Sitruunainen pinjansiemenkastike

Kastikkeet ovat yksi Raw Cuisinen peruskivistä. Melkein mikä tahansa muuttuu raakagourmeeksi, kun päälle sipaisee herkullisen kastikkeen.

Superhelppo arkikastikkeeni syntyy yleensä oliiviöljystä, luomubalsamicosta, laatusuolasta, mustapippurista, valkosipulista ja hiivahiutaleista. Yleensä laitan tipan jotain makeutusta sekaan, esim. juoksevaa luomuhunajaa.

Tänään teki kuitenkin mieli jotain sitruunaista. Usein teen tukevammat soosit cashew-pähkinöistä, mutta käteen tarttuikin lähikaupasta pussi pinjansiemeniä. - jotka tuntuvat muuttuneen tosi tyyriiksi viime aikoina? - Harmi, sillä muuten söisin niitä paljon useammin, kun ovat vietävän herkullisia.

Pinjansiemenet, sitruuna ja timjami muodostivat juuri sellaisen pyhän kolminaisuuden, jota kaipasin porkkanapastani päälle.

- Tämä oli taas yksi niistä aterioista, joilla nuoltiin lautaset :)

Sitruuna-pinjansiemenkastike:

• 1 pss pinjansiemeniä (80 g)
• 1/2 sitruunan mehu
• 1 dl mantelimaitoa tai vettä + 1 rkl tahinia (jos mantelimaitoa ei satu rutiinisti olemaan jääkaapissasi)
• 0,5 dl vettä
• 1,5 dl kylmäpuristettua auringonkukka- avokado- tai oliiviöljyä
• 1 tl omenaviinietikkaa
• 1 luomusitruunan raastettu kuori
• 1/4 tl laadukasta suolaa
• mustapippuria
• 2 -3 tl juoksevaa luomuhunajaa tai raw agavesiirappia
• 1/4 tl kurkumajauhetta
• nippu tuoretta timjamia tai 2 tl kuivattua timjamia

Blendaa tehosekoittimessa pinjansiemenet ja sitruunanmehu karkeaksi rouheeksi. Lisää mantelimaito ja vesi (tai pelkkä vettä + tahinia) ja blendaa kastikkeeksi. Lisää loput ainekset ja blendaa nopeasti tasaiseksi. Lisää tuore timjami hienona silppuna (tai kuivattu) ja sekoita käsin joukkoon.

Tässä vielä namin Lördag-pastan ohje:

 Porkkanapasta:

• 1 kg porkkanoita

Kuori ja suikaloi esim. juustohöylällä tai perunankuorimaveitsellä. Sekoita joukkoon 

• 1 tl laadukasta suolaa
• hiukan mustapippuria
• 1 tl juoksevaa luomuhunajaa
• 1/2 sitruunan mehu
• 1 valkosipulinkynsi puristettuna
• n. 2 cm pätkä tuoretta inkivääriä kuorittuna ja raastettuna

Annoin marinoitua sen aikaa, kun valmistin pinjansiemenkastikkeen. Lisäsin sitten joukkoon 

• 2 rkl kuorittuja hampunsiemeniä
• nipun ruohosipulia (surkeaa tähän vuodenaikaan)
• nipun tuoretta basilikaa (samat sanat)
• 1 rasiallisen ananaskirsikoita sekä kirsikkatomaatteja
• reilun kourallisen kalamataoliiveja

Sekoita ja asettele tarjoiluastiaan. Kaada päälle reilusti pinjansiemenkastiketta. Viimeistelin oman annokseni vielä tuoreilla versoilla. Ihanuutta!  - Jälleen...

Luomu- ja lähiruokaa Töölössä

Talviaikaan kasvisten ja hedelmien suurkuluttajan lähiruoka-ajattelu ei onnistu parhaalla tavalla, mutta luomuun pyrin panostamaan aina kun mahdollista. Hinnasta viis, omaan ja rakkaitteni hyvinvointiin olen valmis satsaamaan. - No, tiettyä maalaisjärkeä kyllä käytän tässäkin asiassa. Jos luomukukkakaalin kilohinta on 24 € ja tavallisen saa 3 erolla, tyydyn tavalliseen tai vaihdan suunnitelmaa.

Yleinen käsitys kuitenkin on se, että suomalaiset suhtautuvat nihkeästi luomuun. Tuottajahinnat ovat alhaalla, mutta kuluttajahinna korkealla. Siksi kotimaista tuotantoa ja tarjontaa on aika vähän. Onneksi tilanne muuttuu pikkuhiljaa. Pieniä, luomuun ja lähiruokaa erikoistuneita kauppoja on ilmaantunut ainakin Helsinkiin tasaista tahtia ja jotkut suuret myymälät ovat ottaneet yhä enemmän luomua valikoimiinsa. Jes!


Ei varsinaisesti ole enää uutinen, että Porvoolainen luomu- ja lähiruokaan erikoistunut Aton & Anton on avannut liikkeen myös Helsingin Töölöön, Museokadulle. Tämä tapahtui jo viime marraskuussa, mutta ennätin katsastamaan paikan vasta nyt.

Nettisivuilla yrityksen filosofiana on mm. tarjota tuoretta, lähellä tuotettua, sesongin mukaista ruokaa, jonka tuotantoketju on asiakkaan nähtävillä. Visiona on "olla vaihtoehto, elämyksellisen ruokashoppailun edelläkävijä."

Itse en halua määritellä itseäni elämyksiä hakevaksi ruokashoppailijaksi, vaan haluan saada lautaselleni aitoa ruokaa, päivittäin. Mutta kiva tietysti, jos pieni lifestylismi houkuttelee paikalle enemmän asiakkaita. Myyjän mukaan niitä onkin kaupassa riittänyt, viikonloppuisin hulinaksi saakka. Visiittini arkiaamupäivänä oli kuitenkin rauhallinen ja sain kierrellä ja katsella rauhassa.

Kun kauppaa lähestyy Runeberginkadulta, ensimmäisessä näyteikkunassa kohtaa makkaroita, juustoja ja runsaan lihatiskin. "Hmm.. ei ehkä vegeilijän paikka sittenkään?" Ovesta oikealle on komea leipähylly, mutta vasta näkymä vasemmalla sai minut livahtamaan sisään varsin vilkkaasti:

Lemppari raw-patukoitani Whole Foodsista! Hinta on kyllä sikamainen, mutta pakkohan yksi oli ostaa fiiliksen vuoksi.

Myös kasvis- ja hedelmävalikoima oli todella ilahduttava - ottaen huomioon kaupan pienehkön koon.

Nyt tiedän Hesassa ainakin kolme paikkaa josta saa ostaa muitakin luomuvihreitä kuin iänikuista ruukkutammenlehvää! Nopealla katsauksella hyllyssä oli ainakin luomuvuonankaalia, -pinaattia, -rucolaa sekä perusruukkusalaatit. Myös tuoreita yrttejä, kuten korianteria, salviaa ja rosmariinia löytyi, ja muista kasviksista ja juureksista puhumattakaan.

Hedelmäosio ei ollut paha sekään. Ananaksia ja mangoja halajava saa tosin suunnistaa muualle - ja kysyä itseltään, tarvitsenko todella näitä eksoottisia herkkuja täällä napapiirin talven tuntumassa. (Tosin itsekin vastaan tuohon liian usein myöntävästi...)

Raakailijaa kiinnostavia hyllyjä

A&A:ssa myydään erityisesti Renee Voltairen ja Pollenin tuotteita, joista edellisellä on useita myös raakailijaa kiinnostavia tuotteita. Eläinkunnan antimiin en tässä mene, mutta varmaan niiden ystävälle A&A:n tarjonta on, jos mahdollista, vielä huikeampaa.

Itse poistuin kuitenkin tyytyväisenä täyden repun kanssa.

Saalista

Ja täytyyhän ruokablogissa olla ainakin yksi resepti. Syntyi välipalaksi päivän saaliista. Parhaat oivallukset ovat niitä yksinkertaisimpia.

Tuunattu omppu:

• Yksi makea ja mehukas luomuomena. 
• Laadukasta kanelia

Ensin pesaistu omppu halki ja kanelia päälle.

Kun maustetun omenan tarjoaa suupaloina, lopputulos on enemmän kuin osiensa summa.

Kaneli oli hifistelyä: Maailman parasta Vietnamilaista oikeaa kanelia. Makeaa ja aromikasta.

Raakatoffeeta ja muikeampaa tavaraa

Eilen saattelin lapset maalle hiihtoloman viettoon, mies on työmatkalla ja minulla oli - aikaa itselle :)
Ensin lorvalua ystävän kanssa kahvilassa (Edelleen peräänkuulutettuna Raw Friendly tai edes Vegan Friendly Cafe Helsingin keskustassa, sellainen mihin veisit isoäitisikin...). Sitten kevyttä treenailua salilla. Illalla aikaa meditointiin, minkä jälkeen rentoutuminen jatkui hyvän ruuan, kirjan ja kissan kanssa.


Ihmeellistä! Tarkoitan, voiko elämä olla näin IISIÄ?

- No,  tiedän että parin päivän jälkeen kaipaisin taas sitä pientä pyörremyrskyä, joka meillä yleensä vallitsee. Mutta akkujen lataus ja itsestä huolehtiminen ovat edellytys sille, että arjestakin jaksaa nauttia.

Mamin herkkuhetkessä oli tällä kertaa tarjolla Raw-toffeeta. Tai jotain, joka syntyy kun yhdistää kaakaovoita, mulperin marjoja ja cashew-pähkinöitä sekä rapeita sesaminsiemeniä - ja maistuu toffeelle.

Raakatoffee:
Mitat: 1/3 kp = 80 ml, 1/4 kp = 60 ml

• 1/3 kp raastettua kaakaovoita (mitattu kuivana)
• 1 rkl juoksevaa hunajaa tai raaka-agavesiirappia (tai maun mukaan)
• 1/4 kp mulperinmarjoja
• 1/4 kp cashew-pähkinöitä
• 3 rkl tocotrienols-jauhetta
• 1/8 tl laadukasta suolaa
• 1 tl lucuma-jauhetta
• 1 tl vaniljauutetta tai jauhettua luonnonvaniljaa

• 1/4 kp sesaminsiemeniä

Jauha tehosekoittimessa tai vastaavassa jauheeksi mulperit sekä cashewit + suola (nämä erikseen siis). Sekoita jauheisiin tocotrienols, lucuma ja vanilja, jos käytät jauhemaisessa muodossa.

Sulata kaakaovoi vesihauteessa. (Käytän itse tässä mieluiten lasikulhoa, joka pysyy kattilan reunojen varassa eikä ulotu pohjaan saakka. Siinä on tukevinta hämmennellä aineksia, vaikka kattilassa on vettä.) Lisää sulaan kaakaovoihin hunaja/agave ja sekoita. Ota kulho pois vesihauteesta ja sekoita joukkoon loput aineksista (vaniljauute tässä vaiheessa, jos sitä käytät) sesaminsiemeniä lukuunottamatta. Kaada pieneen suorakulmaiseen muottiin jähmettymään. Itse käytin muovikelmulla vuorattua pakasterasiaa. Ripottele pinnalle reilu kerros sesaminsiemeniä ja painele niitä varovaisesti, niin että tarttuvat seoksen pintaan. Laita hetkeksi pakastimeen (tai ulos) jähmettymään. Leikkaa nelikulmaisiksi paloiksi ja hemmottele itseäsi ja rakkaitasi.

Jotta homma ei muuttuisi ihan imeläksi, luettava oli sitten muikeampaa tavaraa.

Jonathan Safran Foerin Eläinten Syömisestä (Eating Animals) on kirja, joka ei vain tyydy liittymään kuluneeseen kasvissyönti vs. lihansyönti -debattiin. Foer valottaa ruokaan ja ravintoon liittyvä uskomuksiamme, tottumuksiamme ja valintojamme paljon laajemmin. Ei paasaa, vaan toteaa - kiihkottomasti mutta ikävän (tai kutkuttavan ;) osuvasti. Kirja on kirjoitettu vetätävästi jopa viihdyttävästi ja suomennos on sujuva. Eli suosittelen kaikille, jotka jossain vaiheessa pohtivat (tai ovat pohtineet) omia valintojaan suhteessa ruokaan, ravitsemukseen, kuluttamiseen.

"Ironista kyllä, viime kädessä kaikkiruokainen sekasyöjä vaikuttaa sosiaalisesti avarakatseisemmalta kuin yksilö, joka yrittää syödä koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Ruokavalintoja määrittävät monet tekijät, mutta järki (saati tiedostavuus) ei yleensä ole listan kärkipäässä."

Raaka ei ole yhtäkuin kylmää

Moni kokee, että  raakailu ei näin talvihytinässä houkuttele. Pienenä vinkkinä, että raakailu ei tarkoita sitä, että pitää syödä jääkaappikylmää tavaraa. Useimmat ravintoaineet ja entsyymit kestävät kuumentamisen 40 asteeseen ja sehän riittää hyvinkin lämpimään fiilikseen. Jos vihersmoothie aamulla hytisyttää, sen voi korvata vaikka tällä lämpimällä appelsiini-carobjuomalla. Smoothiensa voi sitten nauttia myöhemmin tai syödä vihreät jossain muussa muodossa.

Ylenmääräinen kylmien ruokien sulattelu on elimistölle muutenkin vaativaa, joten etenkin näin talvella kannattaa ruokansa nauttia vähintäin huoneenlämpöisenä. Eli ei raw-pastaa suoraan jääkaapista, vaan ensin työpöydälle tunniksi odottelemaan. Vinkkinä vielä, että kuivuria voi käyttää myös ruokien lämmittämiseen. Samaan tarkoitukseen kelpaa myös uunin matalin lämpötila, jos sen saa pysymään siinä ratkaisevassa neljässä kympissä.

Raakakeittoihin ja smoothieihin nesteen voi lämmittää varovasti vesihauteessa kädenlämpöiseksi. Tehoblenderit myös lämmittävät sopan, kun sekoittamista jatkaa riittävän pitkään.

Myös tiettyt ruoka-aineet ovat lämmittäviä. Näistä raakailuun sopivat mm.
- monet mausteet, erityisesti chilit, cayenne, pippurit, valkosipuli, inkivääri, kurkuma, kaneli, kaardemumma
- ns. juurekset, kuten punajuuri, porkkana, bataatti, palsternakka jne.
- superfoodeista maca, raakakaakao, kuivatut goji, inkamarja sekä siemenet, kuten chia ja hamppu
- palkokasvit, kuten kikherneet ja adukipavut (idätettyinä)
- useimmat pähkinät ja siemenet
- viljakasvit, kuten tattari, hirssi ja quinoa sekä kotimaiset viljat (liotettuina tai idätettyinä)
- laadukkaat rasvat, joita kannattaakin erityisesti talvella nauttia riittävästi
- samoin laadukasta suolaa, kuten Himalaja- tai ruususuolaa tai puhdistamaton merisuola, kuten Celtic Sea Salt

Lämmin appelsiini-carob -juoma

• 2,5 dl mantelimaitoa
• 2 tl carob-jauhetta - tai raakakaakaota, jos pidät siitä enemmän
• 1 tl raastettua appelsiininkuorta
• (1 tl mesquite-jauhetta* - tämä on vaan niin namia, mutta ilmankin onnistuu)
• 1/2 - 1 rkl luomuhunajaa 

Lämmitä mantelimaito vesihauteessa 40-asteiseksi. Voit käyttää elintarvielämpömittaria tai näppituntumaa. Laita blenderiin kaikki ainekset ja surauta tasaiseksi. Pinnalle voi ripotella vielä hiukan kanelia.

Jos oikein lämpöisen juoman haluat, ripauta blendausvaiheessa sekaan vähän cayenne-pippuria. Nauti kiireettä valoisaa talviaamua ihmetellen. 

...............................................
* Mesquite-jauhetta saadaan jauhamala pensasmaisen puun tuottamia palkohedelmiä. Maku on makea ja hedelmäinen, makeus tulee pääosin fruktoosista mutta mesquiten sisältämä runsas kuitu tasaa verensokerin vaihtelua. Mesquitesta saa myös kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja sinkkiä.

Raakailusta Hesarissa

Huomenta ystävät!

Nyt on sitten saatu Hesarikin mukaan raw food -rattaisiin ;) 

Juttu, on tehty jo viime syksynä ja sen oli tarkoitus ilmestyä aiemmin, mutta muut ajankohtaiset aiheet kiilasivat kuulemma edelle. Noo, voi ollakin, että tämän hetken ennätyspakkaset eivät juuri nyt inspiroi kokeilemaan raakailua. - Tosin itseäni (entistä vilukissaa) ei kylmyys enää nykyisin kiusaa. Ja väittäisin, että raakailulla on asian kanssa jotain tekemistä...

Omenapähkinätorttu ja cashew-kermaa

. Jutun teko sinänsä oli mielenkiintoista ja hauskaa. Kokkailin raakaruokaa ja söimme toimittajan ja kuvaajan kanssa hyvän aterian. Valitettavasti lehden kuvat eivät anna oikeutta manituille sapuskoille. Joten, jos joku uusi tuttavuus on eksynyt tänne blogiin asti, ohessa toivottavasti vähän edustavampia kuvia resepteistä. Kaikki mainitut ohjeet löytyvät siis täältä blogistakin.

Raw pasta - sesongin mukaan porkkanasta ja bataatista. Lisänä puolukoita

Toivottavasti niiden kautta välittyy se, että raw food ei ole vaan terveellistä, vaan myös hyvää ja kaunista :)

Raw Pasta primavera - viime kesältä

Ihanaa päivää kaikille!

Mediapoimintoja

Eilisessä Prisma-dokumentissa tuli taas lisää näyttöä siitä, että Olet sitä mitä syöt. Molekyylibiologian tämän hetken kuuma aihe, epigenetiikka antaa omalta osaltaan tieteellistä pohjaa sille, minkä me jo oikeastaan tiedämmekin. Eli syömämme ruoka vaikuttaa terveyteemme, jopa ulkonäköömme ja mahdollisesti myös seuraavan sukupolven hyvinvointiin.
Tietyt ruoka-aineet (polyfenolit), joita on erityisen paljon juuri kasviksissa, tukevat elimistömme terveyttä ylläpitäviä prosesseja aktivoimalla geenejä, jotka lisäävät immunipuolustuksen toimintaa ja ehkäisevät mm. syöpää sekä sydän- ja verisuonitauteja. Ykkösiä tässä suhteessa ovat mm. vihreät lehtivihannekset, parsakaali, granaattiomena ja avokado.

Jostain kumman syystä ne ovatkin jo perussettiä ruokapöydässäni, ja voisin suoralta kädeltä nimetä suosikkiraaka-aineikseni. Niin se sisäinen viisaus taas ohjaa, kun sitä malttaa kuunnella. Mutta hyvä syy siis popsia pupunruokaa siis muillekin ;).
Jos Prisma jäi eilen näkemättä, sen voi käydä katsomassa Yle Areenassa.


Ja sitten kaikki Tuoteselostesalapoliisit huomio! Toinen kiinnostava ohjelma on vasta tulossa. Ensi viikon maanantaina 21.2. Yle TV2:n Silminnäkijässä aiheena on Väärennetty ruoka. Toimittaja Matts Dumell kulkee Mats-Eric Nilssoni (Petos lautasella) jalanjäljissä selvittämässä eturivin asiantuntijoiden avulla jokapäiväisten ruokatuotteiden sisältöä, lisäaineiden määrää ja valmistusmenetelmiä. Ja kuten ohjelman puffissa todetaan: "Ruokakaupan hyllyt notkuvat tuotteita, joiden maku, väri ja koostumus on luotu keinotekoisesti lisäaineilla. Suomalainen asiakas kelpuuttaa väärennetynkin ruuan mukisematta."


No, onneksi me kaikki emme tee, kuten elintarviketeollisuus luulee ;)

Kannattaa myös tsekata uusin Evita, jossa on asiallinen juttu raakaravinnosta.

Tämä illan sapuskana meillä olikin sitten epigeneettisesti asiallinen lime-avokadokeitto, joka oli vielä superhelppo ja muutenkin ihana. - Ohje on alunperin jostain netistä, mutta hukkasin sen ja tein sitten vähän sinne päin. Terveysgourmeeta!

Lime-avokadokeitto

• 3 kypsää avokadoa
• 1/2 l kookosvettä (psst... parhaillaan tarjouksessa Ruohonjuuressa)
• 1/2 - 1 valkosipulinkynsi
• 1 lime kuorittuna
• vajaa 1 tl laadukasta suolaa
• mustapippuria
• 1/2 tl jeeraa
• 1/2 tl jauhettua korianteria
• reilu ripaus cayenne-pippuria 
• vettä tarvittaessa

Heittele kaikki blenderiin ja surauta samettiseksi keitoksi. Lisää lopuksi

• nippu tuoretta tilliä

ja sekoita nopeasti matalilla kierroksilla niin, että vähän hienontuu, mutta ei muutu ihan atomeiksi. Lisää tarvittaessa vettä, että saat sopivat sakean keiton.
Kookosveden tilalla voit käyttää myös vettä, mutta raikas ja ihanan mineraali- ja vitamiinirikas kookosvesi lisää sekä makua että laatua keittoon.
Jälkikasvun vinkki: Dippaile keittoon paprika- ja kurkkuviipaleita.

Raw Japan: Wasabi-tofu täytteiset retikkanuudelit

Helmikuun ruokahaasteeksi Moments-Katja heitti Japanin. Syön usein sushia ja misokeittoa, ja käyän japanilaisesta keittiöstä löytyviä raaka-aineita, kuten tofua ja leviä, mutta siihen se sitten rajoittuukin. Ihailen kuitenkin japanilaisen keittiön esteettisyyttä, selkeitä makuja ja raaka-aineiden kunnioitusta. Annoksista löytyvät perusmaut: hapan, suolainen, makea ja karvas, tasapainoisena kokonaisuutena.

Jostain syystä yhdistän myös retikan japanilaiseen keittiöön. Yaelian (Appelsiineja ja hunajaa) postasikin juuri retiiseistä ja retikasta, jotka itsekin koen vähän haastavina ja käytän vain harvoin. Meiltä kaupoista löytyvä valkoinen retikka on kuitenkin aika mieto ja ohuen ohueksi viipaloituna, laadukkaalla merisuolalla maustettuna se on yllättävän hyvää. Niistä saa myös hyvän pohjan täytetyille "nuudeleille".

Koska Japani kutsuu, käytin nuudelien täytteenä wasabilla ja inkiväärillä maustettua tofua. Täytteestä tuli ihanaa ihan sellaisenaankin, mutta se myös tasoitti sopivasti retikan kirpeyttä. Tarjosin retikkanuudeleita hapanimelän luumukastikkeen sekä marinoidun levän ja kesäkurpitsan kanssa. Raw Japan, here we come!

  

Retikkanuudelit wasabi-tofu täytteellä:

• n. 10 cm pätkä valkoista retikkaa
• laadukasta suolaa (käytin Celtic Sea salttia)

• 1/2 pkt (125 g) kiinteää, maustamatonta tofua
• 1,25 dl cashew-pähkinöitä
• 2 tl wasabi-tahnaa
• 1 cm pätkä tuoretta inkivääriä raastettuna
• 1/2 - 1 tl laadukasta suolaa
• 1 rkl umeboshi-etikkaa tai riisiviinietikkaa
• 1-2 tl juoksevaa hunajaa

Viimeistelyyn:

• mietoa sesam-öljyä
• sesamin siemeniä

Kuori retikka ja leikkaa mandoliinileikkurilla ohuen ohuiksi viipaleiksi. Ripottele sekaan n. 1/2 tl suolaa ja sekoita käsin niin, että suola levittyy tasaisesti. Jätä maustumaan.

Tee täyte: Jauha (kuivat) casshew-pähkinät jauheeksi. Cashew tuo pehmeyttä ja täyteläisyyttä taikinaan. Lisää tofu kuutioituna sekä muut ainekset. Sekoita blenderissä tai sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Mausta ja lisää mausteita tarvittaessa. Wasabi-valmisteissa on eroja. Käytin luomu-wasabitahnaa, joka on aika mietoa, joten sitä sai laittaa aika reilusti. Maistelemalla löydät itsellesi sopivan määrän. 

Laita pieni nokare täytettä kunkin retikkaviipaleen päälleja käännä kaksinkerroin.

Sivele valmiit nuudelit sesamöljyllä ja ripottele päälle sesamin siemeniä. Mustat ovat kivan näköisiä, mutta vaaleat ihan yhtä ok.

Luumukastike:

• 4 kypsää punaista luumua (Luomu-luumut olivat tarjouksessa Kampin K-marketissa. Hyvä Kamppi!)
• 1 rkl umeboshi- tai riisiviinietikkaa
• 1/2 dl luomuomenamehua
• 1 rkl juoksevaa luomuhunajaa
• 2 tl tamaria
• hiukan laadukasta suolaa
• 1 tl raastettua valkosipulia
• 1 tl raastettua tuoretta inkivääriä
• 1 rkl kylmäpuristettua seamöljyä

Poista luumuista kivet. Sekoita kaksi luumua ja muut kastikeainekset sauvasekoittimella tai käsin vatkaten. Silppua kaksi jäljellä olevaa luumua mahdollisimman pieneksi ja sekoita käsin kastikkeeseen.

Tarjoa retikkanuudeleiden kanssa.

Parhaat kräkkerit, osa II

Kertauksena vielä raw-kräkkereiden lyhyt oppimäärä:

Kräkkeri = (siemeniä/pähkinöitä + jotain nestettä/kosteaa muuta raaka-ainetta) + kuivatus.

• Geeliytyvät siemenet, kuten pellava ja chia sitovat taikinaa.
• Runsaasti pähkinää ja siemeniä sisältävät kräkkerit ovat raskaampia, keveyttä saa lisäämällä taikinaan juures- tai vihannesraasteita.
• Idätetty tattari tai muut jyvät tekevät kräkkereistä ruokaisia ja leipämäisiä. Monet ns. viljat tuovat kräkkereihin kuitenkin karvautta.
• Kuivatuista tai tuoreista hedelmistä saa luonnolista makeutta ja massaa. Vaihtoehtoisesti makeutukseen voi käyttää esim. hunajaa.
• Jos pidät rouheisista kräkkereistä, lisään usein taikinaan osan siemenistä kokonaisina. Tasaiseksi jauhetusta taikinasta tulee tiiviitä levyjä, jotka kuitenkin sopivat hyvin esim. raw-pizzapohjiksi. 
• Mausteita ja suolaa kannattaa käyttää, yrttejä reilusti, muita mausteita kohtuudella ja suolaa varovasti.
• Jos taikina sisältää jauhettuja pähkinöitä/siemeniä, siihen ei välttämättä tarvitse lisätä rasvaa. Muussa tapauksessa pieni öljylisä saattaa olla paikallaan. Kookosöljyn kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen, koska se saattaa reagoida yllättävällä tavalla muiden ainesten kanssa ja maku muuttuu härskiksi.

Ja kun raakaleipästen perusniksit ovat hallussa, vain mielikuvitus on rajana uusien variaatioiden kehittelyssä.

Raw-leipien evoluutio siis jatkuu. Edellisen postauksen kräkkerit olivat aika mausteisia ja krouveja ja tarjoan niitä yleensä pääaterioilla tai napostelen sellaisenaan. Seuraavien ohjeiden leipäset ovat edellisiä tuhdimpia mutta maultaan hienovaraisempia. Syön niitä usein aamulla, tai kun kaipaan tukevampaa välipalaa.

Pari huomiota ohjeista: 

• Käytän vähän sekaisin kuppi- ja desimittoja, koska olen merkinnyt ne muistiin pidemmän ajan kuluessa. Kuppi eli kp on ohjeissa yhtä kuin 2,5 dl, 1/2 kp = 1,25 dl, 1/3 kp = 80 ml ja 1/4 kp = 60 ml.
• Jos muuta ei ole sanottu, pähkinät ja siemenet käytetään kuivina. Olen kuitenkin yleensä etukäteen liottanut ja kuivattanut ne, jolloin mm. niiden sisältämät fytaatit liukenevat ja elimistö saa hyvä aineet paremmin käyttöön. Kiireessä pähkinöiden käyttö suoraan pussista on kuitenkin ihan ok.

Chia-kräkkerit:

Halusin kokeilla chia-siemeniä pellavansiementen sijaan. Hyvä pohja lounasleiville, joilla voi samalla tankata päivän omegat.

• 1 dl chia-siemeniä
• 11/2 dl vettä

- Sekoita keskenään ja anna turvota 1/2 tuntia. Sekoittele, ettei geeliin muodostu ylimääräisiä kokkareita.

• 1 keskikokoinen luomuomena
• 150 g kesäkurpitsaa (kuorittuna)
• 1 1/2 dl tattarinituja jauhettuna
• n. 75 g parapähkinöitä - jauha jauheeksi niin hyvin, kuin pystyt
• 1 dl kurpitsansiemeniä - jauha jauheeksi
• 4 kuivattua taatelia
• 1 tl jauhettua inkivääriä
• 1/2 tl jeeraa
• 1/2 tl jauhettua korianteria
• 1 tl carob-jauhetta (lisää täyteläisyyttä makuun)
• 1/2 tl himalaja-suolaa

Jauha erikseen päkinät ja siemenet sekä tattarinidut jauheeksi. Paloittele omena ja kesäkurpitsa monitoimikoneen kulhoon (s-terä). Lisää pähkinä/siemen-jauheet ja loput ainekset ja sekoita täydellä teholla. Lisää lopuksi chia-siemenmassa ja käytä konetta vain sen verran, että saat tasaisen taikinan. 

Levitä lastalla ohueksi levyksi kuivurin tasolle tai uunipellille (40 astetta, uuniluukku raollaan) ja leikkele jo tässä vaiheessa annospaloiksi. Kuivata n. 10 t tai kunnes leipästen koostumus on sopiva. Käännä kuivattamisen loppuvaiheessa ympäri niin, että leipäset kuivuvat myös toiselta puolelta. 

Tattari-mantelileivät:

Mantelimaidon tekemisestä jäljelle jäävä massa on mainio pohja kaikenlaisille raakaleivonnaisille, mutta raw-leivissä se on ihan yliveto. Tattarinidut ovat toinen loistoraaka-aine uunittoman leipurin keittiössä. Niinpä tämä onkin ylivoimainen suosikkireseptini, jonka vuoksi joudun tekemään jatkuvasti mantelimaitoa ja idättämään tattareita! Mutta minkäs teet, olen koukussa. Näistä tehtyjä eväsleipiä on myös ollut pakattuna erinnäisillä reissuilla. (Salaista onnea oli mussuttaa omaa herkkukräkkeriä samalla, kun toiset jyrsivät mautonta lentokonesämpylää.) 

• 1,5 kp porkkanamehun puristamisesta jäänyttä kuitua TAI hienoksi raastettua bataattia
• 1 kp mantelimaidon tekemisestä jäänyttä massaa
• 1/2 l idätetttyä tattaria  (lisää puolet taikinaan sauvasekoitusvaiheessa, puolet lopuksi kokonaisina)

Sekoita sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa tasaiseksi massaksi. Lisää lopuksi:

• 1/2 kp auringonkukansiemeniä
• 1/3 kp pellanvansiemeniä
• 1/2 tl kanelia
• 1/2 tl inkivääriä
• 1 tl ruususuolaa
• 2 tl omenaviinietikkaa
• 1/2 rkl agavesiirappia

Sekoita taikinaan käsin. Muotoile vähän paksummiksi leipäsiksi tai levyksi. Kuivattele kuivurissa tai uunin alaosassa 8 - 12 t sen mukaan, miten pehmeitä haluat. Itse pidän enemmän paksummista ja pehmeämmistä leipäsistä, joiden päälle sipaisen kookosöljyä ja ripottelen hiukan laadukasta suolaa.

Päärynä-mantelileipäset:

Varioin tämän edellisen ohjeen pohjalta, erityisesti kiireettömiä sunntaiaamuja ajatellen. Leipäset ovat hiukan makeita ja muodostavat jumalaisen liiton hasselpähkinätahnan kanssa.

• 1 1/2 kp mantelimaidosta jäänyttä puristusjätettä
• 2/3 kp idätettyä tattaria
• 1 napakka päärynä karkeana raasteena
• 1/2 kesäkurpitsaa (150 g) kuorittuna ja raastettuna

- Sekoita sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa tasaiseksi taikinaksi. Lisää käsin sekoittaen:

• 1 tl juoksevaa luomuhunajaa
• 2 rkl chiasiemeniä
• 1 dl auringonkukansiemeniä
• 1 dl rusinoita
• 2 tl sitruunanmehua
• 1 tl laadukasta suolaa
• 2 rkl omega-öljyä
• 1 tl jauhettua inkivääriä
• 1/2 tl jauhettua kanelia
• 1 tl mesquite-jauhetta
• 3/4 tl soodaa

Sekoita kunnolla käsin tasaiseksi taikinaksi. Muotoile paksuhkoiksi leipäsiksi ja kuivattele 8 - 12 t kuivurin tehosta riippuen. 

.............................................................

Ja sitten sokerina pohjalla...

Parhaillaan kuivurissa huristelee banaanipähkinäleipä. Vähältä piti, etten pistellyt herkkutaikinaa poskeen jo sellaisenaan. Muuta esittelyä ei sitten kaivatakaan. Herkkua!

Banaanipähkinäleipä:

2 keskikokoista kypsää banaania

1 kp cashew-pähkinöitä

1/3 kp pekaani- tai saksanpähkinöitä

1/2 tl kanelia

1/4 tl kaardemummaa

1 tl vaniljajauhetta

1/4 tl laadukasta suolaa

(kourallinen rusinoita)

Jauha ensin pähkinät jauheeksi. Paloittele banaanit monitoimikoneen kulhoon (s-terä) ja lisää loput ainekset. Sekoita huipputeholla tasaiseksi taikinaksi. Jos käytät rusinoita, lisää ne vasta lopuksi ja pyöräytä konetta muutama sykäys niin, että rusinat sekoittuvat taikinaan, mutta pysyvät kokonaisina. Muotoile kuivurin tasolle tai leivinpaperin päälle uunpellille 1/2 cm paksuisiksi leipäsiksi tai levyksi ja kuivattele 10 - 14 t. (Uunissa: 40 astetta, uuniluukku raollaan) Käännä leipäset kuivattamisen loppuvaiheessa esim. noin tuntia ennen, jolloin molemmat puolet kuivahtavat tasaisesti. 

Tässä mennään vasta kuivurissa. Ilmassa kuitenkin jo ihana banaanikakun tuoksu!

Viikuna-laku

Hups hei, Keittiökameleontti täytti kuluneella viikolla 2 v! Synttäreiden kunniaksi vähän herkkuohjetta.

En ole koskaan ollut suklaafriikki, mutta laku ja salmiakki ovat kyllä maistuneet. Mea Salon tulevassa raakanamikirjassa on luvassa myös raakalakuohje, jota odotan innolla. Myös Erica Palmcrantzilla on ohje lakritsan makuisille pallosille. Ne ovatkin hyviä, mutta koostumus on jotain muuta kuin oikeassa lakussa.

Pan de higo on espanjalainen, viikunoista valmistettu makea leipä tai kakku - tai oikeastaan käntty. Se nimittäin sisältää lähinnä kuivattua viikunaa, eikä lainkaan jauhoja, eikä siis ollenkaan muistuta leipää. Sen valmistaminen on helppoa ja vielä helpompaa on kääntää ohje raw-kielelle. Näkemissäni alkuperäisohjeissa nimittäin paahdetaan lähinnä mantelit ja muu onkin sitten kypsentämätöntä.

Mitä tekemistä viikunaleivällä on lakritsin kanssa? Viikunaleipä maustetaan usein aniksella, mikä tuo etäisesti mieleen lakritsin. Myös koostumukseltaan Pan de higo  on aika lakumaista, eli vähän kovaa ja sitkeää.
Lakritsanhimoissani tein sitten oman viikunaleipäni, jonka maustoin reilusti aniksella sekä Punnitse & Säästästä ostamallani lakritsanjuuriuutteella. Sitä myydään imeskeltävän tangon muodossa. Myös Tampereen Runsaudensarvessa olen sitä tähnyt. Tanko muisuttaa mustaa lakua, mutta on kovaa. Mursin tangosta paloja, jotka liotin vesitilkkaan, jolloin se oli helppo sekoittaa muihin aineksiin. Uutteen tilalla voisi käyttää myös kuivattua lakritsijuurta jauhettuna.



Viikunalakritsi:

• 14 kuivattua viikunaa
• 1/3 lakritstinjuuritankoa + 2 rkl vettä
• TAI 1 rkl jauhettua kuivattua lakritsinjuurta
• 1 tl jauhettua tähtianista
• 2 mitallista steviaa tai 1 rkl luomuhunajaa
• 1 tl luonnonvaniljajauhetta
• 1/4 tl laadukasta suolaa
• (2 rkl mustia sesaminsiemeniä jauhettuna)
• 1 tl psyllium-siemenjauhetta

Kuivattu lakritsijuuri käy myös.

Paloittele lakritsinjuuritako ja liota vesitilkassa. (Tai rauha kuivattua juurta tehosekoittimessa tms. mahdollisimman hienoksi jauheeksi) Poista viikuinoista kova kanta. Laita monitoimikoneen kulhoon (s-terä). Jauha huipputeholla viikunat karkeaksi rouheeksi. Lisää veteen liotettu lakritsinjuuriuute tai 1 rkl jauhettua kuivattua lakristinjuurta sekä muuta ainekset.

Käytä konetta huipputeholla, kunnes saat mahdollisimman tasaisen massan.

Painele massa leivinpaperin päälle n. 1,5 cm paksuiseksi kakuksi. Laita 1/2 pakastimeen, kunnes massa kovettuu. Leikkele sopiviksi paloiksi. Koska halusin lakuistani kovempia, kuivatin paloja kuivurissa n. 6 t. Säilytä kannellisessa rasiassa.

Viikonloppuna joku toinenkin vietti synttäreitä, eikä kemuissa todellakaan tarjottu raakakakkua, vegaanista kylläkin.

Ihanaa viikon alkua kaikille!