Punaiset proteiinipatukat

Olen joulukiireillyt sen verran, että blogikin päivittyy nyt verkkaiseen tahtiin. Tunnen pientä harmitusta siitä, etten ennätä viettää juuri tällä hetkellä enempää aikaa blogimaailmassa, mutta kulisseissa kuhisee kuitenkin ja ensi vuoden puolella pääsette nauttimaan taas tuotoksista. Ja itsekin ennätän käydä inspiroitumassa muiden blogien äärellä.

Syksy on ollut kokonaisuudessaan aikas intensiivinen, mutta rikas. Moni kiinnostava projekti jatkuu vielä kevätpuolellakin ja uusia on alkamassa niin, että tuleva vuosi näyttää suorastaan houkuttelevalta seikkailulta. Tällä hetkellä käärin kuitenkin pakettiin tämän vuoden hommia, sillä maanantaina alkaa virallisesti loma! Tuntuu, että kesälomasta on jo ikuisuus, eikä viikon lomailuista juuri pidemmäksi aikaa olisi enää riittänytkään tiristettävää. Minä ja kotiklaani suuntaamme talvenkalpeat nenämme kohti Gran Canarian luontopolkuja, katsomaan mitä ihmeitä löytyy aurinkorantojen tuolta puolen.

Ja tässä kohtaa tulee ajankohtaiseksi ikuisuuskysymys siitä, millaisin eväin tällainen ruokanörtti valmistautuu lentomatkailuun. Ja ulkomaan reissuun ylipäätään.

Olen jo aikaa sitten lakannut edes harkitsemasta lentokoneaterioita. Vaikka vaihtoehtona olisi vegaaninen kasvisateria, (ei tosin mitenkään itsestäänselvyys lomalennoilla) valitsen silti mieluummin omat eväät. Proteiini- ja energiapatukat, pähkinätsekoitukset ja tuoreet hedelmät ovat yleensä olleet riittävä setti. Pidemmillä matkoilla täydennyksenä ehkä pre-flight meal.

Valmiissa raw-energiapatukoissa on nykyään, mistä valita. Yhteistä niille kaikille on kuitenkin se, että ne sopivat parhaiten herkkuhampaan ruokintaan. Koska en lounaan korvikkeena välitä imelästä, valmistan patukkani itse, jos vain ennätän. Tällä kertaa proteiinibiitit syntyivät joulutunnelmissa ja saivat makua mm. inkivääristä ja kardemummasta. Varsinaiseen taikinaan käytin runsaasti idätettyä tattaria, kurpitsansiemeniä sekä chiaa mutta kuivahedelmiä huomattavasti maltillisemmin. Proteiinin lisäksi pakkasin taikinaan vähän viher- ja marjajauheita sekä yllätyksenä granaattiomenan siemeniä tuomaan rapeaa rakennetta. - Syy runsaaseen hivenainetankkaukseen on myös pieni stressiflunssa, joka parin päivän ajan on kutitellut kurkussa. Se on kuitenkin pysynyt aisoissa vihersmuuteilla ja supersalaateilla. Tehoainekuuri saa siis jatkua edelleen.

Punaiset proteiinipatukat

• 1 dl chia-siemeniä jauheeksi jauhettuna 
• 2,5 dl kurpitsansiemeniä jauheeksi jauhettuna 
• 1/2 l tattarinituja 
• 1/2 dl lupiinijauhoa tai jotain proteiinijauhetta 
• 20 aprikoosia silputtuna
• 10 viikunaa silputtuna
• 5 cm pätkä tuoretta inkivääriä raastettuna 
• 1 tl jauhettua kardemummaa 
• 1/4 tl laatusuolaa 
• 1-2 tl vehnänorasjauhetta 
• 1 tl nokkosjauhetta
• 1-2 rkl puolukkajauhetta + pinnan viimeistelyyn 
• 1 granaattiomenan siemenet 
• (1 tl sitruunan mehua)

Jauha siemenet ja laita kaikki ainekset granaattiomenaa lukuunottamatta monitoimikoneen kulhoon. Sekoita täydellä teholla, kunnes saat kiinteää taikinaa. Lisää lopuksi granaattiomenan siemenet ja käytä konetta sen verran, että ainekset sekoittuvat kunnolla. Siemenet saavat kuitenkin jäädä rouheeksi. Tarkista maku ja lisää hieman sitruunan mehua, jos granaattiomena ei ole kovin hapokasta.

Painele taikina leivinpaperilla päälystettyyn neliskanttiseen vuokaan (20x20 cm) tasaiseksi kerrokseksi. Viimeistele pinta puolukkajauheella. Laita jääkaappiin jähmettymään n. 1/2 tunniksi. Leikkaa suorakaiteen mallisiksi patukoiksi.

Itse siirsin patukat vielä kuivuriin yön ajaksi, koska halusin niistä napakoita ja siististi kuljetettavia. Säilytä patukat jääkaapissa, kannellisessa rasiassa tai erikseen voipaperiin käärittyinä.

 

Ja kuulkaas, me tapaamme seuraavan kerran ensi vuoden puolella, sillä sallin itselleni reissuun mukaan vain kameran ja manuaaliset muistiinpanovälineet. Ei läppäriä, ei iPhonea, ei edes roikkumista nettikahvilassa. Siispä:

Herkullista, pehmeää, lämpöistä, tunnelmallista ja kaikin tavoin ihanaa joulua! 

Gluteenittomat Lucia-pullat (Vegan)

Pulla. Kanelinen korvapuusti tai jouluinen sahramipulla. Asioita, joita ilman maailma tuntuisi paljon tylymmältä paikalta. Ainakin mielikuvissa. Sillä harvoin enää syön ihan oikeaa pullaa. Makumuisto on muuttunut paljon herkullisemmaksi kuin todellinen nisu. Välillä kuitenkin kokeilen gluteenittomia pullia, sillä niiden jälkeen maha ei mutise turhia. Lupailinkin jossain vaiheessa reseptiä ja tässä sellainen tulee jouluisena versiona.

Pullan olemus tulee pitkälti sitkeän kuohkeasta vehnätaikinasta. Gluteenittomaan vehnäseen mehevyyttä tuovat chia- tai pellavansiemenseos sekä xantaani tai psyllium. Kokeilujen jälkeen olen oppinut syventämään makua myös hapanjuurijauheella ja pitkällä kohotusajalla. Tästä syystä pullataikinan nestettä ei lämmitetä, vaan hiiva saa tehdä työnsä kaikessa rauhassa. Saman perusohjeen mukaan valmistuu peruspullataikin, kun sahramin jättää pois. Ja taikinasta voi leipaista myös ne korvarit.

Gluteenittomat sahramipullat

• 1/2 dl vaaleita pellavansiemeniä tai 2 rkl chia-siemeniä, jauhettuina
• 2,5 dl vettä
• 7,5 dl manteli-, soija-, tai riisimaitoa
• 2 tl suolaa
• 250 ml hunajaa tai agave-siirappia
• 2 tl kardemummaa
• 1 pkt sahramia
• 500 g täysjyväriisijauhoja
• 2 rkl hapantaikinajuurta
• 2 tl xantaanikumia
• 2 pkt kuivahiivaa
• 1,5 dl kookosjauhoja
• 1,5 dl Neito-rypsiöljyä

• Rusinoita koristellun

Leivontaan: Kookosöljyä
Voiteluun hunajan ja käyttämäsi kasvismaidon seosta

Jauha pellavan tai chia-siemenet tehosekoittimessa. Siirrä kulhoon ja vatkaa joukkoon 2,5 dl vettä. Anna turvota. Sekoita suuremmassa leivinkulhossa kylmä (!) kasvimaito, suola, hunaja, kardemumma ja sahrami. Vatkaa joukkoon pellavan-/chiasiemenseos. Sekoita toisessa kulhossa riisijauhot, hapanjuurijauhe, xantaanikumi ja kuivahiiva. Lisää vähitellen nesteeseen käsin vaivaten. Lisää lopuksi kookosjauhoja muutamassa erässä välillä perusteellisesti vaivaten, kunnes taikina tuntuu hyvin leipoutuvalta. Kookosjauhot turpoavat voimakkaasti. Lisää lopuksi öljy ja vaivaa tasaiseksi. Peitä kulho muovikelmulla siirrä lämpimään paikkaan kohoamaan n. 3-4 tunniksi.



Laita uuni lämpiämään 220 asteeseen. Öljyä kädet ja leivinalusta, mieluiten kookosöljyllä. Ota taikinasta pieni pala kerrallaan ja pyörittele n. 15 cm:n tangoksi. Kiepauta ässiksi tai muuten jouluiselle kiemuralle. Anna kohota liinan alla.



Sekoita keskenään 1/2 dl mieleistäsi kasvismaitoa ja 1 tl hunajaa. Voitele pullat ennen paistamista seoksella ja laita jokaisen kiemuran keskelle rusina. Paista 220 asteessa n. 20 min. tai kunnes pullat saavat kullanruskeaa väriä. Voitele uunista otettuna uudelleen hunaja-maitoseoksella.

Piparin makuinen punajuuripiiras (Raw/ Cooked)

Minulta vähän kyseltiin jouluisten reseptien perään. Sehän sopii, sillä äkillisesti, mutta sitäkin voimallisemmin alkanut talvi käänsi kerralla kokkailut laulamaan joululauluja. Kauden ensimmäiset raw-piparit on jo leivottu (niistä lisää myöhemmin) ja ilta-aterialla jatkoimme teemaan sopivasti piparimausteiden siivittämällä punajuuri-carpacciolla. Tein tupla-annoksen ja samalla syntyi täyte myös pikkujoulupiiraaseen, josta saatte tässä hämäräperäisiä kuvia. Illalliset kun ovat vuoden pimeimpään aikaan yhtä hämärän hyssyä ja tunnelmointia kynttilän valossa.

Purppuran punainen juurekas on minulle jouluinen raaka-aine, samoin kuin talvikurpitsa ja kaikki muukin, mikä sopii kanelin, inkiväärin ja kardemumman kanssa. Näitä lämpimän suloisia mausteita löytyy myös tästä piirastäytteestä, joka käy siis sellaisenaankin lisukkeeksi. Punajuuri-carpaccio on vähän kuin mummon laittama rosolli modernimmassa muodossa. Carpacciota varten punajuuret voi pehmentää kevyesti höyryttäenn tai vain marinoida paperin ohuina lastuina raw food style. Ja koska talvikylmällä keho kaipaa täyteläisyyttä, upotin carpaccion juhlallisesti macadamia-kermaan. Muitakin pähkinöitä tai pinjansiemeniä voi toki käyttää.

Piiraassa viipaleet päätyivät juurevan makuisen sesaminsiemenpohjan päälle, joka on gluteeniton, vegaaninen ja vaivaton valmistaa. Kuvassa raakaversio, jota kuivattelin uunin alaosassa. Piirakan voi kuitenkin myös kypsentää tavanomaiseen tapaan. Molemmat vaihtoehdot ovat jouluisia ja herkullisia ja ehdottoman sopivia myös varsinaiseen joulupöytään.

- Ja vielä vinkki vinkkinen: Kuten kuvasta voi aavistella, piiraan kanssa sopii täyteläinen punaviini.

Piparin makuinen punajuuripiiras

Täyte: 

• 4-5 punajuurta 
• 1 punasipuli 
• piparimausteita: 1/4 tl neilikkaa, 1/2 tl kanelia, 1/2 tl inkivääriä, 1/2 tl kardemummaa 
• mustapippuria myllystä
• valkosipulinkynsi puristettuna 
• kuivattua basilikaa 
• rosmariinia 
• 2 rkl balsamiviinietikkaa 
• 1 rkl mietoa (pähkinä-)öljyä 

Höylää kuoritut punajuuret lastuiksi mandolinilla. Jos mandolinia ei ole, raasta punajuuret karkeaksi raasteeksi. Sekoita kaikki ainekset ja jätä marinoitumaan, mieluiten yön yli, mutta vähintään pariksi tunniksi. Sekoita sillä aikaa pähkinäkerma:

Macadamia-kerma:

• 1 dl macadamia-pähkinöitä (myös cashew tai kuoritut mantelit käyvät
• 2 dl vettä 

Tehosekoita ainekset. Aina parempi, jos olet jaksanut liottaa pähkinöitä etukäteen n. 4 tuntia, siivilöidä ja huuhdella. Sekoita kerma marinoituneisiin punajuuriviipaleisiin. Tämä on jo sellaisenaan kiva lisuke.

Piiraspohja:

• 2,5 dl sesaminsiemeniä 
• 4 rkl artisokkajauhetta (tämä on ihan huippuaines, jota tilasin Kaisun putiikista) 
• 1 rkl hiivahiutaleita 
• 1/2 tl laatusuolaa 
• reilu 1/2 dl (vaaleita) pellavansiemeniä 
• 2 rkl vettä 

Jauha sesaminsiemenet jauheeksi tehosekoittimella. Lisää muut ainekset vettä lukuunottamatta ja jatka blendaamista, kunnes saat hieman takertuvat seoksen. Lisää 1-2 rkl vettä ja sekoita nopeasti taikinaksi.  Painele n. 25 cm halk. (irtopohjaiseen) pyöreään piirasvuokaan, jonka olet vuorannut leivinpaperilla. Laita hetkeksi kuivuriin tai uunin alaosaan 40 asteeseen, uuniluukku raolleen.

Soseuta sillä aikaa 1/3 punajuurista tehosekoittimessa lisäten joukkoon 
1 tl psylliumjauhetta. Levitä sose piiraspohjalle. Asettele päälle loput punajuuriviipaleet. Viimeistele tuoreella silputulla persiljalla tai oreganolla. 

Raw -vaihtoehto: Siirrä piiras kuivurin tasolle tai uunin alaosaan ja kuivattele 40 asteessa 8 tuntia. Jos mahdollista ota loppuvaiheessa piiras varovasti pois vuoasta ja jatka kuivattelua parin tunnin ajan ilman vuokaa, jotta myös pohja kuivahtaa paremmin.

Kypsennetty piiras: Laita piiras uunin alaosaan ja kypsennä 120 asteessa n. 45 min. tai kunnes pohja on kullanruskea. Varo käräyttämästä, siemen- ja pähkinätaikinat palavat herkästi.

Mantelivoita jouluisilla mausteilla (Raw)

Jos järjestäisin tänä vuonna pikkujoulut, voisin tarjota niissä alkupalana esimerkiksi mausteisella mantelivoilla täytettyjä selleritankoja. Mutta sattuneista syistä olen ennen joulua (ja vielä joulun jälkeenkin) hieman kiireinen ja liesuan vain toisten järjestämissä pippaloissa.

Niinpä tarjoankin tätä namitahnaa vain teille ja vähän itsellenikin joko sellerin kanssa tai ilman, sillä ainakin oma lusikkani livahti mantelivoipurkkiin kerran jos toisenkin ihan omia aikojaan. Sen verran maistuvaa settiä syntyi taas tehosekoittimessa.

Ennen varsinaista ohjetta kuitenkin vähän kuulumisia, sillä kaikenlaista jännittävää on meneillään. Parasta aikaa toivun vielä hieman viikonlopun mahtirypistyksestä, sillä olin taas kokkina Villa Mandalan Detox-retriitissä. Viikonloppu oli täyteen buukattu, mikä tarkoitti kolmea kolmen ruokalajin kattausta päivässä 24 nälkäiselle. Sain vähän tiskausapua, mutta pääosin hoidin keittiön yksin.

Myönnän, että ruokittavien määrän kuullessani nielaisin ensin pari kertaa tyhjää. Mutta koska olin luvannut hoitaa homman, ei muuta kuin hihat rullalle, essu eteen ja töihin. Kieltämättä siinä vaiheessa, kun edellisen aterian tiskit olivat vielä puolitiessä, seuraavaan kattaukseen oli enää hetki ja merkittävä osa pääruokalajin raaka-aineista paljastui pilallisiksi ajattelin, että nyt saattoi tulla kapasiteettiraja vastaan. Mutta kun on oikein kiire, aikaa ei kannata käyttää ajatteluun saatika murehtimiseen, vaan sitten vain tehdään ja mennään vaistolla. Ja lopulta sunnuntaina, viimeistenkin suupalojen kadotessa lautasilta, saatoin vain hämmästellä, miten sittenkin kaikki sujui varsin mallikkaasti ellei jopa hyvin.

Mutta parasta olivat tietenkin tyytyväiset asiakkaat ja keittiön puolelle jätetty palaute. Jos kokkaukseni inspiroivat jotakuta kokeilemaan uusia makuja ja tapoja valmistaa terveellistä mutta herkullista ruokaa, niin se on todellakin ylävitosen paikka. Ja sitä paitsi tästä lähtien voin vielä vakaammalla rintaäänellä sanoa, että jos yhdeltä ihmiseltä onnistuu kahdessa tunnissa alku- pää- ja jälkiruoka 24:lle, nelihenkisen perheen raakaruokinta ei todellakaan ole ongelma yhtään kenellekään. Mutta tästä aiheesta varmasti lisää myöhemmin. Nyt takaisin hurmaavan hyvään mantelivoireseptiin. (Kuten huomaatte, edes 48 tunnin kokkausmaratoni ei saanut minua pysymään poissa keittiöstä.)

Joulumausteinen cashew-mantelivoi

• 11/2 dl cashew-pähkinöitä
• 1 dl (kuorellisia) manteleita
• 1 appelsiinin raastettu kuori
• 1/2 tl laatusuolaa
• 1/4 tl jauhettua inkivääriä
• 1/4 tl kanelia
• 1/4 tl jauhettua neilikkaa
• 1 rkl mietoa kylmäpuristettua öljyä (jokin pähkinäöljy on parasta)  

Laita kaikki tehosekoittimeen öljyä lukuunottamatta ja blendaa niin kauan, että cashewit ja mantelit alkavat muodostaa takertuvaa seosta. Lisää öljy ja tehosekoita voiksi. Kaavi tarvittaessa tahna välillä kulhon reunoilta ja jatka sekoittamista. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Tarjoa pikkuherkkuna sellerinvarsien, omenalohkojen tms. kanssa tai levitteenä kräkkereiden tai suolaisten keksien kanssa

Tuoksuva hirssikulho

Musteneva marraskuinen ilta ja tekee mieli syödä kulhollinen jotain lämmintä ja tyydyttävää. Ehkä jotain piparin makuista intialaista, mutta kuitenkin yksinkertaista ja maanläheistä ruokaa?

Olen elellyt varsin raa'alla kasvisruoalla useamman vuoden. Se on tapahtunut sen kummemmin miettimättä tai suunnittelematta tavalla, joka on tuntunut luonnolliselta. Viime aikoina mieli on tehnyt pitkästä aikaa kypsennettyä ruokaa enemmän kuin aiemmin. Ja jos jotain olen opetellut ja oppinutkin vuosien aikana, se on kehon tuntemusten ja viestien kunnioittaminen. Siispä hop, hellan ja uunin ääreen. Tosin eniten pidän edelleen aterioista, joilla on yhdistetty sekä kypsää että kuumentamatonta ruokaa, kuten tässä kulhollisessa tuoksuvaa hirssiä ja mausteista kukkakaalia. Ja kun lohturuoan kaipuuseen syöty annos saa käyntiin sisäisen hyrinän ja onnentunteen, tietää että kehoa ja mieltä on ruokittu solutasolla.

Tuoksuva hirssikulho

• 200 g hirssiä
• kourallinen auringonkukansiemeniä
• kourallinen kuivattuja aprikooseja
• 1 rkl kookosöljyä
• 2 tl seosta, jossa on jauhettuja fenkolinsiemeniä, kardemummaa, jeeraa ja laventelia TAI valmista mietoa curry-jauhetta + jauhettua kardemummaa
• 1/2 tl kurkumaa
• 1 tl suolaa
• n. 8 dl vettä
• mietoa kylmäpuristettua öljyä

• 1 iso kukkakaali
• 1 tl suolaa
• 1 tl hunajaa
• 1 rkl omenaviinietikkaa
• 1 rkl kylmäpuristettua sesam-öljyä tms.
• 2 valkosipulinkynttä
• 2 tl seosta, jossa on jauhettuja fenkolinsiemeniä, kardemummaa, jeeraa ja laventelia TAI valmista mietoa curry-jauhetta + jauhettua kardemummaa
• 1/2 tl raastettua appelsiininkuorta
• mustapippuria myllystä

• 1/2 avokado pieninä kuutioina
• 3 vartta kevätsipulia
• 1 rasia ananaskirsikoita

Aloitin jauhamalla itse mausteseoksen fenkolinsiemenistä, jeerasta, kademumman siemenistä ja laventelista. Tässä kohtaa voi myös oikaista käyttämällä jotain valmista intialaista mausteseosta tai curry-jauhetta.

Kypsennä hirssi:
Kuumenna paksupohjaisessa kattilassa kookosöjy ja lisää mausteseos. Anna lämmetä sekoitellen, kunnes mausteet alkavat tuoksua. Lisää hirssi ja kuullota mausteöljyssä hetki miedolla lämmöllä. Huom. huuhtele hirssi pakkauksen ohjeen mukaan ennen käyttöä. Lisää suola ja 5 dl (kuumaa) vettä. Paloittele aprikoosit kuutioiksi ja lisää hirssin joukkoon, samoin auringonkukansiemenet. Kypsennä hirssiä n. 20 min., kunnes se on kypsää mutta ei vielä puuroudu. Lisäile (kuumaa) vettä tarpeen mukaan niin, ettei hirssi pääse kuivahtamaan kypsentämisen aikana. Veden on tarkoitus imeytyä hirssiin. Ota kattila liedeltä, lorauta joukkoon jotain mietoa kylmäpuristettua öljyä (käytin safflor-ölyä) ja pyöräytä hirssi kuohkeaksi.

Valmista kukkakaali:
Pieni kukkakaali suupalan kokoisiksi kukinnoiksi. Laita suureen kulhoon ja lisää muut aineet avokadoa, sipulia ja ananaskirsikoita lukuunottamatta. Vaivaa käsin kunnolla puristellen, kunnes kukkakaali pehmenee ja imee itseensä mausteet.

Sekoita keskenään hirssi ja kukkakaali. Viipaloi joukkoon kevätsipuli ja lisää avokado pieninä kuutioina. Puolita ananaskirsikat ja sekoita muihin aineksiin. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa tai mustapippuria. Tarjoa heti.

Granaattiomenarullat (Raw)

Innostun silloin tällöin ostamaan granaattiomenoita varsinkin, kun niitä tähän vuodenaikaan saa melko edullisesti. Ajatus rubiininpunaisista siemenistä viekoittelee, sillä ne ovat tyylikäs lisä salaateissa ja annosten koristelussa. Granaattiomena on myös huikea terveyspommi ja immuniteetti-boosteri, mutta siitä huolimatta omput päätyvät usein koskemattomina hedelmäkulhon pohjalle. Antioksidantti-cocktailini syntyy sittenkin kotimaisista marjoista. Sillä noh... on se siementen kaivelu vaan aika työlästä. Huolimatta siitä, että takataskussani on parikin tekniikkaa, joilla siemenet saa poistettua ilman sotkua. Periaatteessa.

Kaivoin taas esiin pari hylättyä granaattia ja päätin selviytyä niistä kunniallisesti eroon. Valmistin hedelmärullia, jotka maustoin vähän jo joulumielellä kanelilla ja inkiväärillä. Rullien valmistaminen on helppoa kuin mikä, mutta kuivattelu kysyy kärsivällisyyttä. Kuivasin omiani n. 14 tuntia kuivurin tasolla. Se voi tehdä myös vähän nopeammin 75 asteisessa uunissa, jolloin hedelmäremmit ovat valmiina yöunien jälkeen. Tosin, jos haluat veden kielelle herauttavia terveysnameja, kannattaa nähdä vaiva ja pitäytyä hellävaraisemmassa kuivattelussa. 

Granaattiomenarullat

• 2-3 granaattiomenaa
• reilu ripaus kanelia ja inkivääriä
• 1 rkl chiasiemeniä
• reilu 1 tl mietoa kylmäpuristettua öljyä

Erottele granaattiomenan siemenet. Jauha chia-siemenet jauheeksi. Blendaa kaikki tehosekoittimessa mahdollisimman hienojakoiseksi massaksi. Rullista tulee rouheita siementen vuoksi, mikä ei ole huono juttu. Kuivattuna rullat ovat muikean makeita, joten jos pidät todella makeasta, lisää seokseen hunajaa tai agave-siirappia. Levitä lastalla leivinpaperilla päälystetylle kuivurin tasolle tai uunipellille. Kuivattele 40 asteessa, kunnes levy on keskeltä nahkea ja reunoilta kuiva. Jos reunat tuntuvat kuivahtaneen liikaa, niitä voi kostuttaa suihkimalla pinnalle vähän vettä. Leikkaa terävällä veitsellä tai saksilla n. 5 cm:n suikaleiksi ja kääräise rullalle. Säilytä rullat viileässä, kannellisessa purkissa.

Safkaa isille

Isiä hemmoteltiin eilen hyvällä safkalla. Monet isät pitävät pihveistä. Niitä sai myös meidän isi, tosin tomaateista, täytteenä rouheaa linssipestoa.



Sivelin jo aamusta jättiviipaleille marinadit ja heitin 40-asteiseen uuniin. Tomaatit olivat sen verran äijiä, etteivät mahtuneet kuivuriin.



Meidän isi on pullahiiri, joten aamulla nostin pöytään korillisen puusteja. Isi kävi salaa nappaamassa bagelin, mutta piti myös raaka-mamin leipomista mantelipuusteista. Raw-puustien ohje löytyy tällä kertaa CocoVi:n keittiöstä. Pakurijuoman sain hörppiä itse, sillä isi halusi oikeaa kahvia.

Isi sai myös pizzaa.

Ja illalla tomaattipihvit ja pestolinssejä.

Tomaattipihvit ja linssipestoa

• Isoja pihvitomaatteja 1-2/ ruokailija (3/ isi)

Marinadi:

• 1 rkl balsamiviinietikkaa
• 3 rkl oliiviöljyä
• 1 tl suolaa
• 1 valkosipulinkynsi puristettuna
• mustapippuria (reilusti)
• 1 tl kuivattua rosmariinia, oreganoa ja timjamia (kutakin)

Sekoita marinadiainekset ja sivele viipaloiduille tomaateille. Asettele tomaatit leivinpaperilla päälystetylle pellille (tai kuivurin tasolle) ja kuivattele uunin alaosassa 40 asteessa, uuniluukku vähän raollaan, n. 4 tuntia tai pidempään.

Linssipesto:

• 2,5 dl (beluga-)linssejä
• 10 cm:n pätkä purjoa
• 1 rkl oliiviöljyä
• 1 rkl balsamiviinietikkaa
• 1/2 tl suolaa
• 1 tl hunajaa
• mustapippuria
• muutama aurinkokuivattu tomaatti

• n. 50 g nippu persiljaa
• 2 ruukkua villirucolaa
• reilu kourallinen saksanpähkinöitä
• 1/2 tl suolaa
• 2 valkosipulinkynttä puristettuna
• 3/4 dl mietoa oliiviöljyä

Keitä linssit ohjeen mukaan. Kaada vesi pois ja sekoita lämpimiin linsseihin etikka, öljy, suola hunaja ja mustapippuri sekä silputut aurinkotomaatit. Viipaloi ohuen ohuelti sekaan myös purjoa. Valmista pesto:

Jauha tehosekoittimessa silputut yrtit, pähkinät, valkosipuli ja suola. Lisää lopuksi oliiviöljy ja pyöräytä pikaisesti sekaisin. Sekoita pesto linsseihin.

Asettele osa tomaattiviipaleista tarjoiluvadille. Lusikoi päälle linssipestoa ja laita toinen viipale päälle. Tee vielä kolmaskin kerros. Tarjoa mahdollisesti yli jäänyt täyte erikseen.

Isi ei ole mikään vegaani ja nautti tomaattipihvinsä raakamaidosta valmistetun vuohenjuuston ja punaviinin kanssa. Taisi olla aika hyvällä tuulellakin se meidän isi.

Syksyinen villiriisisalaatti (Raw)

Talven kynnyksellä tekee mieli syödä tukevia ja täyteläisiä aterioita. Sellaisia, joiden äärestä nousee kylläisenä ja tyydytettynä. Ruokaisia salaatteja, sieniä ja juureksia, papuja ja sipuleita. Rakentavia ja lämmittäviä ruoka-aineita.

Villiriisin maanläheinen maku on juuri sopivan juureva marraskuiseen hämärään. Yleensä keitän riisin kypsäksi, mutta tällä kertaa inspiroiduin kokeilemaan valmistamista raw food -style eli liottamalla. Villiriisi ei idä, mutta pehmenee, kun sitä liottelee pari vuorokautta vaihtaen välillä vettä. - Ei siis ihan pikametodi, mutta hauskaa vaihtelua silloin kun ei ole niin kiirettä.

Liotin riisiä väljässä vedessä kaksi vuorokautta ja vaihdoin veden aamuin illoin. Riisi on valmista, kun se on samalla tavalla al dente, kuin esimerkiksi keitetty vehnä. Maistui samalta, kuin kypsennetty riisi, hieman enemmän oli purutuntumaa. (Tilalla voi siis hyvin käyttää myös tavalliseen tapaan keitettyä ja jäähdytettyä riisiä.) Maustoin siivilöidyn, lävikössä hieman kuivahtaneen riisin merisuolalla, mustapippurilla, oliiviöljyllä ja tilkalla balsamiviinietikkaa.

Riisin kumppaniksi syyssalaattiin pääsivät ohueksi höylätty raitajuuri, lehtikaali ja marinoidut suppilovahverot. Juureksena käy myös aivan tavallinen punajuuri, mutta raitajuuren polkkakuvio on aika söpö, vai mitä.

Lautasellinen juurevia makuja ja väri-ilottelua maistui hyvältä myös seuraavana päivänä. Itse asiassa vielä paremmalta, kun ainekset olivat saaneet marinoitua ja maut liittoutua oikein kunnolla.

Ja lehtikaali nyt on muuten vaan ihan super.

Syksyinen villiriisisalaatti

• 250 g villiriisiä liotettuna* tai keitettynä
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• 1 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
• mustapippuria
• 1 tl vaahterasiirappia
• 2 tl balsamiviinietikkaa

Sekoita riisiin marinadi.

Kasvikset:

• 2 raita- tai punajuurta
• n. 4 isoa lehtikaalin lehteä
• 1 kevätsipulin varsi
• reilu kourallinen kuivattuja suppilovahveroita liotettuna
• 1-2 valkosipulin kynttä
• 1 rkl balsamiviinietikkaa
• 3 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
• 1/2 tl laadukasta suolaa
• 1 tl vaahterasiirappia
• muutama oksa tuoretta tai 1 tl kuivattua timjamia
• 5 oksaa persiljaa
• 10 saksanpähkinää

Liota suppilovahveroita n. 1/2 t. Kaada vesi pois ja puristele kuviksi. Kuori raitajuuri ja höylää ohuiksi lastuiksi mandolinilla. Suikaloi lehtikaalin lehdet ja silppua sipuli. Sekoita keskenään kasvikset, puristettu valkosipulinkynsi ja muut marinadin ainekset. Silppua joukkoon tuoretta persiljaa ja timjamia.

Sekoita kasvikset riisiin. Viimeistele saksanpähkinöillä. Anna salaatin vetäytyä mielellään n. tunnin ajan. Säilyy jääkaapissa kannellisessa astiassa useamman päivän.

Villiriisin liotus:

Huuhtele riisi huolellisesti ja laita kulhoon. Lisää ainakin kaksinkertainen määrä raikasta vettä. Liota huoneen lämmössä kannella peitettynä 2-3 vuorokautta, vaihda vesi aamuin illoin. Siivilöi ja anna hieman kuivahtaa ennen käyttöä.

Raw Bread Pudding

Erilaisten kasvismaitojen valikoima kaupan hyllyllä kasvaa ilahduttavaa vauhtia. Kun lattehammasta kolottaa, enkä ole jaksanut surruuttaa mantelimaitoa, suuntaan yleensä lähikauppaan hakemaan Alpron sinistä soijamaitoa. Mieluiten kuitenkin käyttäisin jotain muuta kuin soijaa, joten panin ilolla merkille, että Alpro on ottanut tuotantoon myös mantelijuoman.

Mantelimaitoa voi kaffen lisäksi käyttää myös ruoanlaitossa ja leivonnassa ja minua pyydettiin kehittelemään vegaaninen tai peräti raw food versio oheisen videon leipävanukkaasta.



Leipävanukas on lohturuokaklassikko, mutta ennen kaikkea loistava hävikkiherkku. Sopiva siis tämän päivän teemaan, joka on Roskaruokaillallinen. Raw leipävanukas oli kuitenkin jo ajatuksena niin villi, että päätin säästää leivänkannikat muuhun käyttöön ja kokeilla, olisiko leipäputinki raw food -tyyliin edes mahdollinen.

Ja onnistuihan se. Vanukasmaisesta koostumuksesta vastasi mantelimaidosta ja chiasiemenistä tehty paksu hyytelö. Ajatuksen leivästä purin osiin ja käytin jauhettuja manteleita. Alkuperäisen ohjeen pipareista jäi jäljelle olennainen, eli lämpimät mausteet.

Lopputuloksesta tuli jopa aika äijä, joten voisin suositella reseptiä esim. isänpäivä-brunssille. Jos isukki sattuisi pitämään kypsemmistä herkuista, vanukkaan voi käyttää myös uunin kautta, kuten yläkuvan putingit. Tosin kotikutoisessa äijätestissä kuivurissa valmistunut raaka-vanukas vei tällä kertaa voiton.

Raw Chocolate Bread Pudding eli Pienet suklaamantelivanukkaat

• 3 dl mantelijuomaa
• 3 rkl chia-siemeniä
• 2,5 dl manteleita
• 1/8 tl suolaa
• 1,25 dl rusinoita
• 6 rkl palmusokeria
• 2 tl jauhettuja psylliumin siemeniä
• 1/2 tl kanelia, 1/2 tl jauhettua inkivääriä, 1/2 tl kardemummaa
• 2 rkl raakasuklaarouhetta
• 1 rkl lucuma-jauhetta

Lisäksi:

• 1 tl rouhittua raakasuklaata/ vanukas
• 8 muffinivuokaa

Vatkaa keskenään chia-siemenet ja mantelijuoma. Sekoittele aluksi muutaman minuutin välein, kunnes siemenet alkavat muodostaa hyytelöä. Anna tekeytyä jääkaapissa n. tunnin ajan. Jauha mantelit ja silppua rusinat pienemmiksi. Sekoita keskenään kuivat aineet. Sekoita lopuksi joukkoon chia-hyytelö. Jos käytät paperisia muffinivuokia, sipaise niiden pohjalle ja reunoille hieman öljyä. Näin valmiit vanukkaat irtoavat paremmin. Laita vuokiin reilu ruokalusikallinen vanukastaikinaa. Laita seuraavaksi teelusikallinen raakasuklaarouhetta kunkin vanukkaan keskelle ja lusikoi loppu taikina vuokiin. Siirrä vanukkaat kuvuriin ja kuivattele 40 asteessa n. 8 tuntia tai yön yli. Loppuvaiheessa kumoa vanukkaat vuoista ja jatka kuivattelua ylösalaisin n. tunnin verran, jolloin myös pohja muttuu rapeaksi, mutta sisus säilyy suussa sulavan tahmeana.

Jos haluat kypsentää vanukkaat uunissa, paista niitä 175 asteessa, uunin alaosassa n. 1/2 tuntia. 

Tahmean herkulliset kaura-browniet kahdella tapaa (vegaaninen)

Suomen Kaurayhdistys haastoi ruokabloggarit kehittelemään uusia kaurareseptejä ja tapoja käyttää kauraa kokkailuissa. Sain iloksen kutsun kilpailuun ja luonnosvihkoni alkoi oitis täyttyä erilaisista ideoista. Odotin jo kapustat tanassa postipojan tuomaa tuotepakettia. Harmi vain, se ei sisältänytkään suosikkutuotettani eli suurimoita, joille olin jo keksinyt käyttöä.

Sen sijaan lapset iskivät välittömästi silmänsä gluteenittomaan suklaamuffini-seokseen. Ready-to-mix -pussukan kaverina paketista löytyi myös kaurainen leipäjauhoseos. Molemmat asioita, joita en yleensä keittiössäni käytä, sillä pohjimmiltani olen leipuri, joka jauhaa jauhonsakin itse.

Muffinien manku ei ottanut laantuakseen, joten päätin leipaista ne pois alta. Pussin kyljessä oli ohje, jota en noudattanut. Enkä jaksanut näprätä muffinivuokien kanssa. Ja sitten halusin kokeilla myös leipäjauhoseosta. 

Se mitä tästä kaikesta seurasi, oli gluteeniton, maidoton ja vegaaninen kurpitsa-suklaa-kaura-banaani-brownie. Ja lopulta oli ehkä leipurillakin pää pyörällä, mutta vain siksi, että pikku leivospaloista tuli aivan jumalaisia. Suomenkielessä ei ole oikein kunnon ilmaisua asialle, mutta nämä olivat fudgy. Tahmean herkullisia siis.

Lapset vaativat, että juuri tämä resepti nostetaan kisaan. Tai oikeastaan reseptejä tuli kaksi yhdellä iskulla, sillä pellillisen toinen puoli oli suklaataikinaa ja toinen banaania. Keskelle tuli sekoitus molempia vähän tiikerikakun tapaan. Halutessasi voit tehdä pelkästään toisen taikinan mutta koko pellin mittoihin ohje täytyy siinä tapauksessa tuplata.

Tahmean herkulliset kaura-browniet kahdella tapaa

Suklaa-kurpitsa -brownie:

• 1 pss  gluteenitonta suklaa-kauramuffinijauhoseosta
• 1 rkl pellavansiemeniä jauhettuna 
• 2,5 dl kurpitsasosetta* 
• 1/2 tl kanelia 
• 1/2 tl kardemummaa 
• 4 rkl neitsytkookosöljyä 
• reilu 1,5 dl  kaurajuomaa 

*Käytin kypsennetystä talvikurpitsasta valmistamaani sosetta. 

Sekoita kuivat aineet suuressa kulhossa. Sekoita kurpitsasoseeseen hieman pehmennyt kookosöljy. Sekoita vuorotellen jauhoseokseen kurpitsasose ja kaurajuoma. 

Kaura-banaani -brownie:

• 1 iso banaani 
• 4 rkl neitsytkookosöljyä 
• 1/4 tl suolaa 
• 2,5 dl intiaanisokeria 
• 2,5 dl gluteenitonta kauraleipäjauhoseosta 
• 1/2 tl inkivääriä 
• vaniljaa 
• 1 rkl pellavansiemeniä jauhettuna
• 0,75 dl kaurajuomaa 

Soseuta banaani haarukalla. Sekoita joukoon hieman pehmennyt kookosöljy. Sekoita kuivat aineet keskenään suuressa kulhossa. Sekoita joukoon vuorotellen banaaniseos ja kaurajuoma.

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Päällystä uunipelti leivinpaperilla. Levitä pellin toiseen puoliskoon suklaataikinaa ja toiseen banaanitaikinaa. Vetele taikinoita keskeltä haarukalla muutaman kerran sekaisin samaan tapaan kuin tiikerikakussa.

Paista vajaa 1/2 tuntia. Brownieiden on tarkoitus jäädä tahmeiksi, joten älä kypsennä yli. Anna jäähtyä ja leikkaa annospaloiksi.

 

Hämärän sunnuntaiaamun täydellinen kahvihetki.

Ohjeen kauratuotteet sponsoroi Suomen Kaurayhdistys.

Rakuunainen fenkolisalaatti (Raw)

Cono Surin reseptikisan spin offina syntyi aromikas fenkolisalaatti.  Meillä tuota aniksen makuista pullukkaa syödään paljon ja yleensä raakana, joten erilaisia versioita fenkolisalaatista on tullut maisteltua. On niitä tällä blogissakin näkynyt muutama.

Eniten pidän fenkolista ohueksi höylättynä jonkin kirpeän hedelmän kuten appelsiinin tai omenan kanssa. Tällä kertaa kokeilin maustamista rakuunalla. Alunperin halusin oikeastaan testata rakuunaöljyä, jonka ohjeeseen hain inspiraatiota täältä. Ja rakuunalle piti löytää kaveri.

Sovittelin fenkolisalaattia lisukkeeksi kurpitsaravioleille ja vähän niille valitsemani viininkin kanssa. Erityisen hyvin maku sopi kuohujuomalle (Cono Sur Brut) ja totesin, että salaatti toimisi ihan sellaisenaankin tai alkupalana.

Kaupan yrttihyllystä löytyy sekä Rakuunaa että Ranskalaista rakuunaa. Suosittelen tähän jälkimmäistä, sillä se toinen (ilmeisesti venäläinen) rakuuna ei maistu juuri miltään. Tuoreesta rakuunasta maku häipyy muutenkin herkästi ruoanvalmistuksen yhteydessä. Siksi lisäsin sitä öljyyni myös kuivattua yrttiä saadakseni soosiin riittävän rakuunan maun.

Fenkolisalaatti ja rakuunaöljyä (4:lle)

• 3 fenkolia 
• 1/2 punasipuli 
• 1 appelsiinin kuori 
• 1 tl suolaa 
• 1 rkl valkoviinietikkaa 
• mustapippuria 
• 2 dl kuivattuja karpaloita 

Höylää fenkolit mandoliinilla tai terävällä veitsellä ohuiksi viipaleiksi. Samoin punasipuli. Siirrä suureen kulhoon ja raasta joukkoon appelsiinin kuori. Lisää suola ja etikka sekä mustapippuria ja kuivatut karpalot. Vaivaa käsin sekaisin. Lisää:

• kaksi kourallista saksanpähkinöitä 
• rasia rucola-punasalaatti -sekoitusta tai rucolaa ja 1/4 punasalaattia (radicchio). Kesällä kokeileisin voikukanlehtiä 
• kourallinen tummia (siemenettömiä) viinirypäleitä 

Puolita viinirypäleet. Sekoita kaikki fenkoliseokseen. Jätä marinoitumaan ja valmista sillä aikaa rakuunaöljy.

Rakuunaöljy

• nippu ranskalaista rakuunaa 
• pieni nippu persiljaa (kurttulehtistä)
• 2 dl mietoa kylmäpuristettua öljyä (puolet oliivia, puolet jotain muuta, esim. safflor-öljyä tai avokadoöljyä) 
• ripaus suolaa (n. 1/4 tl) 
• 1 tl kuivattua rakuunaa
• 1/2 tl hunajaa 

Soseuta sauvasekoittimella tai tehosekoittimella. Sekoita kevyesti fenkolisalaatin joukkoon ennen tarjoilua.

Kurpitsaravioleja ja palsternakkakinuskia

Cono Sur ja Viinikassi -palvelu haastoivat ruoka-bloggaajat kehittämään kasvisruokareseptin viinin kaveriksi. Pakkohan siihen oli tarttua, sillä pähkäilen aiheen kanssa lähes joka viikonloppu. Raakapainotteinen kasvisruoka kun ei löydy ihan ensimmäisten aiheiden joukosta viinioppaita plärätessä. Kisan palkinnot ovat hulppeat: Viiden kärki pääsee kokkaamaan arvovaltaiselle raadille Sami Tallbergin ohjauksessa ja parhaan reseptin kehittäjä matkaa lopulta Chileen tutustumaan Cono Surin viinitilaan. Voitosta päätätte te äänestämällä suosikkireseptiänne semifinaalin masterchef-vaiheeseen. Alla olevaa kuvaa klikkaamalla lisätietoja kilpailusta ja äänestyksestä (huom. linkki aukeaa viim. 29.10):

Pääsimme ensin tekemään tuttavuutta Suomesta saataviin Cono Surin viineihin ja kuulemaan tarkemmin viinitalon tuotantoperiaatteista. Cono Surilla oli tässä suhteessa jo muutenkin hyvä kaiku korvissani, mutta mielikuvani eettisestä ja ekologisesta viinintuotannosta vahvistui entisestään. Cono Surin viinit ovat käytännössä katsoen luomulaatuisia, vaikka kaikilla ei vielä olekaan sertifiointia. Chilen puhtaat kasvuolosuhteet takaavat jo itsessään hyvät mahdollisuudet viinin viljelyyn mm. ilman kemiallisia torjunta-aineita. Tähän linjaan sopii siis hyvin ajatus myös ympäristöystävällisestä ruokailusta.

Etteivät haasteet vain loppuisi kesken, kasvisperäisyyden lisäksi haastereseptin tuli sisältää jotain seuraavista: kurpitsat, kaalit, villisienet, punajuuri, palsternakka sekä tuoreet yrit joko metsästä tai yrttimaalta. Maitotuotteita sai käyttää. 

Toistaiseksi aika helppoa, sillä edellä mainitut raaka-aineet ovat meillä päivittäisessä käytössä. Haaste on kuitenkin valmistaa niistä ruokaa, joka sopii viinin kaveriksi ja joka olisi riittävän simppeliä kenen tahansa valmistettavaksi.

Helppo vaihtoehto olisi ollut heittää kasaan vähän yrttimarinoituja sieniä, paahdettua punajuurta ja pala brietä. Kiva kombo myös kevyemmän punaviinin kanssa. Tämä olisi kuitenkin ollut liian yksinkertaista marginaalikeittiöni kokeilevalle linjalle. Räpsäytin siis Chilen-kuvat silmistä ja päätin oikeasti miettiä a) millaista täysin kasvisperäistä ruokaa haluain itse nauttia viini-illallisella, b) millainen viini toimisi tällaisen annoksen kanssa.

Valitsin sesongin suosikkiraaka-aineeni, talvikurpitsan sekä sienet. 

Mieleeni pulpahti välittömästi kuva kurpitsatäytteisestä pastarullasta, jota valmistan usein jouluna, kuitenkin uudelleen tulkittuna. Koska alunperin arvoin raaka-ainevalintaa myös palsternakan suhteen, sekin ui lopulta kehiin. Vieläpä karamellin makeana. Päivän valon näkivät lopulta kurpitsa-raviolit, täytteenä palsternakka-salviakinuskia, lisänä metsäistä karpalokastiketta ja marinoituja suppiksia. 

Lopputulos hiveli omia makuhermojani siinä määrin, että pelkästään tämän reseptin löytäminen oli palkinto! Lisäksi annos on täysin kasvisperäinen ja myös gluteeniton. Viini-tastingin tulokset lopussa. 

 

Kurpitsaraviolit, palsternakka-salviakinuskia, marinoituja suppilovahveroita ja metsäinen karpalokastike (2-4:lle)

Raviolit:

• 1 keskikokoinen butternut- eli myskikurpitsa

Huom. Raviolit valmistetaan kokonaan  kurpitsasta, jolloin raviolin kuori höylätään butternut-kurpitsan varsiosasta ja loppu osa paahdetaan ja soseutetaan täytteeseen.

Lämmitä uuni 200 asteiseksi. Kuori butternut-kurpitsa. Pyri säilyttämään kurpitsan ohut pää mahdollisimman pyöreämuotoisena, niin saat kauniita puolikuun muotoisia ravioleja (mezzaluna -tyyliin). Leikkaa pitkulainen varsiosa erilleen ja jätä odottamaan. Halkaise kurpitsan pullea pää, jossa siemenet sijaitsevat. Kaavi siemenet irti ja poista säikeinen malto ympäriltä. Levitä leivinpaperilla päällystetylle pellille. Kuutioi loppu (pullean pään) kurpitsa ja levitä samalle uunipellille siementen kanssa. Siirrä uuniin.

Höylää varsiosa 1-2 mm paksuiksi viipaleiksi. Parhaiten tämä onnistuu mandolinilla, mutta terävällä veitsellä saa aikaan hieman paksumpia siivuja, jotka ovat myös ihan ok. Levitä uunipellille, jolla on leivinpaperi. Peitä foliolla ja siirrä uuniin. Kypsennä kurpitsaviipaleet al dente, n. 10 min. Varo kypsentämästä liikaa, sillä silloin raviolit hajoavat herkästi. Ota pois viipaleet uunista ja siirrä odottamaan. Lisää lämpöä n. 220 ja paahda siemenet ja kuutiot kypsiksi. Varo polttamasta siemeniä ja ota ne pois, kun saavat väriä. Valmista sillä aikaa palsternakkakinuski.

Täyte 1: Palsternakka-salviakinuski*

• 1 palsternakka, kuutioi pieniksi kuutioiksi 
• kookosöljyä tai rypsiöljyä paistamiseen (myös voi käy hyvin, jos käytät sitä)
• ripaus suolaa 
• nippu tuoretta salviaa 
• (2 aprikoosin siementä) 

Silppua salvian lehdet karkeasti ja jätä odottamaan. Kuori palsternakka ja huuhtele kylmällä vedellä. Jos koet palsternakan sydänosan sitkeäksi, poista se ja kuutioi loput. Itse käytin kylläkin koko juuren. Paahda palsternakkakuutioita kuivalla pannulla, kunnes ne alkavat tuoksua. Lisää suola ja öljy ja freesaa pari minuuttia. Lisää lopuksi silputtu salvia ja pyöräytä pannulla n. 1/2 minuutin ajan. Siirrä sivuun. Itse halusin alkuperäisen ohjeen manteliaromia, joten raastoin tässä vaiheessa joukkoon myös aprikoosinsiemenet.

Valmista karamelli-seos:

• 1 dl palmusokeria (tai fariinisokeria) 
• 1 dl vettä 

Päällystä suuri lautanen tai tarjotin leivinpaperilla karamelliseosta varten.
Sekoita vesi ja sokeri paksupohjaisessa pannussa. Kuumenna sekoittaen, kunnes sokeri sulaa. Keitä seosta, kunnes sokeri alkaa paksuuntua karamelliksi. Testaa tätä tipauttamalla pisaran jääkylmään veteen, jolloin sen pitäisi jähmettyä toffeemaiseksi. Sekoita nopeasti joukkoon palsternakkakuutiot ja kaada lautaselle tai tarjottimelle. Anna jäähtyä ja jähmettyä.

* Helponnettu versio on freesata palsternakkakuutioita ja salviaa pannulla, lisätä joukkoon pari ruokalusikallista vaahterasiirappia ja keittää seos nopeasti kokoon. Aivan kinuskia tällä ohjeella ei valmistu, mutta palsternakat karamelloituvat kivasti.

Täyte 2: Kurpitsa-pinjansiemen -sose

• 2,5 dl uunipaahdettuja kurpitsakuutioita 
• 100 g pinjansiemeniä (säästä osa koristeluun) 
• mustapippuria 
• ripaus suolaa 
• 1 valkosipulinkynsi 
• paahdetut kurpitsansiemenet

Laita uunissa paahdetut kurpitsakuutiot ja muut ainekset tehosekoittimeen tai sauvasekoittimen kulhoon. Soseuta ja tarkista maku. Rouhi paahdetut kurpitsansiemenet ja sekoita soseen joukkoon.

Täytä raviolit: Laita kunkin kurpitsaviipaleen keskelle nokare kurpitsasosetta ja palsternakkakinuskia. Käännä kaksinkerroin puolikuuksi. Siirrä raviolit laakeaan mielellään lämmittämistä kestävään, voideltuun uunivuokaan. Peitä foliolla ja jätä odottamaan siksi aikaa, kun valmistat sienet ja karpalokastikkeen.



Marinoidut suppilovahverot ja metsäistä karpalokastiketta

Sienet*:

• n. 1/2 l mitta kuivattuja suppilovahveroita 
• 2,5 dl vettä 
• 1/2 tl suolaa 
• mustapippuria 
• 1 rkl balsamicoa 
• 1 rkl vaahterasiirappia 
• 1 valkosipulinkynsi puristettuna 
• saksanpähkinäöljyä tai kylmäpuristettua oliiviöljyä

Sekoita ainekset keskenään öljyä lukuunottamatta. Anna sienten pehmetä n. 1/2 t. Valuta vesi talteen karpalokastiketta varten. Puristele sienet varovasti kuiviksi. Jätä odottamaan ja valmista karpalokastike.

* Sienet voi laittaa marinoitumaan jo ennenkuin aloittaa muuta kokkailua, niin saavat maustua rauhassa.

Metsäinen karpalo-vinegretti:


2,5 dl karpaloita (pakastetut käyvät)
sienten liotusvesi + raikasta vettä niin, että saat yhteensä 2,5 dl
3 rkl mietoa hunajaa tai 4 rkl palmusokeria (fariinisokeri käy)
n. 1 dl kuusenneulasia
1/4 tl suolaa
1 tl dijon-sinappia
1 valkosipulinkynsi puristettuna
1 rkl balsamicoa
1/4 dl saksanpähkinäöljyä tai jotain mietoa (kylmäpuristettua) öljyä

Laita karpalot ja vesi kattilaan tai pannulle. Itse hyödynsin palsternakan karamellointiin käyttämääni pannua, jota ei tarvitse pestä välillä. Kuumenna kiehuvaksi ja hämmentele välillä, kunnes karpalot alkavat poksahdella (varo roiskeita). Lisää hunaja tai sokeri ja siirrä tehosekoittimeen. Jos tehosekoittimesi ei kestä kuumaa, anna seoksen hieman jäähtyä, jos ei kestä kuumaa. Lisää kuusen neulaset. Blendaa hienojakoiseksi seokseksi ja siivilöi kulhoon. Vatkaa lankavatkaimella liemeen loput ainekset ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa makeutusta tai suolaa. Sekoita 2 rkl karpalo-vinegrettiä sienten joukoon ja siirrä loput tarjoiluastiaan.

Ennen tarjoilua levittele marinoidut sienet ravioilien päälle ja lämmitä uunissa. Rouhi päälle mustapippuria ja viimeistele tuoreella timjamilla. Tarjoa karpalo-kastikkeen kanssa.

Alkupalan ja lisukkeena aterialla toimi raaka fenkolisalaatti rakuunaöljyllä maustettuna. Ihana salaatti, joka toi raikkautta kokonaisuuteen. Siihen löytyy ohje täältä.  

Ja lopuksi pihvi, eli viinisuositukset :) Kokonaisuus oli totta vie viinin arvoinen juhlava illallisateria. Mutta mikä viini sopisi tälle makean mausteiseen, mutta kuitenkin karpalon kirpeään kokonaisuuteen? Pienimuotoisen tastingin jälkeen Cono Surin viineistä suosikkini oli kuohuviini Cono Sur Brut (olen todennut, kuohuviini toimii aina). Myös Vision Single Vineyard Riesling oli ihan kiva. Haluaisin kokeilla pariksi vielä Chardonnay-versiota (Vision Single Vineyard Chardonnay), mutta se jäi odottamaan seuraavaa kertaa. 

Ja sitten ei ku äänestämään (huom. linkki aukeaa viim. 29.10):