- 200 g manteleita kuorittuna*
- 3 rkl juoksevaa luomuhunajaa
- 3 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä
- 1 rkl kaakaovoita raastettuna
- 1 kp pakastekuivattuja mansikkahiutaleita
- 1 tl vaniljajauhetta
- 1 tl lucuma-jauhetta
- ripaus Himalaja-suolaa
torstai 30. syyskuuta 2010
Mansikka-mantelipallot
perjantai 24. syyskuuta 2010
Suklaakaramellileivokset
Silloin, kun herkkuhammasta oikein kolottaa käyn selailemassa Sweetly Raw -blogia. Se usein riittääkin, sillä Heather Pacen ohjeet ovat todella makeita, eikä niissä säästellä eksoottisissa aineksissa. Olenkin yleensä tyytynyt hekumoimaan vain kuvien ääressä.
Perheen toisten syntymäpäivien kunniaksi halusin kuitenkin tehdä jotain johon 12 v synttärisankarikin olisi tyytyväinen, eli supermakeaa.
Raw-herkkublogeja seuraavat huomasivat ehkä Heatherin järjestämän Moonie Pie -haasteen, jota ainakin minä ihmettelin keväällä. Että mikä Moonie? Alkuperäinen Moon Pie on amerikkalaisista amerikkalaisin leivonnainen, jossa on vaahtokarkkitäytettä kahden pehmeän keksin välissä. Eli jotain, jota tuskin koskaan olisin tullut maistaneeksi. Tuskin myöskään olisi tullut mieleen, että sellaisesta pitäisi kehitellä raw-versio. No, jenkki raw foodistien keskuudessa se tuntuu kuitenkin olevan kova juttu, joten pitihän sitä päästä kokeilemaan. Heatherin raw-ohje löytyy hänen e-kirjastaan, jossa on kolme versiota Moon Piesta. Kakkuset eivät ole kovin vaikeatekoisia, mutta vaativat jonkin verran aikaa. Suurempi pulma kuitenkin on se, että "vaahtokarkki"-täytteeseen tulee agave-jauhetta (agave powder), jota ei meiltä saa, eikä sitä minullakaan siis ollut. Agave-jauhetta käytetään makeuttajana, mutta sen sisältämän inuliinin ansioista tuotteeseen saadaan myös paksu kermamainen rakenne.
Noooh... kun kerran olin hankkinut ohjeen, ei auttanut, kuin lähteä rohkeasti kokeilemaan. Korvasin agave-jauheen lucumalla ja lisäsin joukkoon vielä 1 rkl psylliumjauhetta. Muokkasin ohjetta vähän muutenkin käytettävissä olevien raaka-aineiden mukaan.Täytteestä tuli aika tahmeaa, mutta muuten tosi namia. Samoin suklaakakku oli herkullista. Ohje on melko suuri ja siitä tulee 14 reilun kokoista leivosta. Itse tei Heatherin neuvon mukaan ja pakasti osan leivoksista ilman kuorrutusta seuraavaa herkkuhetkeä varten.
Suklaakaramellileivokset:
Pohja:
5 dl pekaanipähkinöitä
2,5 dl mantelimaidon teosta jäänyttä massaa
5 dl taateleita
3 tl kookosöljyä
2 rkl hunajaa
2 tl jauhettua vaniljaa
ripaus suolaa
1 dl raakakaakaojauhetta
1 tl kanelia
Täyte:
2,5 dl mantelimaitoa*
2,5 dl cashewpähkinöitä
reilu 1/2 dl lucumaa
1 rkl psylliumjauhetta
1 rkl vaniljajauhetta
2 tl mieleistäsi viljakahvijauhetta (tämä tekee vähän mokkaisen ja karamellimaisen maun, mutta sen voi jättää pois, jolloin ohjeesta saa täysin gluteenittoman)
4 tl hunajaa
1 3/4 dl kookosöljyä
2 rkl (luomu-)soijalesitiiniä
Kuorrutus:
50 g kaakaovoita
3 rkl kaakaojauhetta
ripaus Himalaja-suolaa
2 tl lucuma-jauhetta
1 rkl hunajaa
Jos sinulla ei ole mantelimaitoa, aloita sen valmistuksella (ohje lopussa). Tee sitten täyte, jonka tulee jähmettyä riittävästi ennen leivosten täyttämistä. Alkuperäisessä ohjeessa puhuttiin 6 tunnista, itselläni oli aikaa n. tunnin verran. Laita blenderiin mantelimaito ja cashewit ja jauha tasaiseksi seokseksi. Lisää loput ainekset. Jos blenderisi on tehokas, kookosöljyä ei tarvitse sulattaa, mutta tasaisemman lopputuloksen saat lämmittämällä öljyä varovaisesti nestemäiseksi ja sekoittamalla sitten muihin aineksiin. Blendaa tasaiseksi kermamaiseksi massaksi. Omani oli tässä vaiheessa herkullista kreemiä. Siirrä jääkaappiin jähmettymään. Koska itselläni oli vähän kiire tungin täytteen hetkeksi pakastimeen.
Valmista sillä aikaa kakkutaikina. Jauha monitoimikoneessa (s-terällä) taatelit tasaiseksi tahnaksi. Jos ne ovat kovin kuivia, pilko ensin karkeaksi rouheeksi jolloin kone jaksaa paremmin hienontaa. Voit tässä tapauksessa lisätä myös 1 rkl vettä. Laita taatelimassa hetkeksi sivuun. Kaada monitoimikoneen kulhoon pähkinät ja rouhi karkeaksi. Lisää muut ainekset (paitsi taatelit) ja sekoita muutamia sykäyksiä. Vältä liikaa sekoittamista tai pähkinöiden öljy alkaa erottua. Lisää lopuksi taatelimassa ja sekoita sykäyksittäin, kunnes saat tasaisen taikinan. Itse viimeistelin sekoittamisen käsin, koska taikina oli varsin paksua.
Painele 2/3 suklaataikinasta neliömalliseen 20 x 20 cm vuokaan, jonka olet vuorannut muovikelmulla tai leivinpaperilla. (Itselläni oli tosin suorakaiteen mallinen vuoka.) Levitä päälle täyte. Laita n. 1/2 t pakastimeen jämettymään. Levitä loput suklaataikinasta jähmettyneen täytteen päälle. Itse muotoilin taikinan levyksi, jonka asettelin päälle niin, ettei minun tarvinnut painella täytettä.
Laita jääkaapiin jähmettynään vähintäin tunniksi tai seuraavaan päivään. Leikkaa kakku vuoassa haluamasi kokoisiksi leivoksiksi. Nostele varovasti levinpaperilla päälystetylle tarjottimelle tai lautaselle kuorruttamista varten.
Kuorrutusta varten sulata kaakaovoi vesihauteessa ja lisää siihen kaakaojauhe, hunaja, suola ja lucuma. Anna jäähtyä sekoitellen, kunnes seos alkaa paksuuntua. Levitä leivosten päälle ja anna jähmettyä. Alkaessaan jähmettyä suklaa muuttuu nopeasti liian kovaksi, joten kuorruttamisen kannalta sopivan koostumuksen löytäminen voi vaatia vähän työsketelyä. Jämähtäneen kuorrutuksen saa notkeaksi lämmittämällä kuorrutuskulhoa vesihauteessa samalla sekoitellen.
......................................................
* Mantelimaito: Liota 1/2 kp manteleita 8-12 t. Kaada liotusvesi pois. Laita mantelit ja 2 kp vettä tehosekoittimeen ja blendaa mahdollisimman hienojakoiseksi. Kaada harsokagaspussiin ja valuta maito kulhoon. Purista pussin sisältö mahdollisimman kuivaksi ja käytä pohjataikinaan. Mantelimaitoa tulee enemmän kuin tarvitset reseptiin, joten käytä loppu esim. smoothieen, raakapuuron tai myslin kanssa.
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
Happy Birthday to me!
Raakailun varjopuolia on se, että joudun tekemään synttärikakkuni itse. Ainakin toistaiseksi. Minua nimittäin muuten ilahdutettiin tavalla, joka sai raw-maman hymyilemään leveästi: Ensin tuli lapsen tekemä aamusmoothie ja sitten varsin mieluisa lahja mieheltä, nimittäin kuivuri. Siitä myöhemmin. Eli ehkäpä se kakkukin joskus...
Sitä odotellessa sekoittelin tämän Green on green -kakun eli oman versioni Raw Lime Pie:sta. Suomeksi se olisi esim. Lime-avokadopiiras. Täyte syntyi siis vaihteeksi jostain muusta kuin pähkinöistä, mikä on välillä kiva. Toisessa klassisessa avokadotäytteessä, suklaa-avokado -moussessa minua joskus häiritsee avokadon aiheuttama pieni kitkeryys tai jotenkin "kasvismainen" maku. Tässä sitä ei ollut, eikä kukaan olisi arvannut siinä avokadoa olevankaan.
Pohja oli aika kokeellinen. Halusin vihreän pohjan, joten käytin siihen (raakoja) pistaasipähkinöitä. Niistä syntyi sinällään ihan todella hyvä, vihertävä taikina, mutta ei ehkä paras juuri tälle täytteelle. Eli seuraavalla kerralla aion käyttää pistaasien tilalla tavallisia manteleita. Laitan kuitenkin pohjan ohjeen myös pistaaseilla, sillä maistoin mielessäni siihen yhdistettynä jotain baklavaan ja turkkilaisen keittiön herkkuihin liittyviä makuja. Eli kokeilut tämän pohjan kanssa tulevat jatkumaan.
Lime-avokadopiiras
Pohja:
Kuvat eivät tee oikeutta tälle kakulle. Kakku oli ihana - mutta todella täyttävä! Eli kannattaa miettiä sen santsipalan kanssa.
Sitä odotellessa sekoittelin tämän Green on green -kakun eli oman versioni Raw Lime Pie:sta. Suomeksi se olisi esim. Lime-avokadopiiras. Täyte syntyi siis vaihteeksi jostain muusta kuin pähkinöistä, mikä on välillä kiva. Toisessa klassisessa avokadotäytteessä, suklaa-avokado -moussessa minua joskus häiritsee avokadon aiheuttama pieni kitkeryys tai jotenkin "kasvismainen" maku. Tässä sitä ei ollut, eikä kukaan olisi arvannut siinä avokadoa olevankaan.
Pohja oli aika kokeellinen. Halusin vihreän pohjan, joten käytin siihen (raakoja) pistaasipähkinöitä. Niistä syntyi sinällään ihan todella hyvä, vihertävä taikina, mutta ei ehkä paras juuri tälle täytteelle. Eli seuraavalla kerralla aion käyttää pistaasien tilalla tavallisia manteleita. Laitan kuitenkin pohjan ohjeen myös pistaaseilla, sillä maistoin mielessäni siihen yhdistettynä jotain baklavaan ja turkkilaisen keittiön herkkuihin liittyviä makuja. Eli kokeilut tämän pohjan kanssa tulevat jatkumaan.
Lime-avokadopiiras
Pohja:
- 11/4 kp (n. 3 dl) kuorittuja manteleita tai pistaasipähkinöitä
- 2 rkl chia-siemeniä
- 2-3 rkl luomuhunajaa
- 1/8 tl Himalaja-suolaa
- 2 rkl neitsyt-kookosöljyä
- 2 kypsää ja pehmeää avokadoa
- 1 (luomu)limen raastettu kuori ja mehu
- (1/2 tl vihreä teejauhetta (macha)
- veitsenkärjellinen Himalaja-suolaa
- 1 tl luonnonvaniljaa
- 3 rkl luomuhunajaa
- 3 rkl neitsyt-kookosöljyä
- viipaloitua kiiviä ja mintunlehtiä
Aloita pohjasta: Jauha mantelit (tai pistaasipähkinät) sekä chia-siemenet tehosekoittimessa jauheeksi. Jos sinulla on tehokas blenderi, voit lisätä loput ainekset (kookosöljyä ei tarvitse sulattaa) ja blendata sykäyksittäin niin kauan, että muodostuu kiinteä taikina. Toinen vaihtoehto on siirtää manteli/pähkinäjauhe monitoimikoneeseen ja sekoittaa loput ainekset huipputeholla (s-terä) taikinaksi. Varo, ettet ylisekoita, muuten rasva lähtee erottumaan muista aineksista. Jos taikina tuntuu liian kuivalta, lisää hiukan kookosöljyä. Anna taikinan levähtää hetki jääkaapissa, jolloin se kiinteytyy hiukan. Tätä edesauttavat sekä chia-siemenet että kookosöljy. Painele sitten irtopohjavuoan (halk. n. 20 cm) pohjalle ja reunoille. Jätä jääkaappiin odottamaan ja valmista täyte:
Laita kaikki täytteen ainekset blenderiin. Jos sinulla on huipputehokas blenderi, kookosöljyä ei tarvitse sulattaa. Muussa tapauksessa tasaisemman lopputuloksen saat, jos sulatat öljyn hellävaraisesti vesihauteessa nestemäiseksi. Blendaa ainekset tasaiseksi, kuohkeaksi täytteeksi. Tarkista maku ja lisää makeutusta tarvittaessa (ja malta olla syömästä täytettä sellaisenaan). Anna jähmettyä n. 1/2 t jääkaapissa. Jos täyte tuntuu tässä vaiheessa liian löysältä, lisää vielä 1 rkl kookosöljyä ja blendaa sekaisin. Valmiissa kakussa täytteen on tarkoitus jähmettyä leikattavaksi.
Levitä täyte pohjalle ja tasoita silikonilastalla tai lusikalla. Laita jääkaappiin jähmettymään vähintäin tunniksi. Koristele kiiviviipaleilla ja tuoreella mintulla ennen tarjoilua.
Kuvat eivät tee oikeutta tälle kakulle. Kakku oli ihana - mutta todella täyttävä! Eli kannattaa miettiä sen santsipalan kanssa.
- Ja jos joku yleisemminkin ihmettelee tason laskua blogin kuvissa, se johtuu siitä, että ikkunamme ovat julkisivurempan vuoksi rappauslaastissa. Ei valoa, ei valokuvia...
torstai 16. syyskuuta 2010
Saksanpähkinäjuusto
Kuivatut, raa'at pähkinät ovat huippuravinteikasta ja energiatehokasta ruokaa. Maitohappokäyminen lisää näitä hyviä ominaisuuksia entisestään mm. auttamalla elimistöä hyödytämään pähkinöiden hyvät ainekset. Mutta tämä ei ole se syy, miksi rakastan pähkinäjuustoja. Vaan kyllä se on maku ja moninaiset käyttömahdollisuudet. Lisäksi on jotenkin mukava ajatus, että voin itse valmistaa omat juustoni ja pähkinäjuustot ovat tietysti myös ympäristöystävällisempi vaihtoehto eläinperäisille juustoille.
Cashew-juustosta on helppo aloittaa, sillä se onnistuu oikeastaan aina ja on maultaan helposti lähestyttävää. Myös macadamia-pähkinät ovat herkullisia, vaikkakin niiden rakenne on kovempi ja juustosta tulee vähän karkeampaa. Mutta jos uskallat hakea vaihtelua makumaailmaan, kannattaa kokeilla muitakin pähkinöitä ja siemeniä, esim. saksanpähkinöitä. Jos cashew-juusto on pähkinäjuustojen mozzarella ja macadamia-juusto cheddaria, kokeiluni perusteella voin sanoa, että saksanpähkinäjuusto onkin sitten roqueford tai gorgonzola. Saksanpähkinöissä on voimakkaampi maku jo muutenkin ja hapattaminen tuo siihen vielä vähän lisäpotkua. Kuten homejuustoista, luultavasti toiset tykkää, toiset ei. Itse kyllä nostan peukun ylöspäin.
Karpalo ja saksanpähkinä on klassinen yhdistelmä. Niipä sovelsin sitä myös tähän juustoon ja syntyi siis karpalo-saksanpähkinäjuusto. Samalla periaatteella voit valmistaa myös ihan basic-juuston ilman karpaloita ja muita hössötyksiä, mutta karpalot ovat kyllä hyviä. Olisin halunnut käyttää kuivattuja karpaloita joissa ei ole mitään ylimääräistä makeutusta tai muitakaan lisäaineita. Niitä vain ei tahdo saada valmiina. Koska itse kuivattelu ei nyt ollut vaihtoehto, tyydyin luomu-karpaloihin, jotka oli makeutettu omenamehulla ja sisälsivät myös auringonkukkaöljyä. Aion kokeilla kuitenkin myös itse kuivattelua, kun minulla pian on kuivuri (vihdoin viimein =)!
No, juuston hapatusprosessissa karpaloiden suhteen ei sinänsä ole niin väliä ja homma happani ihan nätisti näillä kaupan karpaloillakin.
Karpalo-saksanpähkinäjuusto
- 150 g luomu-saksanpähkinöitä (käytin Makrobioksen) liotettuna 12 - 14 t
- 2 kapselia tai 2 pss. maitohappobakteerijauhetta (käytin Biolatten jauhetta)
- 1 tl vaaleaa misoa (en käyttänyt)
- vettä sen verran, että saat blendattua pähkinöistä hienojakoisen massan
- 1/2 - 3/4 tl Himalaja-suolaa
- 1/2 dl kuivattuja karpaloita
Pinnalle: ravintohiivahiutaleita, mustapippuria
Liota pähkinöitä väljässä vedessä. Kaada liotusvesi pois. Lisää vain sen verran vettä, että saat massan blendattua. Mitä vähemmällä vedellä pärjäät tässä vaiheessa, sen kiinteämpää tulee valmiista juustosta. Lisää maitohappobakteerit (ja miso, jos käytät sitä) ja blendaa vielä hetki, kunnes ainekset ovat varmasti sekaisin. Kaada massa harsokankaalla vuorattuun lävikköön, jonka olet asemoinut riittävän syvän kulhon päälle. Massasta on tarkoitus valuttaa nestettä. Peitä pähkinämassa kannella, esim. tee- tai kahvilautasella ja laita päälle paino. Itselläni oli vedellä täytetty kannu, kuten kuvasta näkyy. Jätä tekeytymään lämpimään paikkaan vuorokaudeksi.
Kaada pähkinämassa puhtaaseen kulhoon. Sekoita joukkoon karpalot ja suola. Jos haluat käyttää juustomuottia kaada pähkinämassa siihen. Itse käytin pientä lasikulhoa. Siirrä pähkinämassa jääkaapin ylimmälle hyllylle tai kylmiöön. Anna käydä 2-3 vuorokautta tai pidempään. Juusto kiinteytyy ja happanee.
Kaada valmis juusto muotista/kulhosta ja ripottele pinnalle ravintohiivahiutaleita ja tai mustapippuria. Käytä viikon kuluessa.
maanantai 13. syyskuuta 2010
Raw Tarte Tatin
Omppupiirakan ohjeita on tarjolla joka lähtöön, mutta tässä viime aikojen suosikkini. Lainasin idean Tarte Tatinista, eli kypsennettyjä omenia alle ja herkkutaikina päälle. Tässä versiossa kaikki kuitenkin raw-kana.
Pehmensin siis maustettuja omenaviipaleita ensin alle 40 asteisessa kiertoilmauunissani reilun tunnin. Ekaversiossa (josta yläkuva) jätin omenat kuorimatta, mutta se ei ollut viisasta. Kuoret olivat sitkeitä. Kuoritut omput ovat siis parempia.
Raw Tarte Tatin
- 4 keskikokoista kotimaista omenaa. Sellainen makeankirpeä on paras.
- 1 rkl juoksevaa luomuhunajaa
- 1 tl kanelia
- hiukan Himalaja-suolaa
- 1 rkl kylmäpuristettua ja paahtamatonta sesamöljyä tai jotain ihanaa pähkinäöljyä
Kuori ja viipaloi omenat 1/2 cm viipaleiksi. Mausta ja levitä leivinpaperin päälle kuivuriin tai uunin alaosaan. Kuivaile 40 asteessa 1-2 tuntia tai kunnes omenat ovat pehmentyneet. Älä kuivata liian kuiviksi.
Tee sillä aikaa taikina:
Taikina:
1 kp (2,5 dl) parapähkinöitä
1/2 kp (1,25 dl) taateleita tai 1/2 kp viikunoita + 1 rkl luomuhunajaa
1/4 tl Himalaja-suolaa
1/2 tl vaniljajauhetta
1 dl persikkasosetta (soseuta tuore, kuorittu persikka)
1 rkl lucuma-jauhetta (syventää makua, mutta ei pakollinen)
1/4 kp (0,6 dl) ) (aktivoituja) sesaminsiemeniä
(1 kp (2,5 dl) kuivattuja, kanelilla maustettuja omenaviipaleita)
Rouhi monitoimikoneen s-terällä pähkinät ja taatelit (tai viikunat) murumaiseksi seokseksi. Sekoita joukkoon muut ainekset lukuunottamatta mahdollisia omenaviipaleita. Jakta sekoittamista täydellä teholla, kunnes saat tasaisen taikinan. Sekoita joukkoon osa kuivaamistasi omenaviipaleista ja pyöräytä terää muutaman kerran, kunnes omenat ovat karkeana silppuna taikinan joukossa.
Levitä irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi tai talouskelmua ja asettele sille omenaviipaleita. Peitä koko pohja. Levitä taikina varovasti omenoiden päälle. Taikina on aika tahmeaa, joten tee tämä silikonilastalla tai kevyesti öljytyillä käsillä.
Laita piiras jääkaappiin ja anna vetäytyä n. 1 t ennen tarjoilua.
Tässä versiossa en lisännyt omenoita taikinaan vaan levitin viipaleita sekä piiraan pohjalle että päälle. Taikinasta tulikin siis täyte. Hyvin maistui sekin (vähän liiankin...).
tiistai 7. syyskuuta 2010
Villiriisiä ja raw-currya
Pitkästä aikaa teki mieli valmistaa ihan "kunnon ruokaa" eli muutakin kuin superhelppoa ja nopeaa salaattia. Tein curry-tyyppisen höystön, jota tarjoilin villiriisin kanssa.
Törmäsin villiriisin "idäykseen" alunperin Eria Palmcranzin ja Irmela Liljan ihanan inspiroivassa kirjassa Raw Food, elinvoimaa raakaravinnosta. Asiastahan piti ottaa selvää, sillä minun ainakin tekee silloin tällöin mieli jotain ruokaisampaa lisuketta. Palmcranz ja muut löytämäni ohjeet neuvovat "idättämään" villiriisiä 3 vuorokautta, välillä vettä vaihtaen, jolloin riisi pehmenee. Oikeastaan kyse on liottamisesta, koska riisi ei oikeasti idä. Nimittäin - ja tässä tulee sitten se "No höh!" - valtaosa markkinoilla olevasta villiriisistä on esikäsitelty paahtamalla eikä siis ole mitään oikeaa raw foodia. Löysin sitten kyllä linkin, jonka perusteella myös ihan aitoa raw-villiriisiä on maailmalla tarjolla. Ja tämän intiaaniriisin pitäisi pehmetä kaiken lisäksi liottamalla vain yön yli.
No, ei taida kuitenkaan lähiaikoina olla aidon raakavilliriisin idättely olla ajankohtaista omassa keittiössäni, joten tarjosin villiriisit ihan perinteisesti kypsenettynä. En syö tavallista tai villiriisiä juuri koskaan, mutta nyt se oli jotenkin paikallaan.
Mutta sitten curryyn, josta tuli todella herkullista. "Kypsensin" kasvikset kastikkeessaan kuivurissa (tai siis uunissa - edelleen :/), jolloin ne pehmenivät mutta imivät samalla itseensä currykastikkeen herkkuaromit. Nam!
Currya söivät yllättäen myös lapset, melkolailla mukisematta. - Vakkariainesta siis...
Raw-curry:
Kastike:
- 125 g cashew-pähkinöitä liotettuna n. 4 t
- 3/4 kp (180 ml) vettä
- 2 tl laadukasta soijakastiketta (esim. Clearspring Tamari)
- (Himalaja tms. laatusuolaa maun mukaan)
- mustapippuria myllystä
- 1 tl juoksevaa luomuhunajaa
- 1 valkosipulinkynsi
- 1 tl luomuomenaviinietikkaa
- muutama suikale luomuappelsiininkuorta (n. 1 tl raastettuna)
- 2 tl (tai maun mukaan) mieleistäsi curry-jauhetta (käytin Sonnetorin mietoa currya sekä Punnitse & Säästä:stä ostamaani Hot Thai Currya)
- 1 tl jauhettua inkivääriä
Pilkottuja kasviksia: Käytin
- 1 parsakaali pieninä kukintoina (kukkakaali kävisi myös)
- 1 kesäkurpitsa kuorittuna ja pieninä kuutioina (munakoisokin toimisi hyvin)
- 2 paprikaa pieninä kuutioina
- 3 vartta salaattisipulia
- 2 dl mung-ituja tai idätettyä linssiä (parempi)
- 1 tl juoksevaa luomuhunajaa
- mustapippuria myllystä
- hiukan laatusuolaa
- 1 tl luomuomenaviinietikkaa
Sekoita kuutioidut kasvikset ja mausteet. Valmista curry-kastike ja sekoita kasviksiin. Levitä leivinpaperin päälle joko kuivuriin tai uunin alaosaan. Kuivaile alle 40 asteessa n. 4 tuntia.
Voisin tarjota tätä myös palsternakkariisin kaverina tai idätetyn quinoan kanssa.
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Raw-skonssit
Viime aikoina mehulinko on laulanut taas ahkerasti. Vaikka itsepuristetut tuoremehut teksivät hyvää muulloinkin, innostun niistä erityisesti syksyllä, kun uutta satoa on tarjolla. Oma mehustimeni on aika vanha, eikä puserra mehua kovin tehokkaasti esim. vihreistä lehitivihanneksista, mutta juurekset toimivat hyvin.
Tässä tämän hetken suosikkini: Keltajuuri-ananasmehu. Keltajuuri omalta maalta + tuore luomuananas kaupasta = Pina Colada revisited!
Kelta- tai kultajuurta kannattaa etsiskellä torilta tai isommista marketeista, joissa olen sitä joskus nähnyt. Maku on miedompi kuin punajuuresta, ja väri neutraalimpi kuin punaisella serkullaan. Punajuurikin käy kyllä paremman puutteessa. Juoman väri on tietysti sitten toinen.
Tässä vielä tuoremehu keltajuuresta ja sen lehdistä, jotka ovat mietoja ja vähän makeita - siis vihreiksi lehdiksi.
Juuremehuista jää kuitua mehustimeen ja olenkin jo postannut useita ohjeita, joissa sitä voi käyttää. Myös eräissä muissakin blogeissa on herkkuohjeita ollut. Juureskuitu keventää mukavasti monia raw-ohjeita, joissa on paljon pähkinöitä tai siemeniä.
Kokeilin parin päivän aikana säästämääni keltajuurikuitua raw-skonsseihin. Kräkkereiden sijaan kaipasin vähän tuhdimpaa purtavaa ja testailin eri reseptejä, joita löytyy mm. Victoria Boutenkolta (esim. tämä). Paras kokeilu on kuitenkin ollut tämä alla oleva itse kehittelemäni resepti, joka on aika yksinkertainen, eikä kovin makea. Keltajuuri-ananasmassan voi korvata vaikka porkkanalla tai punajuurella + jollain muilla hedelmillä, ja makua vaihdella käytettävissä olevien ainesten mukaan. Monissa skonssiohjeissa on jauhettuja pellavansiemeniä, mutta mielestäni ne ovat karvaita, joten käytin vaihteeksi chia-siemeniä ja lisäsin vain kokonaisia pellavansiemeniä tuomaan rouheisuutta. Maku oli näin parempi.
Raw-skonssit (14 pientä skonssia)
- 3 kp keltajuuri-ananas-omena kuitua
- 125 g pekaani- tai saksanpähkinöitä tai manteleita
- 3/4 dl chia-siemeniä
- 3/4 dl auringonkukansiemeniä
- 1 tl suolaa
- 2 rkl kylmäpuristettua rypsiöljyä
- 1/2 tl kanelia
- 1 tl inkivääriä
- 3/4 dl pakastettuja tai tuoreita puolukoita
- 1/2 dl pellavansiemeniä
Jauha pähkinät ja siemenet pellavansiemeniä lukuunottamatta jauheeksi omissa erissään. Siirrä kulhoon. Lisää suola ja mausteet. Lisää juureskuitu ja öljy. Sekoita puukauhalla tasaiseksi taikinaksi. Lisää joukkoon lopuksi puolukat ja pellavansiemenet. Muotoile lusikalla pyöreiksi, litteiksi kakkusiksi leivinpaperilla päälystetylle uunipellille tai kuivurin ritilälle, jonka päällä on leivinpaperi. Kuivaa uunimenetelmällä tai kuivurissa 40 asteessa n. 4 tuntia. Käännä ja jatka kuivaamista vielä 10 - 16 tuntia tai kunnes kakkuset ovat keventyneet ja kuivuneet. Kuivumisaika vaihtelee juuresmassan ja taikinan kosteudesta riippuen. Skonssit saavat jäädä sisältä kosteiksi. Säilytä tiiviissä kannellisessa purkissa jääkaapissa.
Mutustelin aamiaisella cashewjuuston kanssa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)