laatupipareihin on turha käyttää vanhoja pussinpohjia, sillä mausteiden aromaattiset makuaineet hiipuvat hapen ja ilmankosteuden vaikutuksesta.

Seitan-perunapyörykät

Voiko olla vegaani, jos on allerginen pähkinöille ja palkokasveille? Aika hankalaa se varmaan on, mutta tämä ohje lähti kuitenkin ajatuksesta valmistaa jotain vegeproteiiniruokaa, jossa ei olisi soijaa tai muita palkokasveja, pähkinöitä eikä siemeniä. Seitan on hyvä lähtökohta, koska sitä voi periaatteessa valmistaa ilman näitä. Tosin usein lopputulos on kova, kumimainen käntty. Pehmeän, mutta sopivan sitkeän seitanin salaisuus onkin yleensä kikhernejauho/ sekaan muusatut kikherneet. Hyvä seitanmakkara syntyy myös, kun jatkeena käyttää linssejä, kuten taannoisessa ruokahaasteessa - Muuten, kaunis kiitos kaikille Pikantteja munakoisorullia äänestäneille, olin aivan yllättynyt ja otettu hopeasijasta!


Mutta jos pavut ovat nou nou, täytyy tilalle etsiä muuta. Näillä eväillä lähdin kehittelemään seitanperunapyöryköitä. Kikhernejauhon tilalle jauhoin... arvatkaa, mitä? Tietenkin idätettyä tattaria! Papusoseen korvasi muhennettu peruna. Koska ohje seurailee lähruokalinjaa, murustin pyöryköiden sekaan myös kuivattuja suppilovahveroita. Se ei kuitenkaan ole olennainen ainesosa, pieni kokeiluerä ("sieniallergisille" lapsille) todisti, että hyvää tulee ilmankin.



Seitanperunapyörykät:


Kuivat aineet

• 2,5 dl gluteenijauhoa
• 4 rkl idätettyä tattaria
• 0,5 dl hiivahiutaleita tai 1 tl kasvisliemijauhetta
• 1 tl ruususuolaa
• 1 tl sipulijauhetta
• 1/2 tl korianterijauhetta
• 1 tl kuivattua timjamia
• 1 tl kuivattua oreganoa
• 1/2 tl kuivattua salviaa
• 1/2 tl kuivattua rosmariinia
• 1 tl sinappijauhetta
• 1 tl paprikajauhetta
• 1/8 tl kanelia

Kosteat aineet

• 2 dl keitettyä perunaa muhennettuna (= n. 3 keskikokoista, jahoista perunaa)
• 2 valkosipulinkynttä hienonnettuna
• 1 rkl sitruunanmeuhua
• 1 tl raastettua sitruunankuorta
• 2 - 2,5 dl vettä
• 2 rkl kylmäpuristettua oliivi- tai rypsiöljyä
• 1 tl vaahterasiirappia (tai vastaavaa makeutusta)
• mustapippuria
• tuoretta persiljaa silputtuna
• (1 rkl kuivattuja suppilovahveroita tai vastaavia sieniä)

Jauha idätetty tattari hienoksi jauheeksi, tehosekoittimessa tai sähkökäyttöisellä kahvimyllyllä. Sekoita gluteenijauhoon. Lisää muut kuivat ainekset ja sekoita keskenään.

Kuori perunat ja höyrytä kypsiksi. Muhenna kuumina ja sekoita joukkoon öljy ja muut kosteat ainekset. Jos käytät kuivattuja sieniä, hiero ne karkeaksi jauheeksi. Lisää ensin n. 2 dl vettä ja loput tarvittaessa sen jälkeen, kun olet sekoittanut keskenään kuivat ja kosteat ainekset. Vaivaa taikinaa hetki ja lisää nestettä tarvittaessa. Jos taas taikina tuntuu liian kostealta, lisää ruokalusikka gluteenijauhoa. Taikinan tulisi olla pehmeää, mutta kuitenkin kiinteää. Muovaile öljytyin käsin pieniä pullia.

Liemessä keittämisen tai foliossa kypsentämisen sijaan höyryti seitanpyörykät kypsiksi. Tässä on apua siitä, jos sinulla on riittävän laaja höyrytysritilä. Omani on melko pieni, joten jouduin laittamaan pyörykät kahteen kerrokseen. Ne kypsyivät kyllä kannen alla hyvin, mutta litistyivät jonkin verran. Esteettinen seikka ei tosin haitannut makua. Kypsennä 30 min. Anna jäähtyä hetki, jolloin pyörykät kiinteytyvät ja ne voi siirtää pannulle.

Kuumenna laakea paistinpannu ja lisää 1 rkl kookos- tai rypsiöljyä. Ruskista pyöryköitä, kunnes ne saavat kauniin kullanruskean pinnan. Tarjoa suosikkilisukkeidesi kanssa. Meillä oli höyrytettyä ruusukaalia, punajuuripastaa ja lampaankääpämuhennosta.