Intiaanisimaa

Teen joka vapuksi simaa itse, koska se maistuu paljon paremmalle kuin valmissimat. Itse tehty sima on aitoa tavaraa ilman lisäaineita ja hintakin jää varsin kohtuulliseksi. Tänä vuonna käytin sokerina pelkää intiaanisokeria, eli aitoa täysruokosokeria. Nykyään on kaupoissa ilahduttavan paljon erilaisia ruoko- ja luomusokereita, mutta saman nimikkeen alla markkinoitujen tuotteiden välillä on eroja. Aito intiaani- eli täysruokosokeri puristetaan hellävaraisella menetelmällä nimenomaan ihmisravinnoksi kasvatetuista sokeriruo'oista (ei rehuksi tai etanolin tuotantoon), minkä jälkeen mehu kuivataan matalassa lämmössä jauhemaiseksi. Täysruokosokeri on hyvin hienojakoista, eikä sisällä suuria kiteitä, melkein kuin tomusokeria. Täällä muuten vesitesti, jolla voi tutkia onko täysraakaruokosokerian kaupiteltu tuote aitoa kamaa. Se liukenee viileäänkin veteen hyvin, mitä hyödynsin siman valmistuksessa. Tosin hygieniasyistä kiehautin veden mutta jäähdytin kädenlämpöiseksi, eli 37 asteeseen. Liuotin vasta tässä vaiheessa sokerin veteen ja se sekoittui ongelmitta. Eli eipä tarvinnut turhaa kuumentamalla tuhota hyviä hiven- ja kivennäisaineita, joita intiaanisokerissa on roppa kaupalla. Tätä simaa voisi siis jonkun mittapuun  mukaan pitää raakana ja ainakin laadukkaampana tavarana kuin normisimaa. Sitruunat ja rusinat olivat luonnollisesti myös luomua. Ja muutahan ei sitten tarvitakaan, paitsi vettä ja hiivaa.

Inkkarisima:

• 4 l vettä kiehautettuna
• 500 g intiaanisokeria
• 1/8 tl tuorehiivaa
• 1 1/2 sitruunan mehu + 1/2 sitruunan kuori suikaloituna
• rusinoita
• 6 kpl 0,75 l korkillista lasipulloa

Kiehauta vesi suuressa kattilassa ja jäähdytä 37 asteiseksi. Itse käytän 15 l kannellista keittokattilaa, johon siman voi jättää käymään ensimmäiseksi vuorokaudeksi. Liuota jäähtyneeseen veteen sokeri. Hetken sekoittelun jälkeen sen pitäisi olla liuennut. Lisää sitruunoista puristettu mehu ja halutessasi vahevempaa sitruunanmakua vielä sitruunankuorta. Heitä lopuksi sekaan pikkunokare hiivaa ja jätä käymään kannelliseen astiaan n. vuorokaudeksi. Sekoita aluksi muutaman kerran, että hiiva leviää tasaisesti.

Pullota sima puhtaisiin, steriloituihin pulloihin, joissa on kierrekorkki. Itse olen säästellyt tätä varten peltikorkillisia viinipulloja, jotka olen pessyt huolellisesti ja kuumensin siitä nyt 100 asteisessa uunissa n. 20 min. Laita jokaisen pullon pohjalle muutama rusina ja 1 tl intiaanisokeria. Kaada suppilon avulla sima pulloihin. Jätä käymisvaraa. Siman voi antaa käydä huoneenlämmössä, jossa se valmistui itselläni 3 vuorokaudessa. Jos laitat jääkaappiin tai muuhun viileään tilaan, sima valmistuu n. viikossa.

Inkkarisima on tavallista simaa tummempaa ja maku on voimakkaampi, varsinkin jos on tottunut kovin vaaleaan simaan. Itse kuitenkin pidin tästä simasta kovasti, koska se ei myöskään ollut ihan niin makeaa kuin tavallinen. Valituksen sanoja ei kuulunut muidenkaan suusta, vaikka kieltämättä simaa maisteltiin tavallista tarkemmin. Sai hyväksynnän myös pikkuväeltä.

Malja teille rakkaat lukijat, teitä onkin jo monta!